En tunne itseäni keski-ikäiseksi

Vierailija kirjoitti:

Kuinka vanhana ei kehtaa ostaa irtokarkkeja

Eiköhän niitä kehtaa ostaa aina. Ainakin mä kehtaisin jos siis söisin niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka vanhana ei kehtaa ostaa irtokarkkeja

Eiköhän niitä kehtaa ostaa aina. Ainakin mä kehtaisin jos siis söisin niitä.

Kuulin että 36 on se raja.

ap

No en minäkään ja nyt tämän koronan aikana on jotenkin iskenyt vähän shokkinakin oma ikä. Siis ihan joka vuosi olen kyllä synttäreitä viettänyt ja sinänsä ollut ihan tietoinen ikävuosistani, mutta jotenkin nyt tämä tosiasia on lävähtänyt tajuntaan ja mä en oikeasti tajua mitä vttua on a) tapahtunut ja b) mihin kaikki aika on oikein mennyt. Jotenkin sitä oli edelleen siinä ajatuksessa, että aikaa on vielä vaikka ja kuinka eikä ole mikään kiire koska on vielä nuori.. 

Nyt sitten onkin jo suurimmaksi osaksi myöhäistä.

N44

Olen huomannut, että nyt kun lapset ovat muuttaneet omilleen, alan palata takaisin sellaiseksi mitä olin ennen lapsia.

Otin hetkeksi sellaisen vastuullisen ja huolekkaan äitiroolin mutta nyt voin taas olla enemmän oma itseni, eli utelias säheltäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikää ei voi tuntea, se pitää elää. Sinä olet tämän ajan keski-ikäinen. Eli olet sitä ihan oikein.

Ehkä. Viime kesänä kiipesin puuhun. Ei se ole keski-ikäisen puuhaa.

ap

Aa, meillä on sitten yhteistä. Mä olin viimeksi puussa pari kk sitten. Sahasin myrskyn repimän oksan irti.

Mutta vielä parempaa: toisesta puusta piti poistaa isohko kuivunut oksa, ja irrotin sen roikkumalla ja keinumalla karahkassa, kunnes irtosi.

Onneksi kukaan ei nähnyt.

-Vanhus

Oliko kivaa? Se kai on tärkeintä.

ap

Juuh! Tuommoiset hommat ovat elämän piristeitä. Jos en tykkäisi, tilaisin jonkun tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että nyt kun lapset ovat muuttaneet omilleen, alan palata takaisin sellaiseksi mitä olin ennen lapsia.

Otin hetkeksi sellaisen vastuullisen ja huolekkaan äitiroolin mutta nyt voin taas olla enemmän oma itseni, eli utelias säheltäjä.

Sama. :)

Lapsenlapsen kanssa olen liiankin lapsellinen. En enää halua ottaa sitä huolehtijan haarniskaa harteilleni. Kiva tehdä mitä päähän pälkähtää ja improvisoida siitä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

No en minäkään ja nyt tämän koronan aikana on jotenkin iskenyt vähän shokkinakin oma ikä. Siis ihan joka vuosi olen kyllä synttäreitä viettänyt ja sinänsä ollut ihan tietoinen ikävuosistani, mutta jotenkin nyt tämä tosiasia on lävähtänyt tajuntaan ja mä en oikeasti tajua mitä vttua on a) tapahtunut ja b) mihin kaikki aika on oikein mennyt. Jotenkin sitä oli edelleen siinä ajatuksessa, että aikaa on vielä vaikka ja kuinka eikä ole mikään kiire koska on vielä nuori.. 

Nyt sitten onkin jo suurimmaksi osaksi myöhäistä.

N44

Tiedän tuon tunteen. Yritän päästä siitä pois. En halua olla kriiseilevä keski-ikäinen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikää ei voi tuntea, se pitää elää. Sinä olet tämän ajan keski-ikäinen. Eli olet sitä ihan oikein.

Ehkä. Viime kesänä kiipesin puuhun. Ei se ole keski-ikäisen puuhaa.

ap

Aa, meillä on sitten yhteistä. Mä olin viimeksi puussa pari kk sitten. Sahasin myrskyn repimän oksan irti.

Mutta vielä parempaa: toisesta puusta piti poistaa isohko kuivunut oksa, ja irrotin sen roikkumalla ja keinumalla karahkassa, kunnes irtosi.

Onneksi kukaan ei nähnyt.

-Vanhus

Oliko kivaa? Se kai on tärkeintä.

ap

Juuh! Tuommoiset hommat ovat elämän piristeitä. Jos en tykkäisi, tilaisin jonkun tekemään.

Hienoa. Useammin siis vain puuhun.

ap

miten yli 35-vuotiaan pitäisi sitten käyttäytyä?

Eikös tuo asenne ole juuri se pitkän iän salaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, en minäkään. Ja minun pitäisi tuntea itseni jo wanhaksi, mummoksi.

Olen kuulemma nolo, kun en

ymmärrä mikä on sopivaa ja suositeltavaa iässäni.

Onkohan tähän jotain hoitoa, terapiaa?

Iätön vanhus

Kuka noin tyhmiä puhuu että pitäs tietyllä tapaa käyttäytyä tietyssä iässä? Ei tartte.

Pitäisi olla esimerkkinä nuoremmille! Elämä on vakavaa, eikä mitään huulenheittoa

Vierailija kirjoitti:

miten yli 35-vuotiaan pitäisi sitten käyttäytyä?

Aikuismaisesti. Kunnialla. Kiihottomasti. Uskottavasti.

ap

ostin irttareita! M47

Vaihdevuosien alkaminen sai kummasti tuntemaan itsensä vanhemmaksi kuin onkaan. Niitä ei vaan saa alkamaan silloin kuin haluaa, enkä suosittele toivomaankaan.

Ei kai sitä ajatustasolla tunnekaan mutta kroppa kyllä muistuttaa.

Olen 45 ja vauvan äiti, eikä kyllä tässä iässä olla vielä ”tätejä” (joskin myönnän että tässä iässä alkaa olla aika polarisoitunutta eli osa näyttää nuorelta ja osa jo selvästi vanhentunut).

Olen mielestäni edelleen joku 19v enkä ole vanhentunut henkisesti - ja aloinkin miettimään että mitä jos tämä kestääkin tällaisena? Siis että pian huomaa olevansa 19-vuotias kuusikymppisen kehossa? Tai 19-vuotias kasikymppisen kehossa?

Että palvelukodissa viimeisinä vuosinaan on yhä vaan nuori (siis omassa päässään/mielessään) ja vain keho rapistuu?

Voiko keski-ikäisellä naisella olla enää pitkät hiukset?

Näin yli kuuskymppisenä nuorena mummoihmisenä en edes ymmärrä mistä puhutaan.

Ikinä en ole keski-ikään päässyt. - Puuhun kyllä edelleenkin.