Haluaisitko tietää puolisosi pettäneen?

Ehdottomasti haluaisin, jos olisi pettänyt lähtisi samantien nainen vaihtoon. 

Ihan sama. Ei väliä kertojalla.

Kiinnostaisihan tuo tietenkin, mutta ihan suorilta en ensinnäkään uskoisi jos joku tuollaista kertoisi (luotan mieheeni enemmän kuin muihin ihmisiin ja tämän lisäksi luotan omaan kykyyni nähdä jotain tuollaista omassa suhteessani silloin jos sitä tapahtuu), ja jos se sitten osoittautuisi todeksi niin se tuntuisi nöyryyttävältä kuulla se joltakin ulkopuoliselta. Eli hoidan meidän asiat mieluiten ihan meidän kesken, en tarvitse siihen apua, kiitosta vaan.

Ehdottomasti en, jos kyse olisi yksittäisestä haksahduksesta eli pelkästä seksistä. Kaikkein viimeiseksi haluaisin kuulla joltain ulkopuoliselta tai petoskumppanilta.

Olemme aikuisia ihmisiä ja harrastaneet elämässämme tuhansia kertoja seksiä. En tiedä, monenko kanssa puolisoni on ollut, mutta en taatusti ole hänen elämänsä ainoa seksikumppani. Siinä mittakaavassa yksittäinen erehtyminen jonkun toisen sänkyyn ei ole niin iso asia, että haluaisin siitä kuulla. Se ei tarkoita, että hyväksyisin pettämisen, en todellakaan hyväksyisi, koska kyseessä olisi keskinäisen lupauksen pettäminen ja rikkominen. Ajattelen kuitenkin niin, että mitä ei tiedä, se ei voi loukata, ja siksi olisin mieluummin tietämättä.

Jos mieheni rakastuisi toiseen niin silloin haluaisin kuulla ja nimenomaan häneltä itseltään.

Joko heti tai ei koskaan. Mielummin heti, koska sen voi varmistaa, ikuista salaamista taas ei. Jos toinen yrittäisi salata asian elämäni loppuun, voisi se silti jotenkin paljastua. Tieto vuosien valheessa elämisestä vain lisäisi tuskaa.

Muuten, on hyvin vahingollinen periaate ajatella, että on ok olla kertomatta, koska se nostaa salattavan teon todennäköisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Joko heti tai ei koskaan. Mielummin heti, koska sen voi varmistaa, ikuista salaamista taas ei. Jos toinen yrittäisi salata asian elämäni loppuun, voisi se silti jotenkin paljastua. Tieto vuosien valheessa elämisestä vain lisäisi tuskaa.

Muuten, on hyvin vahingollinen periaate ajatella, että on ok olla kertomatta, koska se nostaa salattavan teon todennäköisyyttä.

Ongelma on suhteessa olemassa jo silloin jos ainoa syy pettämättä jättämiseen on kiinni jäämisen pelko. Ei siinä kannata enää mitään todennäköisyyksiä miettiä muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko heti tai ei koskaan. Mielummin heti, koska sen voi varmistaa, ikuista salaamista taas ei. Jos toinen yrittäisi salata asian elämäni loppuun, voisi se silti jotenkin paljastua. Tieto vuosien valheessa elämisestä vain lisäisi tuskaa.

Muuten, on hyvin vahingollinen periaate ajatella, että on ok olla kertomatta, koska se nostaa salattavan teon todennäköisyyttä.

Ongelma on suhteessa olemassa jo silloin jos ainoa syy pettämättä jättämiseen on kiinni jäämisen pelko. Ei siinä kannata enää mitään todennäköisyyksiä miettiä muutenkaan.

Voi tsiisus, kyllä se petetyksi tuleminen satuttaa, vaikka miten olis suhteessa ongelmia. Kaikki ei petä, vaikka ongelmia oliskin.

Menetkö pettämään, koska "kun on ongelmia, niin eihän tää pettäminen sit oo se pääongelma".

Tietenkin haluaisin. En haluaisi elää valheessa. On vain yksi elämä ja jos tuhlaan sitä valehtelijan kanssa, se on hyvin surullista.

Tietenkin haluaisin. Mun kanssa ei kenenkään ole pakko olla. Jos vieras lampi kiinnostaa niin saa mennä ja toivon että kertoo asian reilusti, mielellään jo etukäteen. Takaisin vain ei ole tulemista. 

Miksi tuhlaisin elämääni sellaisen henkilön kanssa joka valitsee toisen naisen ennen minua?

Jos mieheni baari-illan jälkeen päätyisi jonkun nimettömän, kasvottoman naisen sänkyyn eikä näkisi tätä enää koskaan, en haluaisi tietää. Olisi hänelle tarpeeksi katumusharjoitusta kantaa tuo tieto yksinään.

Jos mieheni harrastaisi seksiä kenen tahansa kaverini tai siskoni kanssa, haluaisin tietää.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin haluaisin. En haluaisi elää valheessa. On vain yksi elämä ja jos tuhlaan sitä valehtelijan kanssa, se on hyvin surullista.

Kovin on mustavalkoinen ja naiivikin sinun ajatusmaailmasi. Kuvitellaan, että olet ollut 15 vuotta onnellinen puolisosi kanssa. Hän lähtee poikien kanssa jollekin reissulle ja erehtyy yhden kerran harrastamaan seksiä toisen naisen kanssa. Katuu mielessään, unohtaa aikanaan, kuluu jälleen vuosia. Onnellisia vuosia. Sitten joku jotenkin ja jostain käsittämättömästä syystä tulee kertomaan sinulle tapahtuneesta.

Ihan oikeastiko koet, että olet tuhlannut elämäsi valehtelijan kanssa? Mitätöikö se kaikki ne onnelliset vuodet, joita sinulla on ollut puolisosi kanssa?

Ja ennen kuin vanhaan tuttuun tapaan minua epäillään pettäjäksi niin kerron jo, että en ole pettänyt enkä usko pettäväni. Olen kuitenkin jo sen verran vanha ja kokenut ihminen, kohta 60-vuotias, että en enää suhtaudu asioihin noin lapsellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko heti tai ei koskaan. Mielummin heti, koska sen voi varmistaa, ikuista salaamista taas ei. Jos toinen yrittäisi salata asian elämäni loppuun, voisi se silti jotenkin paljastua. Tieto vuosien valheessa elämisestä vain lisäisi tuskaa.

Muuten, on hyvin vahingollinen periaate ajatella, että on ok olla kertomatta, koska se nostaa salattavan teon todennäköisyyttä.

Ongelma on suhteessa olemassa jo silloin jos ainoa syy pettämättä jättämiseen on kiinni jäämisen pelko. Ei siinä kannata enää mitään todennäköisyyksiä miettiä muutenkaan.

Voi tsiisus, kyllä se petetyksi tuleminen satuttaa, vaikka miten olis suhteessa ongelmia. Kaikki ei petä, vaikka ongelmia oliskin.

Menetkö pettämään, koska "kun on ongelmia, niin eihän tää pettäminen sit oo se pääongelma".

Tarkoitan että jos toinen oikeasti haluaa mennä muiden kanssa, mutta ei mene jostain tuollaisesta syystä, niin minusta olisi sama jo muutenkin lopettaa suhde. En itse halua että joku on kanssani vain siksi, ettei uskalla pettää/jättää, vaikka haluaisi. Haluan että kanssani ollaan siksi että halutaan olla juuri minun kanssani.

En haluaisi. 

Pitkään suhteeseen on mahtunut yhtä jos toistakin, ja mitä pidemmälle mennään, sitä vakuuttuneempi olen, että en halua tietää niitä asioita mieheni elämästä, jotka satuttavat minua ja pistävät suhteemme koetukselle (liikaa). Jos hän sitten haluaa pysyvästi lähteä toisen kimppaan, se on eri juttu, vaikea vaan kuvitella, että haluaisi. 

Jos pettää, niin pettää toisenkin kerran. Eli vaikka eka kerta olisikin känniseksiä tuntemattoman kanssa, jatkosssa tulee tunteet mukana case. Sen pelossa onkin sitten kiva odotella ?

Todellakin haluaisin tietää. Lähtisi kerrasta vaihtoon.

Tottakai. Lähtisi myös äijän perinnöt jakoon avioerossa. Toivottavasti olisi toisella kierroksella viisaampi ja tekisi avioehdon. Tosin persaukisella ja tyhjäksi kupatulla se olisi siinä vaiheessa ihan sama.

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Jos pettää, niin pettää toisenkin kerran. Eli vaikka eka kerta olisikin känniseksiä tuntemattoman kanssa, jatkosssa tulee tunteet mukana case. Sen pelossa onkin sitten kiva odotella ?

Lähde tuolle "faktalle", kiitos?

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Jos pettää, niin pettää toisenkin kerran. Eli vaikka eka kerta olisikin känniseksiä tuntemattoman kanssa, jatkosssa tulee tunteet mukana case. Sen pelossa onkin sitten kiva odotella ?

Lähde tuolle "faktalle", kiitos?

Pamela Tola ja IRL kokemus vuosikymmenten aikana.

Kyllä koska tämä olisi lieventävä asianhaara sitten kun itse kärähdän pettämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisihan tuo tietenkin, mutta ihan suorilta en ensinnäkään uskoisi jos joku tuollaista kertoisi (luotan mieheeni enemmän kuin muihin ihmisiin ja tämän lisäksi luotan omaan kykyyni nähdä jotain tuollaista omassa suhteessani silloin jos sitä tapahtuu), ja jos se sitten osoittautuisi todeksi niin se tuntuisi nöyryyttävältä kuulla se joltakin ulkopuoliselta. Eli hoidan meidän asiat mieluiten ihan meidän kesken, en tarvitse siihen apua, kiitosta vaan.

Uskoisitteko te muut sitten heti jotain toista ihmistä kuin omaa puolisoanne, vai mistä alapeukut. Kummallisissa suhteissa ihmiset kyllä on.