Poikaystävä ei halua erota, mutta minä haluan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elät ainoaa elämääsi ap. Sinä teet omat päätöksesi, ei tarvitse olla parisuhteessa, jos ei halua.

Muuten hyvä mutta tuo ei pidä paikkaansa että elät ainoaa elämääsi. Ihminen elää monta elämää. Minuus ei katoa kuolemassa.

Hörhö eksynyt paikalle?

Ihminen syntyy ja kuolee. Kun kuolee, niin kaikki häviää hänen elämästään. Myös se minuus. Ei ole mitään taivaita tai uudelleen syntymisiä.

Ja tiedät tämän koska..? Fakta on että kukaan ei tiedä. Mutta pohdi asiaa ja minuutta pitkällisesti jos kapasiteetti aivoissasi riittää. Monella ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elät ainoaa elämääsi ap. Sinä teet omat päätöksesi, ei tarvitse olla parisuhteessa, jos ei halua.

Muuten hyvä mutta tuo ei pidä paikkaansa että elät ainoaa elämääsi. Ihminen elää monta elämää. Minuus ei katoa kuolemassa.

Hörhö eksynyt paikalle?

Ihminen syntyy ja kuolee. Kun kuolee, niin kaikki häviää hänen elämästään. Myös se minuus. Ei ole mitään taivaita tai uudelleen syntymisiä.

Antaa kaikkien uskoa mihin uskoo. Ethän sinäkään uskoisi kaikkivaltiaan luoneen kaiken.

Kummasti sitä automaattisesti ajatellaan, että joko miehessä tai AP:ssa on jotain vikana, kun AP haluaa erota.

Voi olla, ettei AP halua metsästää ”jotain parempaa”, vaan on esim. huomannut ettei parisuhde olekaan hänen juttunsa, ja aikoo vastaisuudessa pysytellä sinkkuna.

Voi olla, ettei miehessäkään ole mitään vikaa; on sellaista peräänkuulutettua ”kilttiä ja kunnollista” aviomiesmatskua, mutta AP haluaa silti erota omista henk.koht. syistään johtuen.

Esim. tällaisen parin ei kannata kitkutella yhdessä, vaikka kuinka olisi tutut totutut kuviot.

Hän ei halua jättää? Eihän hän ole jättämässä, vaan sinä olet. Taitaa olla kohtuu normaalia, että erot ovat yksipuolisia (eli toinen haluaa erota, mutta toinen ei).