Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Alkaisitko suhteeseen erittäin ihanan miehen kanssa, joka ei kuitenkaan viehäty edes hieman ylipainoisista naisvartaloista?
05.06.2020 |
Luottaisitko siihen, että pysyt kyllä hoikkana, vai oletko jo hyväksynyt ajatuksen, että ennemmin tai myöhemmin lihot?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei seiso läskille. Minkäs teet.
Ymmärrän (n) tuon oikein hyvin. Edellä kerroin kuinka itse en pystynyt haluamaan lihavaa miestä.
Se, mitä toivon etenkin teidän miesten ymmärtävän on, että tämä ihan sama "reaktio" koskee myös monia muita ominaisuuksia. Omia mieltymyksiään on hyvin vaikea tai jopa mahdoton muuttaa. Siksi ei kannata jankuttaa sitä "riman alentamista" ja " kannattaa antaa mahdollisuus mukavalle miehelle vaikka hän ei olisikaan ulkoisesti kiinnostava".
Täsmälleen samaa mieltä. Mitä aikaisemmin ymmärtää, ettei omista tarpeista voi tai kannata yrittää joustaa, sitä helpompia deittailu ja parisuhteet ovat.
t. mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuo ihana mies alkaisi minun kanssa suhteeseen?
Ja mitä se ihanuus miehessä olisi?
En, koska olen itse tälläkin hetkellä lievästi ylipainoinen. Tuollainen mies siis tuskin kiihottuisi minusta, tai ainakin salaa toivoisi että laihtuisin. Olen ollut sellaisessa suhteessa jossa toinen yritti muuttaa minua ja selvästi koki vaikeaksi hyväksyä minua sellaisena kuin minuun tutustui, enkä enää ikinä tee toiste sitä virhettä. Ymmärrän ettei kukaan _toivo_ kumppanilta radikaaleja muutoksia, kuten että kumppani yhtäkkiä lihoisi +20kg mutta jos lähtökohta on jo se että mies toitottaa ettei voi sitten kuvitellakaan kiihottuvansa edes lievästä ylipainosta niin... noh, ei olisi silloin "erittäin ihana mies" minusta tai ainakaan juuri minulle sopiva. Parasta on olla sellaisen kanssa, joka kertoo rakastavansa minua vaikka paino välillä jojoilisikin ja että kiihottuminen liittyy MYÖS muihin ominaisuuksiin kuin painoon. On ihan ymmärrettävää että 50kg nainen näyttää kovin erilaiselta jos saa yhtäkkiä +25kg ja siihen voi olla tottumista jo naisella itsellään ja saa ihmisillä toki olla mieltymyksiä, mutta toisen rakastaminen ihmisenä on kyllä kokonaisvaltaisempi ja syvällisempi juttu. Tuollaisten lauseiden viljely valitettavasti antaa itselleni miehestä aika pinnallisen kuvan ja pelkäisin heti että alkaako "minun lihomisen pelossa" pian kontrolloimaan ja kyttäämään syömisiäni. Siihen en ikinä ikinä ikinä enää suostuisi, vaan mielummin pysyn lievästi ylipainoisena ja onnellisena vaikka sitten yksin.
Riippuisi vähän miten tuo asia on ilmaistu. En minäkään viehäty ylipainoisista miehistä, mutten sitä noin sanoisi päin naamaa kenellekään. Toisaalta sehän olisi hyvä että on puoliso joka ei päästäisi lihomaan. Oletan että hän hyväksyisi tämän sitten toiseenkin suuntaan ja pitää itsensä hyvässä kunnossa. Lähtökohtaisesti haluan urheilullisen ja terveelliset elämäntavat omaavan puolison, koska muuten yhteiselo ei varmaan sujuisi , olisimme liian erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
En viehättäty miehistä, joiden ajatusmaailma on noin pissismäinen. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja miksi ihmeessä ottaisin miehen, joka on valmis hylkäämään tuommoisen ulkoisen seikan takia. Et todennäköisesti osaisi olla tukena ja turvana muissakaan vastoinkäymisissä. Parisuhde ei ole kovinkaan hyvä, jos moiseen asiaan kaatuu. Et menisi jatkoon!
Minä olen nainen, joka ei viehäty ylipainoisista miehistä. Millä perusteella väität, että se tarkoittaa sitä, että ei pysty olemaan kumppanin tukena vastoinkäymisissä? Ja eihän aloittaja sanonut, että kumppani jättäisi heti tai että suhde kaatuisi.
Vastauksena aloittajan kysymykseen - jos mies korostaisi kauheasti tuota asiaa, niin se voisi kuulostaa sen verran pakkomielteiseltä, että kokisin sen häiritsevänä. Vähän samoin kuin jos hän hokisi, ettei viehäty itseään pitemmistä naisista ja korostaisi tätä valtavasti. Vaikka tiedänkin, etten enää aikuisiässä voi kasvaa "liian pitkäksi" niin tuollaisen asian jankuttaminen tai jatkuvasti potentiaalisten vikojen korostaminen olisi tosi häiritsevää. Eri asia, jos asia tulisi jonkin muun asian yhteydessä esiin, jolloin voisin todeta, että sama juttu itsellänikin - en viehäty yhtään edes vähän ylipainoisista.
Ja aloittajan toiseen kysymykseen - miksi minun pitäisi luottaa siihen, että pysyn aina hoikkana? Koska itse en pidä ylipainosta, välttelen sitä kyllä ihan itseni vuoksi, mutta en minä nyt miehen mieltymyksistä mitään stressiä ottaisi. Jos saisinkin joskus vaikka kortisonilääkityksen ja lihoisin, tai jos muuten vaan iän myötä pari ylimääräistä kiloa tulisi, niin eikö se lähinnä ole oma ongelmani eikä miehen? Ei minua jonkun suhteen menettäminen pelota pätkääkään. Ensinnäkin pärjään hyvin myös sinkkuna, ja toiseksi ainakin tähän asti minun on ollut helppo löytää seuraa. Vaikka se iän myötä hiukan vaikeutuisi, niin uskon kyllä löytäväni uuden kumppanin, jos syystä tai toisesta ero tulisi.
Joten kyllä voisin alkaa suhteeseen. Miehen kannattaa tosin itsekin pysytellä normaalipainoisena, jos minun kanssani meinaa suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei seiso läskille. Minkäs teet.
Ymmärrän (n) tuon oikein hyvin. Edellä kerroin kuinka itse en pystynyt haluamaan lihavaa miestä.
Se, mitä toivon etenkin teidän miesten ymmärtävän on, että tämä ihan sama "reaktio" koskee myös monia muita ominaisuuksia. Omia mieltymyksiään on hyvin vaikea tai jopa mahdoton muuttaa. Siksi ei kannata jankuttaa sitä "riman alentamista" ja " kannattaa antaa mahdollisuus mukavalle miehelle vaikka hän ei olisikaan ulkoisesti kiinnostava".
Täsmälleen samaa mieltä. Mitä aikaisemmin ymmärtää, ettei omista tarpeista voi tai kannata yrittää joustaa, sitä helpompia deittailu ja parisuhteet ovat.
t. mies
Mutta onko sinun tarpeesi oikeasti se että nainen on hoikka, eikä esim normaalipainon ylärajoilla? Entäs jos puolisosi sairastuu tai yksinkertaisesti paino vaikka raskauksien myötä nousee (mutta pysyy siinä normaalipainossa), vaikka on aluksi ollut todella hoikka. Onko se sinun suhteesi sitten siinä?
Vierailija kirjoitti:
En viehättäty miehistä, joiden ajatusmaailma on noin pissismäinen. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja miksi ihmeessä ottaisin miehen, joka on valmis hylkäämään tuommoisen ulkoisen seikan takia. Et todennäköisesti osaisi olla tukena ja turvana muissakaan vastoinkäymisissä. Parisuhde ei ole kovinkaan hyvä, jos moiseen asiaan kaatuu. Et menisi jatkoon!
Pissismäinen ajatusmaailma XDDDDDD Elätkö 90-luvulla??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin pinnallisen ja tyhmän kanssa minulla ei olisi mitään yhteistä, olin sitten lihava tai laiha tai miss Universum.
Parinvalintahan tapahtuu ensimmäiseksi ulkonäön kautta, kun ei sitä sisäistä kauneutta kukaan päällepäin näe. Ulkonäkö on se mikä kiinnittää huomion ensiksi, persoona pitää kiinni huomion siinä ihmisessä joka miellyttää silmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei seiso läskille. Minkäs teet.
Ymmärrän (n) tuon oikein hyvin. Edellä kerroin kuinka itse en pystynyt haluamaan lihavaa miestä.
Se, mitä toivon etenkin teidän miesten ymmärtävän on, että tämä ihan sama "reaktio" koskee myös monia muita ominaisuuksia. Omia mieltymyksiään on hyvin vaikea tai jopa mahdoton muuttaa. Siksi ei kannata jankuttaa sitä "riman alentamista" ja " kannattaa antaa mahdollisuus mukavalle miehelle vaikka hän ei olisikaan ulkoisesti kiinnostava".
Täsmälleen samaa mieltä. Mitä aikaisemmin ymmärtää, ettei omista tarpeista voi tai kannata yrittää joustaa, sitä helpompia deittailu ja parisuhteet ovat.
t. mies
Mutta onko sinun tarpeesi oikeasti se että nainen on hoikka, eikä esim normaalipainon ylärajoilla? Entäs jos puolisosi sairastuu tai yksinkertaisesti paino vaikka raskauksien myötä nousee (mutta pysyy siinä normaalipainossa), vaikka on aluksi ollut todella hoikka. Onko se sinun suhteesi sitten siinä?
En ole tuo jolta kysyt, mutta eiköhän se tarve ole seksuaalinen kiihottuminen kumppanista ja nautittava seksi hänen kanssaan. Jos toisen vartalo ei sytytä, niin sittenhän tuohon tarpeeseen ei vastata.
Jäisitkö itse suhteeseen, jossa et saa niitä asioita, joiden vuoksi suhteeseen alunperin ryhdyit?
Voisin alkaa. Eihän elämästä koskaan tiedä mutta vaikea kuvitella että päätyisin tilanteeseen, jossa painoni olisi ylipainon puolella. Kuitenkin koko ikäni aja ollut helposti normaalipainon sisässä ja tarkka siitä. Ja itsekin arvostan hoikkuutta miehessä, joten olisi vähän hölmöä sanoa ettei mies saisi arvostaa samaa naisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En viehättäty miehistä, joiden ajatusmaailma on noin pissismäinen. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja miksi ihmeessä ottaisin miehen, joka on valmis hylkäämään tuommoisen ulkoisen seikan takia. Et todennäköisesti osaisi olla tukena ja turvana muissakaan vastoinkäymisissä. Parisuhde ei ole kovinkaan hyvä, jos moiseen asiaan kaatuu. Et menisi jatkoon!
Oletko siis sitä mieltä, että ihminen voi tietoisesti päättää, mikä häntä viehättää ja mikä ei?
Olen itse ainakin sitä mieltä että suhteessa tulee olla tietoinen siitä että ihminen muuttuu vuosien aikana. Kukaan ei pysy samannäköisenä kuin on 17-vuotiaana, mikä omasta mielestäni on hieno juttu. Toivoisin että oma aviomieheni ainakin viehättyy minusta persoonana vaikka kroppani ei hänen mielestään jostain syystä olisikaan enää niin mahtava kuin oli 15v sitten. Ulkonäkö on kuitenkin aika pieni osa ihmisestä. Itselläni paino on pysynyt aika samoissa lukemissa, mutta tissit roikkuvat enemmän, harmaita hiuksia on tullut ja ryppyjäkin löytyy. Mies on onneksi yhtä lumoutunut minusta kuin oli 15 vuotta sitten.
Ihan varmasti jokainen on tietoinen siitä, että ihmiskeho voi muuttua monella tavalla. Tällä tiedolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kiihottumisen kanssa. Se ei ole tahdonalainen reaktio. Olisi todella kätevää, jos ulkonäkö olisi "pieni osa" viehättymistä, koska silloin voisimme vain päättää kiihottua kätevimmästä ja sopivimmasta tarjokkaasta. Tämä ei kuitenkaan ole todellisuutta.
On muuten paljon miehiä ja naisia, jotka eivät liho mitenkään vääjäämättömästi. Oma äitini ja kaikki sisaruksensa ovat kukkakeppejä vielä 70+ ikäisinä.
Kiihotutko sinä kaikista ihmisistä, jotka täyttää sun ulkonäkökiteerit?
Minulla ei edes ole sellaisia, minä kiihotun ihmisestä, hänen luonteestaan, älystään, taidoistaan. Siitä, että meidän kemiat kolahtavat.
Tykkään katsella komeita miesvartaloita, mutta harvemmin siinä paketissa on äly jolla mut hurmataan. Sen älyn pitää olla nopea ja oivaltava ja saada mut nauramaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3779374/alkaisitko-suhteeseen-erittain-…
Aivan samalla tavalla kuin sinä pystyt päättämään ettet viehättävä vähääkään ylipainoisista naisista. Missä ero? Minulle merkitsee se mitä miehellä on korvien välissä. Älykkyys on seksikästä ja älykkyyteen kuuluu se, että ymmärtää ihmisen muuttuvan ajan kuluessa. Nuori vanhenee, laiha lihoo, lihava laihtuu... kuuluu elämään. Ulkokuorta tärkeämpää on se miten muita ihmisiä kohtelee, myöskin sitä läheisintä. Jos sinulle merkitsee noin paljon ulkokuori, niin et ole ajatusmaailmastasu minulle sopiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen on sitten myös pystyttävä lupaamaan ettei itse liho eikä tule potenssin kanssa ongelmia.
Parisuhteessa nyt voi tulla jätetyksi milloin vaan ja mistä syystä tahansa niin enpä antaisi tuon estää, jos se ei muusta kiinni olisi.
Juu, kyllä voisin ottaa.
Toki mullakin on asioita, joista viehätyn: siniset silmät, älykkyys jne.
Jos miehellä alkaa vanhemmiten äly tylsyä, niin pitäisi vaihtaa nuorempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei seiso läskille. Minkäs teet.
Ymmärrän (n) tuon oikein hyvin. Edellä kerroin kuinka itse en pystynyt haluamaan lihavaa miestä.
Se, mitä toivon etenkin teidän miesten ymmärtävän on, että tämä ihan sama "reaktio" koskee myös monia muita ominaisuuksia. Omia mieltymyksiään on hyvin vaikea tai jopa mahdoton muuttaa. Siksi ei kannata jankuttaa sitä "riman alentamista" ja " kannattaa antaa mahdollisuus mukavalle miehelle vaikka hän ei olisikaan ulkoisesti kiinnostava".
Täsmälleen samaa mieltä. Mitä aikaisemmin ymmärtää, ettei omista tarpeista voi tai kannata yrittää joustaa, sitä helpompia deittailu ja parisuhteet ovat.
t. mies
Absurdi väite. Parisuhdehan on täysin mahdoton, kun kaksi tuollaista tampiota osuu vastakkain.
Mieheni pitää pitkistä ja hoikistua naisista. 10 vuotta ja 3 lasta myöhemmin olen samoissa mitoissa. Niin on miehenikin. Ei ole tarvinnut painoa kytätä kun on terveelliset ruokatavat.
Alkaisin, koska olen aina ollut hoikka enkä ikinä päästäisi itseäni lihomaan, koska pidän hoikkana olemisesta niin paljon. Ja onnekseni minulla on myös sellaiset geenit etten liho vaikka haluaisin.
Mieheltä vaadin toki myös normaalipainon rajoissa pysymistä ja terveellisiä elämäntapoja, jotta elämänarvot kohtaisivat.
Ja eikö se ole hyvä tuoda heti esille ettei viehäty ylipainosta niin ei sitten tule yllätyksenä toisen seksihalujen lopahtaminen, jos päästää itsensä lihomaan? Ikävämpäähän se olisi mielestäni katsoa hiljaa vieressä kun kumppani lihoo, alkaa vältellä seksiä ja lopulta mahdollisesti jättää ilman että toinen on tajunnut mistä kiikastaa. Ja muutenkin kun tuon tuo heti esille niin toinen voi itse päättää haluaako suhteeseen jonka edellytyksenä on hoikkana pysyminen.
Alue: Aihe vapaa
Ymmärrän (n) tuon oikein hyvin. Edellä kerroin kuinka itse en pystynyt haluamaan lihavaa miestä.
Se, mitä toivon etenkin teidän miesten ymmärtävän on, että tämä ihan sama "reaktio" koskee myös monia muita ominaisuuksia. Omia mieltymyksiään on hyvin vaikea tai jopa mahdoton muuttaa. Siksi ei kannata jankuttaa sitä "riman alentamista" ja " kannattaa antaa mahdollisuus mukavalle miehelle vaikka hän ei olisikaan ulkoisesti kiinnostava".