Lue keskustelun säännöt.
Inhoan lihaskuntotreeniä!! Mikä avuksi?
04.06.2020 |
Yleisen terveyden kannalta olisi suositeltavaa harrastaa lihaskuntotreeniä eli punttisalia tmv. säännöllisesti. Itse olen yrittänyt opetella tykkäämään siitä nyt n. 15v ainakin jo, enkä ole päässyt pidemmälle kuin sen, että nautin siitä sekunnista nykyään, kun se loppuu. Aiemmin voin pahoin sen sekunninkin ajan.
Mitä niksejä on olemassa, että oppisin tykkäämään lihaskuntotreenistä? Rakastan kestävyysliikuntaa ja harrastan sitä fanaattisesti, mutta tuo lihaskunto TÖKKII.
Kommentit (32)
Mäkin suosittelen seinäkiipeilyä tai boulderointia, siinä tulee hauskasti tehtyä lihaskuntoa. Itsekään en niin salilla rehkimisestä perusta, mutta kiipeily motivoi myös siihen, kun ennen treeniä tulee lämmitelyä kehonpainoliikkeilläkin ja kiivetessä sen huomaa, mihin tarvis lisää voimaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuullostaa niin tutulta!
Olin tammikuussa aloittanut lihaskuntotreenin salilla pienryhmässä, jossa ohjaaja valvoi, että liikkeet tulivat tehtyä oikein. Siinä käytiin tasaisisesti kaikki lihasryhmät läpi.
Sitten tuli korona ja salit menivät kiinni. Jatkoin juoksua, sitä pystyin harrastamaan joka päivä, se ei ollut liikuntapaikoista kiinni.
Sen jälkeen alkoivat virtuaalitanssitunnit, niillä olen ollut paljon. Virtuaaliliikuntatunneille en ole vielä ehtinyt osallistua - en ole löytänyt vain hyvää tuntia, jossa keskitettyttäisiin olennaiseen ja käytettäisiin painoja, joita löytyy kotona, eikä vaatisi myöskään paljon tilaa.
Nyt kuntosaliketjut alkavat pikkuhiljaa avaamaan ovia, mutta juuri tämä lihaskuntotreeni ei ole vielä alkanut. Ilmeisesti siksi, että siinä käytetään eri laitteita. Toivoisin, että aloittaisivat tunnit pienryhmissä vaikka hansikaspakolla!
Minun tulee tehtyä paremmin ohjatussa ryhmässä kuin yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ongelmia minulle tulee, kun en erikseen treenaa lihaskuntoa?
Hyötyliikuntaa tulee kyllä, esim. juuri joku kauppakassin kanto, puutarhatyöt, lumen lapiointi talvella ym. Kävelet rappuset ylös, käyn soutelemassa, pelaan sulkista.
Suurimman osan olemassaoloaikaansa ihmiskunta ei ole harrastanut lihaskuntotreeniä. Mutta ehkä olemme aina eläneet väärin?
Oma mummoni kiroaa sitä ettei nuorena aloittanut lihastreeniä. Nykyään kaikki on sitten sen vuoksi vaikeampaa. Mitä vanhemmaksi elää niin sitä raskaammaksi kaikki käy.
Te, jotka ette pidä lihaskuntotreenistä, miten pitkään teette sitä kerrallaan? Minä opin pitämään siitä tänä koronakeväänä. Ensimmäiset puoli tuntia on tuskaa ja tekisi vaan mieli lopettaa, mutta sitten alkaa ilmeisesti erittyä endorfiinia ja alankin nauttia siitä, minkä jälkeen odotankin innolla seuraavaa kertaa. Treenaan nyt tunnin kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile kehonpainoharjoittelua. Pakkoko siellä kuntosalilla on ähkiä, jos kokee puuduttavaksi.
Siis teen tätäkin ja inhoan sitäkin (punnerrukset, vatsalihakset, kyykyt yms.).
Olen miettinyt monesti, että olenko geneettisesti jotenkin soveltuvampi kestävyysurheiluun vai mikä mättää.
ap
Veikkaan tätäkin, eli geneettisesti olet varmasti sopivampi kestävyysurheiluun kuin lihaskuntoon. Minulla on päinvastoin, saan kiksit salitreenistä ja tunteesta jälkeenpäin, myös salitreenin jälkeisestä lihaskivusta. Nautin, kun tajuan liikuttavani itse isoja painoja ja myös tykkään siitä tunteesta kun saan puristettua viimeiset toistot hampaat irvessä. Pystyn tekemään lyhyttä intensiivistä aerobista, kuten burpeeta, kyykkyhyppyjä, loikkatreeniä mutta keston pitää olla lyhyttä ja suorituksen nopeaa, räjähtävää ja voimaa vaativaa. Mutta auta armias jos pitää kävellä tai hölkätä (juoksusta puhumattakaan) tai tehdä jotain muuta pitkäkestoista aerobista liikuntaa, se on täyttä tuskaa eikä tule mitään endorfiinikokemuksia. Olen kokeillut monta kertaa ja lopulta päättänyt luovuttaa pitkäkestoisen aerobisen kanssa. Olen päättänyt mielessäni, että sellainen liikunta on parasta liikuntaa mitä tulee tehtyä rutiinilla ja ainakin jollain tavalla nauttii.
Ymmärrän, että haluat kuitenkin tehdä lihaskuntoa vaikka et tykkää siitä. En tiedä, onko kaikkien edes mahdollista oppia tykkäämään lihaskunnosta tai vaikka aerobisesta liikunnasta. Ehkä se vaan pitää hyväksyä. Itselleni alkuun pääsemisessä aikanaan auttoi hyvä ja nousujohteinen saliohjelma. Oli motivoivaa nähdä kun voimat kasvoi. Ensin toistomäärät nousi esim 10:stä 15, sitten laitoin vähän painoja lisää ja kun toistomäärät nousi lopulta uusilla painoilla 15, sitten taas lisää painoja jne. Sitä ennen junnasin vuosia body pumpeissa ja muissa jumpissa, jotka koin pitkästyttävinä eikä oikein tulostakaan tullut. Itseäni myös auttaa, kun en tee mitään erityisen pitkiä sarjoja (max 12-15 toistoa failureen). Tykkään käyttää treenissä myös erikoistekniikoita eikä vain pelkkää suoraa sarjaa. Googlaa erikoistekniikoita salille, jos aihe ei ole tuttu ja mieti löytyisikö sitä kautta vaihtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihaskuntotreeniä pitäisi kait tehdä 2-3 kertaa viikossa. En vaan jaksa tehdä sitä tuntia kerrallaan, koska koen, että se on sitten juoksusta pois. Kun on pitkät työpäivät, niin aika ei riitä samana iltana juoksuun ja lihaskuntoon.
Helpointa olisi, että voisi tehdä sitä kotona, niin ei menisi matkusteluihin aikaa.
Lenkkipolun varrella on myös lihaskuntotelineitä, mutta niissä on yleensä todella paljon ihmisiä. Näin korona-aikana pyrin välttämään ihmisjoukkoja. Kun on kuntoiluun aikaa vain työpäivän jälkeen, jolloin KAIKKI liikkuu ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Kuullostaa niin tutulta!
Olin tammikuussa aloittanut lihaskuntotreenin salilla pienryhmässä, jossa ohjaaja valvoi, että liikkeet tulivat tehtyä oikein. Siinä käytiin tasaisisesti kaikki lihasryhmät läpi.
Sitten tuli korona ja salit menivät kiinni. Jatkoin juoksua, sitä pystyin harrastamaan joka päivä, se ei ollut liikuntapaikoista kiinni.
Sen jälkeen alkoivat virtuaalitanssitunnit, niillä olen ollut paljon. Virtuaaliliikuntatunneille en ole vielä ehtinyt osallistua - en ole löytänyt vain hyvää tuntia, jossa keskitettyttäisiin olennaiseen ja käytettäisiin painoja, joita löytyy kotona, eikä vaatisi myöskään paljon tilaa.
Nyt kuntosaliketjut alkavat pikkuhiljaa avaamaan ovia, mutta juuri tämä lihaskuntotreeni ei ole vielä alkanut. Ilmeisesti siksi, että siinä käytetään eri laitteita. Toivoisin, että aloittaisivat tunnit pienryhmissä vaikka hansikaspakolla!
Minun tulee tehtyä paremmin ohjatussa ryhmässä kuin yksinään.
Veikkaan, että sua auttaisi paljon jos olisi hyvä saliohjelma ja mielellään niin, että käyt sen salin pt:n kanssa läpi kerran tai pari, jotta kaikki tulee tutuiksi. Saliohjelman olisi hyvä olla 1-jakoinen (koko kroppa kerralla) siten, että vain isoja perusliikkeitä ja sopivasti joustoa. Esim. jos ylätalja on varattu, tee selkä alataljassa ja päinvastoin. Älä jää odottelemaan liian pitkään ryhmän alkamista vaan rohkeasti pt:n kanssa aika ja pyydä pt:tä laatimaan ja näyttämään sulle saliohjelma. Esim. kyykky smith/hack tai jalkaprässi, selkä alatalja tai ylätalja tai vastaava laite, rinta penkkipunnerrus käsipainoilla tai vastaavassa laitteessa, olkapäät, hauikset, ojentajat käsipainoilla tai taljassa ja muutama vaihtoehto vatsalihaksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lihaskuntotreeniä pitäisi kait tehdä 2-3 kertaa viikossa. En vaan jaksa tehdä sitä tuntia kerrallaan, koska koen, että se on sitten juoksusta pois. Kun on pitkät työpäivät, niin aika ei riitä samana iltana juoksuun ja lihaskuntoon.
Helpointa olisi, että voisi tehdä sitä kotona, niin ei menisi matkusteluihin aikaa.
Lenkkipolun varrella on myös lihaskuntotelineitä, mutta niissä on yleensä todella paljon ihmisiä. Näin korona-aikana pyrin välttämään ihmisjoukkoja. Kun on kuntoiluun aikaa vain työpäivän jälkeen, jolloin KAIKKI liikkuu ulkona.
2-3 kertaa joo mutta ei nyt tuntia tarvitse kerralla, etenkin jos juokset paljon. 20-30 min tehokasta treeniä riittää 2-3 ktr/vko jos tavoitteenasi on lihaskunto eikä varsinainen lihasmassan kasvatus. Kotitreeni riittää etenkin juoksijalle oikein hyvin. Hanki tarvittaessa säädettävät käsipainot tai kuminauha välineeksi. Oikeastaan riittää, että treenaat neljää liikettä: kyykkyjä (kuminauha tai käsipainot avuksi, saat vastusta lisää eikä tarvi koko iltaa kyykätä), etunojapunnerruksia (tarkista punnerrusten eri variaatiot niin saat haastetta tarvittaessa), selkälihaksia esim. päinmakuulta jalkojen ja käsien nostot (pieni paino voi olla vastuksena käsissä) tai leuanveto ja haluamasi vatsalihasliike vaihdellen.
Mä treenasin koronan aikaan kotona (sali oli kiinni ja motivaatio vähissä) kiertoharjoitteluna. Laitoin ajastimeen 50 sekuntia työskentelyä ja 10 sekuntia lepoa. Tein 6 kierrosta 4 edellä mainittuja liikkeitä (kyykky, punnerrus, selkälihakset päinmakuulta, vatsalihakset). Yhteensä siis 24 minuuttia eli aika näppärän pituinen treeni arkeen. Vaihtelun vuoksi vaihtelin kyykkyjä (tavallinen kyykky, sumokyykky, askelkyykky eteen/taakse), punnerrusasentoa ja vastalihasliikettä niin ei ihan pitkästynyt.
Vierailija kirjoitti:
Helpointa olisi, että voisi tehdä sitä kotona, niin ei menisi matkusteluihin aikaa.
Miten niin voisi? Ts. miksi muka ei voi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen yhdistänyt lekkeilyyn lihaskunnon. Juoksulenkillä pysähdyn parinkilometrin välein punnertamaan 10* ja kävelylenkillä otan muutama tolpanvälit aina askelkyykyllä. Vatsalihaksia treenaan, kun odotan jotain esim. Mikron kilahdusta tai tv- ohjelma alkua.
Kyykkäilen aina, kun mieleen tulee ja harpon portaan 2 askelta kerrallaa.
Ei super tehokasta, mutta ainakin oleva lihasmassa säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ongelmia minulle tulee, kun en erikseen treenaa lihaskuntoa?
Hyötyliikuntaa tulee kyllä, esim. juuri joku kauppakassin kanto, puutarhatyöt, lumen lapiointi talvella ym. Kävelet rappuset ylös, käyn soutelemassa, pelaan sulkista.
Suurimman osan olemassaoloaikaansa ihmiskunta ei ole harrastanut lihaskuntotreeniä. Mutta ehkä olemme aina eläneet väärin?
Suurimman osan ihmiskunnan olemassaoloajasta ihmiset kuoli ennen 40.. ikävuotta. Siitä huolimatta voi varmaan olettaa, että heillä oli rasitusvammoja ja kipuja ja kremppoja kovasta fyysiestä työstä johtuen.
Päin vastoin ihmiset elivät kauan sitten satoja vuosia, kun eivät olleet geneettisesti rappeutuneita.
Olen itsekin terveen ruumiinkulttuurin kannalta, mutta en ymmärrä nykyistä treenimaniaa. Hurjaa, että pitää treenata niin kiihkeästi, että tulee rasitusvammoja!
Ymmärtäisin, jos kyse olisi ammattiurheilijasta. Heidänkin uransa ovat yleensä lyhyitä.
Näkisin mieluummin ihmisten keskittyvän enemmän henkisten lihasten treenaamiseen ja muihin, kestävämpiin arvoihin.
Itse asiassa ei ole kuoltu noin nuorina. Eliniän keskiarvo on voinut olla tuo, mutta se johtui suuresta lapsikuolleisuudesta. Jos selvisi lapsuuden ohi, eli luultavasti paljon vanhemmaksi kuin nelikymppiseksi.
Rasitusvammoja tulee yksipuolisesti samaa liikettä toistavasta työstä.