Mielipide: kannattaako yrittää suhdetta miehen kanssa, joka pyöritti tyttöjä mielensä mukaan nuorena?

Se, että 15-vuotiaalla on ollut paljon seurustelusuhteita ei kerro vielä mistään. On lähinnä noloa laskea vakavissaan mukaan kaiken maailman välituntisuukot peruskoulusta.

Minusta ei ole reilua ajatella, että jos on nuorena ollut paljon säätöä, ei vanhempana ole oikeutettu hyvään suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Iso plussa että joku on kiinnostunut yh:sta. Tai ainakin se mies joutuu tyytymään yh:hon kun on oman suhteensa onnistunut pilaamaan ja jäänyt vielä lapset rasitteeksi.

Onkohan tuo mielipide ihan tälle vuosituhannelle sopiva? Ihmiset muuttuvat ja liitot eivät ole elinikäisiä. Ihanaltahan se kuulostaa, että kaksi ihmistä rakastuu palavasti, palvovat toisiaan ja tekevät lapsia ja pysyvät yhdessä kuolemaansa saakka.

Minä sinnittelin omassa avioliitossa siihen asti, että lapset olivat jo täysi-ikäisyyden kynnyksellä ja sitten lähdin. Olisi pitänyt tehdä se liike jo paljon aiemmin. Kun sukulaiset ovat kysyneet, mikä meille niin äkillisesti tuli, olen vain vastannut, että ei ollut enää hyvä olla yhdessä. Mitäpä se muille kuuluu, mitä se liitto sisälsi tai ei sisältänyt. 20 vuotta ruuanlaittajana, siivoojana, pyykinpesijänä riitti. Mitään omia menoja ei saanut olla miehen mustasukkaisuuden takia, vaikka olin 100% uskollinen ja mies itse tuli pikkujouluista huulipunat kauluksissa noin kuvaannollisesti ilmaistuna. Nyt jälkikäteen olen ajatellut, että olisi pitänyt lakata pilaamasta omaa elämäänsä jo vuosia aiemmin ja etsiä rinnalle parempi mies.

Vierailija kirjoitti:

ei kannata. jotkut muuttuvat aikuistuttuaan, mutta jos hän kerta on jo saanut lapsiakin ja silti eronnut, niin hän se kertoo ettei hän ole muuttanut tapojaan.

Mistäs sinä tiedät, kumpi siinä on eronnut toisesta? Vai onko edes oltu vakavassa suhteessa, kun lapsi/lapset on ilmoittaneet tulostaan. Tai onko vaikka jäänyt leskeksi. Vedit johtopäätöksen, että mies ei ole muuttanut tapojaan.

Työpaikalta eräs mies harrasti lyhyitä suhteita, pari viikkoa ja uutta tilalle. Kertoipa joskus antaneensa pakit jo baarin ovella, kun ei poka ollut tarpeeksi kaunis ulkovalaistuksessa. Olikin yllätys kun pikkujouluista lähti jatkoille eri osaston työntekijän kanssa ja se juttu jäi kestäväksi {tämä nainen ei välttämättä tiennyt baarihistoriasta), heidän lapsikin on varmaan jo teini-iässä.

Voihan sitä yrittää uudestaan, mutta itse ottaisin ensin selvää, miksi hän on silloin alkujaan jättänyt. Onko hän sellainen, että etsii aina vain parempaa ja parempaa. Näitäkin on, joille mikään ei riitä. Jos et sinä riittänyt 15-vuotiaana, omana itsenäsi, niin miksi riittäisit nyt?

naiset taas haaveilemassa jännän kesyttämisestä.

Minun äitini on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta nuoruudenrakkautensa kanssa. En tunne tarkalleen tarinaa sieltä nuoruusvuosilta, mutta erosivat kuitenkin jostain syystä. Äitini alkoi seurustella isäni kanssa ja minä synnyin 2 vuoden päästä.

Meillä oli sillä tavalla jännä kuvio, että isä ei asunut koskaan samassa taloudessa vaan eri paikkakunnalla maalla, missä vietettiin viikonloppuja. Vähitellen ne vierailut harveni. Viimeisen kerran muistan äitini lähteneen maalle, kun olin noin 8-vuotias. Äidin nuoruudenrakkaus muutti meille, kun olin 10. Ja siitä on nyt reilut 30 vuotta aikaa. Välit säilyi ihan hyvinä kaikkien aikuisten kesken isäni kuolemaan saakka. Ehkä tämä mies on ollut se äitini tosirakkaus.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että parempi se mies on noin päin, kun sellainen mies joka teininä on ollut hintelä ujo finninaama, ja vain unelmoinut tytöistä, ja sitten vanhempana kun rohkaistuu ja komistuu silmissä, niin alkaa pyörittämään naisia, kun "nuorena en saanut".

Mulla ainakin on täsmälleen niin, että nuorena juoksut juostiin, ja kun tiesin mitä maailmalla on tarjota, enkä halunnut sieltä kuin tämän oman puolisoni, niin oli hyvä jäädä  kainaloon. Jos olisin seukkaillut vain yhden, kanssa ja ollut kahden kanssa sängyssä, niin varmasti miettisin kuumeisesti kannattaako minun jäädä vielä tähän suhteeseen, vai onko tulossa vielä jotain parempaa.

Mielenkiintoinen johtopäätös. Että jos nuorena on paljon ollut vientiä, niin myöhemmin on helppo tyytyä yhteen ja samaan. Eikös se yleensä mene niin päin, että ne, joilla on varaa valita ja tulijoita pitkä jono, vaihtavat useammin?

Kevyellä kesämielellä lähtisin kokeilemaan. Sitten on helppo perääntyä, jos näyttää, ettei mies sitoudu.

Pelimies. Ei jatkoon. Vielä helppo välttää, kun olet nähnyt karuselleilun. Tuntematon mies tuskin tulisi myöntämään tuollaista.

Mikä siinä miehessä on niin erikoista? Onko epätavallisen komea? Sporttinen? Vakuuttava puhumaan? Minua kiinnostaa, koska olen aina ihmetellyt, miten eräät miehet saa koko ajan naisten huomion. Mikä on se tekijä?

Kannattaa, jos haluaa lyhytaikaista viihdettä.

Mä pyöritin miehiä mieleni mukaan nuorena ml.toisten poikaystävät.

Onko naiselle eri standardi ?

Uskollinen vaimo jo useamman vuosikymmenen siitä huolimatta vai kenties siitä johtuen.

Varmista ensin, että se on vapaa, eikä mitään sutinoita tai säätöjä mihinkään suuntaan. Minä ”nappasin” miehen, jonka kanssa kuvittelin seurustelevani. Oikein haluttu mies, jolla naisia oli riittänyt.

Kerran heräsin klo 03 aamuyöllä viestiääneen. Kurkkasin yöpöydällä ja miehen puhelimen ruudulle lävähti whatsappin kautta kysymys, voitko tulla lämmittämään peiton alle. Mies selitti, että vanha säätö. Siinä vaiheessa jo asuttiin yhdessä. Myöhemmin kävi sama juttu, että tyyliin neljältä aamuyöllä joku kysyy, voitko tulla yökylään ja ilmoittaa miehen unohtaneen kellonsa sinne. Kun aloin muistella, eikö sillä ole ollut kelloa meidän seurustelun aikana, olin jo ihan vakuuttunut, että kello on hukattu sinä aikana kun meillä on jo ollut suhde. Panin miehen lujille ja tulihan sieltä tunnustus, että on hän tapaillut muitakin ”siinä suhteen alussa”. En minäkään niin yksinkertainen ole, että uskoisin jonkun kuolaavat hänen peräänsä vielä puoli vuotta sen jälkeen, kun viimeksi olleet tekemisissä.

Ei kannata. Vanha suola janottaa, mutta sydänsuruja siitä vain seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Mä pyöritin miehiä mieleni mukaan nuorena ml.toisten poikaystävät.

Onko naiselle eri standardi ?

Uskollinen vaimo jo useamman vuosikymmenen siitä huolimatta vai kenties siitä johtuen.

Tuskinpa kuitenkaan olet vanhan heilasi kanssa yhdessä. Se että palaa vanhaa heilaa lämmittelemään, se tässä on outoa. Mikä on muka muuttunut?

Hän odottaa sinulta nyt sitä samaa ihailua, mitä sai 15-vuotiaana. Tuskin pystyt samoilla silmillä enää katsomaan kuin silloin, kun elämä on tuonut kokemusta. Se noissa teinirakkauksissa juuri on, että se on niin pyyteetöntä ja kokonaisvaltaista se rakastaminen. Eihän se myöhemmin enää ole samaa.

Pelimies?

Vierailija kirjoitti:

Pääseekö tiikeri raidoistaan? Omasta kokemuksesta sanon, että ei pääse. Ei ihan vastaava tilanne, mutta miehellä oli ollut kymmeniä seurusteluja ja 2 avoliittoa takana, kun tavattiin. Eipä se meilläkään kestänyt, kun hän alkoi jo tähyillä uutta. Ruoho näyttää olevan aina vihreämpää aidan toisella puolella.

Mulla on takana n. 15 suhdetta, niistä yksi avioliitto ja neljä avoliittoa. Plus kymmeniä hoitoja ja/tai yhdenillanjuttuja.

Silti olen onnellisesti avoliitossa enkä lähdössä mihinkään. Mitä väliä menneisyydellä?

Ota kesäkissaksi.

Olette molemmat ihan eri ihmisiä nykyään, ei kannata miettiä jotain teinijuttuja vaan aloittaa tutustuminen puhtaalta pöydältä. Joko siitä tulee jotain tai sitten ei tule.

Kuulostaa kyllä ressukalta, joka ei osaa olla yksinään...tai mattinykäseltä, toniniemiseltä...