Miten olette päässeet yhteisymmärrykseen kodin sisustamisesta?

Meillä meni eksän kanssa silleen, että hän sisusti ja minä valitsin elektroniikan. Puoliksi maksettiin kaikki.

Miehellä ei ole oikein mielipiteitä sisustuksesta, joten aika paljolti saan itse päättää, miten meillä sisustetaan. Miehen työhuone/yhteinen harrastehuone on ainoa tila, jota olen sisustanut vain vähäisesti, lähinnä koska kaikki miehen työtavarat ja -välineet vievät paljon tilaa. Maksamme sisustusasiat puoliksi, paitsi joskus ilmoitan, että ei tarvitse ainakaan tästä (esim. pöytäliina) maksaa, koska se on sellainen, jonka itse nyt vain sattuisin haluamaan, vaikkei se ehkä kovin tarpeellinen ja välttämätön olekaan.

Meillä on yhteiset rahat, joten yhdessä maksetaan. Miestä ei varsinaisesti sisustus kiinnosta, mutta on yhdessä kyllä kierreltiin rautakaupat ym. kun rakennettiin taloa ja piti valita materiaalit. Meillä on kyllä aika samanlainen maku tai miehelle usein kelpasi ehdotukseni. :D

Mies sisusti oman huoneensa, minä muut huoneet. Hän ei ymmärrä sisustamisesta mitään vaan ostaa esim.olohuoneeseen puun värisen pöydän vaikka siellä ei ole mitään muuta samaa väriä. Tai osti maton mikä oli ihan liian kirjava.929

Minusta on yleensä lähtöisin muutosideat, mutta yhdessä keskustellaan miten joku asia toteutetaan jos toteutetaan. Miehellä on yleensä hyviä ehdotuksia ja ideoita, esim väritoive yms ja etsin niiden perusteella sitten vaihtoehtoja joista sitten valitaan. Yhteinen tili on.

Minä sisustan. Miehellä ei ole mitään silmää.

Meillä on samanlainen maku, joten se on helppoa. Kaikki maksetaan yhteiseltä tililtä (omatkin on). Harrastukset on sellaisia, että ne saa olla olohuoneessa (pelaaminen ja soitto, miehellä kitara ja mulla kiippari).

Vähän kuin pornon kanssa eli yhdessä sovitaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä meni eksän kanssa silleen, että hän sisusti ja minä valitsin elektroniikan. Puoliksi maksettiin kaikki.

oletko mies

Vierailija kirjoitti:

Minä sisustan. Miehellä ei ole mitään silmää.

Se on surullista.

Maksaja päättää. Pätee niin elektroniikkaan kuin sisustukseen. Jos haluan sohvan, niin ostan sen. Mieheltä ei tarvitse kysyä. Sen sijaan toisen omaisuutta ei saa hävittää eli jos meillä jo on miehen ostama sohva, en saa kantaa sitä ilman lupaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä meni eksän kanssa silleen, että hän sisusti ja minä valitsin elektroniikan. Puoliksi maksettiin kaikki.

oletko mies

Olen

Vierailija kirjoitti:

Vähän kuin pornon kanssa eli yhdessä sovitaan.

mitä siitä pornosta pitää sopia?

Emme pääse yhteisymmärrykseen sisustusasioista ja jokainen mööpeli, astia tai yksityiskohta aiheuttaa tuskaisen eri suuntiin vedon ja vääntämisen.

Vaimoni ei voi luopua mistään karmeista vanhoista huonekaluista. Esim. mummon vanha keinutuoli (kukaan ei istu koskaan), toisten isovanhempien vanhat perustason plyyshinojatuolit (eivät siis millään tasolla laadukkaat), joku isoisovanhempien vanha pöytäryhmä ja talonpoikaistuolit jnejne. Ja lisää roskatason tavaraa hän haalii mielellään kierrätyskeskuksista, jos en ehdi väliin torppaamaan hölmöilyä.

Itse siis sisustan mielummin minimalistisesti laadukkailla design-huonekaluilla ja hän kai tavoittelee jotain mustalaismummon saaristolaismökki-tyyliä.

Lopputuloksena kotimme näyttää ensiasuntoon muuttaneen sekavalta yksiöltä, jonne koko suku on dumpannut vanhat mööpelinsä "auttaakseen". Olemme siis jo reilusti yli keski-iän.

Muutin miehen jo valmiiksi sisustamaan asuntoon.

Yhteen muuttaessa me mentiin huonekalukauppaan ja valittiin kummastakin mieleiset huonekalut. Jotain on pitänyt uusia kuten sohva, ja sekin käytiin yhdessä valitsemassa. Verhot ja matot olen ostanut oman pääni mukaan, sillä mies ei edes huomaa, jos olohuoneessa verhojen väri vaihtuu sinisestä punaiseksi.

Kaikki on yhteistä. Silloin kun muutettiin yhteen niin valikoitiin kummalla on kivempi ruokaryhmä, tv, jne niin jätetään se ja toinen myydään. Sen jälkeen hankinnat on olleet yhdessä päätettyjä.

Kummankin must-jutut ovat esillä, ja jos toisella on joku ehdoton ei, niin sellaisia ei meiltä löydy. Onneksi ei ole tullut mitään joka olisi toiselle ehdoton kyllä ja toiselle ehdoton ei. Kummatkin ollaan aika "suvaitsevaisia" niin ei meillä ole ollut mitään ongelmaa sisustamisessa.

Eksän ( nainen ) kanssa yhdessä juteltiin asioista. Kumpikaan ei mikään yltiöinnokas sisustaja ja maut meni aikalailla yhteen. 

Meillä on todella hyvin yhteensopiva maku. Yleensä toinen keksii jotain ja toinen jatkaa ja näin muodostuu todella hyviä yhdistelmiä. Rakastamme värejä ja meillä on paljon vanhaa uuden seassa. Mun mies on todellinen esteetikko, hän meillä hoitaa mm päivällisjuhlien kattauksetkin:D 

Samasta pussista maksetaan, meillä on kaikki yhteistä. Jotenkin hassua kun kaveriperheissä ollaan oltu yhdessä yli 30v ja vieläkin puhutaan minun sohvastani ja sinun tv:stäsi sen mukaan kuka sen on maksanut vaikka kaikki sitä käyttää:O

Miestä ei kiinnosta sisustaminen lainkaan tai se, miltä kotona näyttää, joten minä olen saanut hoitaa sen puolen mieleisekseni. Yhteisillä rahoilla kuitenkin, koska huonekaluja nyt vaan on oltava. Molemmat harrastetaan kodin ulkopuolella, joten sekään ei tuota ongelmia.