Lue keskustelun säännöt.
Mitäs mun olisi tarkoitus tehdä? En pääse työkyvyttömyyseläkkeelle enkä töihin
03.06.2020 |
Olen työkkärin rahalla ja sen vuoksi käynyt työkkärissä. Sieltä ei pakoteta töihin, koska näkevät, että en ole työkykyinen. Kevalta tuli taas valitukseeni kielteinen päätös, kun katsovat, että fyysiset ja psyykkiset sairaudet eivät ole tarpeeksi vakavia. En kyllä käsitä, miten ne eivät ole EDES osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavia (työkyky huonontunut ainakin 2/5).
En tiedä, pitäisikö minun alkaa liioitella psyykkisiä ongelmia, että eläke tulisi. En uskaltaisi, koska jos "myönnän" vakavan masennuksen (nyt masennus juuri keskivaikean/vakavan välillä), niin lasu voinee puuttua asiaan?! Muitakin psyyken ongelmia on. Ehkä vaan odottaa, että ne oikeasti entisestään pahenevat, heh heh (oikeasti ei kyllä paljon naurata).
Mitä tekisitte tilanteessani? En tiedä, pitäisikö minun alkaa ottaa vastaan työkkärin osoituksia sitten. Kävisin ehkä jossain työhaastatteluissa, en varmaan pääsisi töihin. Jos pääsisin töihin, en varmaan pystyisi siellä olemaan kauan. Tästä pahin seuraus olisi potkut + karenssi, mutta parhaassa tapauksessa vihdoin työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen. Mielestäni tuo nyt on vaan resurssien tuhlausta kaikilta osapuolilta.
Tämä meno suututtaa senkin takia, että minulle ei sallita sosiaalista identiteettiä. Jos saisin työkyvyttömyyseläkkeen, niin voisin sanoa että olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja sillä siisti. Voisin keskittyä kuntoutumiseen eikä sumplimiseen ja tulevaisuuden arvailuun. Edes vuoden "varmuus" eteenpäin helpottaisi stressiä jonkin verran.
Lisäksi on epäreilua, että jos jotain kodin ulkopuolista tekemistä saan järjestettyä, joudun nyt maksamaan kaikista pääsylipuista museoon, uimahalliin, junaan ja bussiin täyden hinnan, vaikka en saa palkkaa, josta olisi se varaa maksaa. On nöyryyttävää olla "työtön" statuksella, kun ei pysty sitä valintaa tekemään, että tekisi töitä.
Kommentit (52)
Niin siis olen yhden lapsen äiti, jos ihmettelitte miksi lasu puuttuisi. Aika iso, mutta huollettava kumminkin. Tuo vakava masennus on sellainen diagnoosi, jolla saisi helposti toisen näyttämään kyvyttömältä taas vanhemmuuteen ja tulisinko ylipäätään uskotuksi missään lääkärissä enää muiden asioiden osalta, jos diagnoosi on vakava masennus? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet vaan kiltisti työkkärin rahalla niin kauan että pääset vanhuuseläkkeelle. Ei siinä oikeasti ole muuta vaihtoehtoa.
Tiedän yhden ihmisen joka typin työkyvyn arvioinnissa todettiin työkyvyttömäksi. Ei puhettakaan että pääsisi eläkkeelle. Hyppii sitten vaan kiltisti kuntouttavassa työtoiminnassa.
Jos kela ei myönnä eläkettä niin se ei myönnä. Mitään et sille voi. Mitä nopeammin hyväksyt että työkkärin rahalla on oltava, sitä helpommin se sujuu. Jos pitää kerran viikossa käydä se neljä tuntia istumassa jossain, niin menet.
Ei työkkäri sairaille ihmisille mitään työhönosoituksia laita. Mulla on viallinen selkä, ja kymmenen vuoden aikana olen saanut tasan yhden työhönosoituksen, ja siitäkin on jo viisi vuotta.
Mulla oli aikoinaan sama tilanne kuin sulla. Yhden talven ajan vain. Vittumainen aika. Eläkkeen sain takautuvasti, joten työkkärimaksut maksoin takaisin. Vakuutusyhtiön lääkäreillä on aika paljon valtaa näissä eläkkeiden päätöksissä. Uskon, että mulla kävi joku tuuri kun hoitavan lääkärin lausunto painoi paljon päätöksessä. Näin ei suinkaan aina käy.
Toivon sulle voimia jaksaa tilanteessasi :)
Jep, työkyvyttömiä roikotetaan työkkärin listoilla väkisin. Tyhmää, mutta minkäs teet. Ei auta muu kuin roikkua siellä.
Kurja tilanne. Olen kuullut, että tk-eläkkeet on tosi kiven alla nykyään, ei millään meinata sille päästää. Ilmeisesti sinulla on kuitenkin koulutus/työkokemusta, kun työkkäristä siis jotain osoituksia tulisi? Paras olisi kai sitten vaan lähettää hakemukset ja mennä mahdollisiin haastatteluihin. Tietenkään tietosuojasi ei sinua mitenkään pakota kertomaan terveyspuolen ongelmistasi työnantajille, mutta tässä tapauksessa se voisi olla ehkä kannattavaa, jos todella työkykysi on alentunut. Niin tuskin työpaikkaa saat, tai jos sattuisitkin saamaan on työnantaja haasteistasi tietoinen ja pystyy ne ottamaan huomioon. Työkkärissäsi sentään kuulostavat ymmärtäväisiltä. Mieheni on ollut jo pitkään työtön, eikä työkkäristä kuule muuta kuin kettuilua taitoinen toistaan huonompien kuntouttavien työtoimintapaikkojen tyrkyttämistä. Yllättävää, ettei sinulle ole tarjottu kuntouttavaa. Miehelläni ei edes ole mt-ongelmia tai muuta mistä ns. kuntoutua, ei vain ole päässyt töihin. Haastatteluihin aina välillä, mutta ei enää viime aikoina. Ja nyt aukko cv:ssä alkaa todennäköisesti olla useimmille työnantajille yksinkertaisesti liian pitkä. Ei-toivottu pitkittynyt työttömyys on todella rampauttava tilanne ja stigma tässä yhteiskunnassa, se on tullut huomattua. Tsemppiä sulle ja toivottavasti tilanteesi paranee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet vaan kiltisti työkkärin rahalla niin kauan että pääset vanhuuseläkkeelle. Ei siinä oikeasti ole muuta vaihtoehtoa.
Tiedän yhden ihmisen joka typin työkyvyn arvioinnissa todettiin työkyvyttömäksi. Ei puhettakaan että pääsisi eläkkeelle. Hyppii sitten vaan kiltisti kuntouttavassa työtoiminnassa.
Jos kela ei myönnä eläkettä niin se ei myönnä. Mitään et sille voi. Mitä nopeammin hyväksyt että työkkärin rahalla on oltava, sitä helpommin se sujuu. Jos pitää kerran viikossa käydä se neljä tuntia istumassa jossain, niin menet.
Ei työkkäri sairaille ihmisille mitään työhönosoituksia laita. Mulla on viallinen selkä, ja kymmenen vuoden aikana olen saanut tasan yhden työhönosoituksen, ja siitäkin on jo viisi vuotta.
Et taida tietää asioista paljon mitään. Kela ei sitä eläkettä myönnä ainakaan tässä tapauksessa vaan siis Keva. Sitä paitsi terveystilanne muuttuu ja oletettavasti pahenee vuosien kuluessa, joten miksi en ilmoittelisi sinne kevaan, että tilanteeni on taas huonompi, joko nyt? Vanhuuseläkkeeseen mulla on aikaa vielä n. 30 vuotta. Siihen mennessä voi tiede olla kehittynyt niin, että oikeastikin paranen - toisaalta fyysisiseen työhön pystyjää tuskin moni tarvitsee enää 2050 - >.
Pupukurssille ei ole mikään pakko mennä. Jos minun on pakko olla työttömänä työnhakijana, niin aivan vapaasti voivat lähettää osoituksia jos löytävät töitä, mitä arvelevat mun voivan tehdä. En ole mikään töistä kieltäytyä, joka voidaan sillä perusteella pistää kurssille. Ap
Onneksi itse pääsin masennuksen ja pakko-oireisen häiriön takia eläkkeelle 33 vuotiaana. Tulot on pienet mutta varmat ja ei tarvitse hyppiä missään toimenpiteissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kurja tilanne. Olen kuullut, että tk-eläkkeet on tosi kiven alla nykyään, ei millään meinata sille päästää. Ilmeisesti sinulla on kuitenkin koulutus/työkokemusta, kun työkkäristä siis jotain osoituksia tulisi? Paras olisi kai sitten vaan lähettää hakemukset ja mennä mahdollisiin haastatteluihin. Tietenkään tietosuojasi ei sinua mitenkään pakota kertomaan terveyspuolen ongelmistasi työnantajille, mutta tässä tapauksessa se voisi olla ehkä kannattavaa, jos todella työkykysi on alentunut. Niin tuskin työpaikkaa saat, tai jos sattuisitkin saamaan on työnantaja haasteistasi tietoinen ja pystyy ne ottamaan huomioon. Työkkärissäsi sentään kuulostavat ymmärtäväisiltä. Mieheni on ollut jo pitkään työtön, eikä työkkäristä kuule muuta kuin kettuilua taitoinen toistaan huonompien kuntouttavien työtoimintapaikkojen tyrkyttämistä. Yllättävää, ettei sinulle ole tarjottu kuntouttavaa. Miehelläni ei edes ole mt-ongelmia tai muuta mistä ns. kuntoutua, ei vain ole päässyt töihin. Haastatteluihin aina välillä, mutta ei enää viime aikoina. Ja nyt aukko cv:ssä alkaa todennäköisesti olla useimmille työnantajille yksinkertaisesti liian pitkä. Ei-toivottu pitkittynyt työttömyys on todella rampauttava tilanne ja stigma tässä yhteiskunnassa, se on tullut huomattua. Tsemppiä sulle ja toivottavasti tilanteesi paranee.
Joo, ovat kyllä. Yhden kerran pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle, oliko vuonna 2016, mutta se oli siis määräaikainen ja sen jälkeen en sitten jostain syystä päässyt.
Minulla on sitä keskivaikeaa masennusta - lähinnä omasta mielestä elämäntilanteesta/laadusta riippuvaista, traumoja sekä pakko-oireinen häiriö. Mikään näistä ei ole sellainen, mikä kuntouttavalla työtoiminnalla paranisi. Minulle ehdotettiin sitä kerran (varovasti, koska kaikille pitää kuulemma ehdottaa) mutta sanoin, että sellainen ei tais minua kuntouttaa vaan päinvastoin pahentaisi, koska siellä seistäisiin, puuhasteltaisiin ym. mikä veisi energiaa siitä, että nytkin teen kotityöt palasissa koska en pysty kaikkea tekemään oireiden kanssa kerralla. Useasti olen myös saanut kotipalvelua ja/tai maksanut itse avusta, joten mikä järki siinä olisi, että menen kuntoutukseen rasittumaan.
Se kuntouttava työtoiminta on ehkä niille hyvä, joilla on sosiaalista ahdistusta, yksinäisyyttä ja päivään tarvitsee rytmiä. Itsellä ei ole elämänhallinta päälaellaan tuossa mielessä, eikä ole sosiaalista pelkoa niin että tarvitsisin altistusta. Eikä ne on sinne kuntouttavaan yrittäneet pakottaa. Sitten tulikin virus, jolloin kaikki on ollut katkolla.
Minulla on lukiokoulutus ja olen tehnyt töitä muutamassa eri paikassa, mutta ei ole enää fyysistä pystyvyyttä samoihin hommiin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onneksi itse pääsin masennuksen ja pakko-oireisen häiriön takia eläkkeelle 33 vuotiaana. Tulot on pienet mutta varmat ja ei tarvitse hyppiä missään toimenpiteissä.
Aika mielenkiintoista, että noinkin tavallisilla diagnooseilla on päässyt. Ehkä hoitoa on yritetty kauan eikä ole hyvin tehonnut? Vai onko masennus erityisen vaikeaa, osastojaksoja tms.?Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi itse pääsin masennuksen ja pakko-oireisen häiriön takia eläkkeelle 33 vuotiaana. Tulot on pienet mutta varmat ja ei tarvitse hyppiä missään toimenpiteissä.
Aika mielenkiintoista, että noinkin tavallisilla diagnooseilla on päässyt. Ehkä hoitoa on yritetty kauan eikä ole hyvin tehonnut? Vai onko masennus erityisen vaikeaa, osastojaksoja tms.?Ap
Nyt olisi marjanpoimintaa tarjolla kun thaikut ei tule Suomeen tänä kesänä. Masennus ei ole este.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi itse pääsin masennuksen ja pakko-oireisen häiriön takia eläkkeelle 33 vuotiaana. Tulot on pienet mutta varmat ja ei tarvitse hyppiä missään toimenpiteissä.
Aika mielenkiintoista, että noinkin tavallisilla diagnooseilla on päässyt. Ehkä hoitoa on yritetty kauan eikä ole hyvin tehonnut? Vai onko masennus erityisen vaikeaa, osastojaksoja tms.?Ap
3 osastojaksoa takana ennen eläkettä. Eläkkeen jälkeen takana yksi 1,5 kk mittainen pätkä suljetulla.
Minulla on tähän työkkärissä työskennelleen näkemys: ongelma on se että et ole työssä. Ei ole oikein mitään mistä jäisit eläkkeelle, työttömänä olo katsotaan vain välitilaksi. Oletko ollut paljon sairautesi diagnoosilla, aina sillä samalla, sairaslomalla?
Sairaslomaa monet sairaat työttömät eivät jostain syystä hae, ja se on suurin virhe!
Kun sitten eläkettä haetaan, niin ei ole näkyvissä päivääkään sairastumista, vaikka nimenomaan haetaan eläkettä sairauden perusteella. Vastauksena aina hylky.
Ihminen saattaa sairastaa jotain hyvinkin kivuliasta ja esim liikkumisen estävää vaivaa, mutta tiedoissa näkyy vaan katkeamaton työttömyyspäiväraha vuosikymmenen.
Sinun kannattaisi nyt mennä kaikenlaisiin työkokeiluihon, harjoitteluihin, kuntouttaviin ja jäädä sairaslomalle ja siten saada muutamassa vuodessa kasaan dokumentoitua sairautesi. Sairaslomaa ja aina siitä samalla diagnoosilla. Sitten hakemaan sitä eläkettä, niin onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidilläni oli sama ongelma aikanaan. Jotenkin surullista, että ihminen, joka ei pysty kävelemään sataa metriä (nyt on jo kokonaan pyörätuolissa) ja jonka toinen käsi ei myöskään toimi ei sillä perusteella pääse eläkkeelle. Masennuksen takia eläkkeen lopulta sai vaikka sitä ei mitenkään edes yritetty hoitaa. Kirjoitettiin vaan masennus paperiin niin meni läpi. Sitten samaan aikaan joku todella pahasti masentunut ei pääse eläkkeelle kun pitäisi vielä sitä tai tätä kokeilla ja koittaa nyt vaan pärjätä. En yhtään ymmärrä millä logiikalla nämä menee.
"Sosiaalinen identiteetti." Kuulostaa siltä, että 'työtön' indentiteettinä olisi jollain tapaa pahempi.
Sanot, että masennuksesi mielestäsi johtuu "elämäntilanteesta/laadusta." Sillon, kun ihminen itse tietää mistä masennus johtuu, tämä pyrkii järjestämään elämäntilanteensa sellaiseksi, joka ei masennusta enää aiheuttaisi. Pakko-oireisuutta on vähän jokaisella. Fyysiset syyt tuntuvat sinusta olevan sellasia, joiden takia se eläke tulisi myöntää. Sekin saattaisi olla parempi vaihtoehto sinulle, kuin MT-perusteinen eläkepäätös.
Olet sen verran nuori, että eläköitymisesi on äärimmäisen epätodennäköistä näillä taustatiedoilla. Vakuutuslääkärin tulee pohtia onko vaivasi sellainen, että et pystyisi minkäänlaista työtä tekemään seuraavan noin 30 vuoden aikana. Itse en selostuksestasi tällaista vaivaa löytänyt.
Diagnoosilla vakava masennus, ei tänä päivänä tule eläkepapereita.
Mulla on vaikea fyysinen sairaus, ja tästä seurannut vaikea masennus ja ahdistus. Olen kuitenkin kelan mielestä TÄYSIN työkykyinen, huom, ei edes osatyökykyinen, vaan TÄYSIN työkykyinen, koska ei ole kulma psykoottisia oireita...eli en ole avoimesti toitottanut itsemurhayrityksistä. Olin saanut täydet sairaspäivärahat, ja sitten kela itse neuvoi, että pitää hakea kuntoutus-ja työkyvyttömyyseläkettä (nämä siis haetaan samalla lomakkeella). Enkä siis kelpaa kuntoutustukeenkaan...Minulla on nyt ollut n.3vuotta jatkuvia b-lausuntoja aina puoleksivuodeksi kerrallaan, ja se ei kelaa kiinnosta. Monen eri lääkärin lausunnot ei kiinnosta (varsinkaan yksityisenpuolen, jonne on muuten vähän pakko mennä, kun ei julkisella saa mitään hoitoa-muutakuin ehkä masis lääkkeitä joka vaivaan.
Joten P, tunnen tuskasi, ja tosiaankaan ei kannata laskea tuon työkyvytgömyyden varaan. En todellakaan tajua kuinka sinne ihmisiä päästetään, kun itse en pärjää edes normiarjessa enkä pääse...odottavat vaan että ihmiset tappavat itsensä-ei tarbvii sitten maksella mitään.
(Jos täällä on ihmisiä, jotka ovat päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle, niin kuulisin mielelläni miten tämä onnistui)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tähän työkkärissä työskennelleen näkemys: ongelma on se että et ole työssä. Ei ole oikein mitään mistä jäisit eläkkeelle, työttömänä olo katsotaan vain välitilaksi. Oletko ollut paljon sairautesi diagnoosilla, aina sillä samalla, sairaslomalla?
Sairaslomaa monet sairaat työttömät eivät jostain syystä hae, ja se on suurin virhe!Kun sitten eläkettä haetaan, niin ei ole näkyvissä päivääkään sairastumista, vaikka nimenomaan haetaan eläkettä sairauden perusteella. Vastauksena aina hylky.
Ihminen saattaa sairastaa jotain hyvinkin kivuliasta ja esim liikkumisen estävää vaivaa, mutta tiedoissa näkyy vaan katkeamaton työttömyyspäiväraha vuosikymmenen.
Sinun kannattaisi nyt mennä kaikenlaisiin työkokeiluihon, harjoitteluihin, kuntouttaviin ja jäädä sairaslomalle ja siten saada muutamassa vuodessa kasaan dokumentoitua sairautesi. Sairaslomaa ja aina siitä samalla diagnoosilla. Sitten hakemaan sitä eläkettä, niin onnistuu.
Aika optimistinen näkemys, että saa sairaslomaa ja sen jälkeen eläkkeen. Lääkäreiden on vaikea kirjoittaa sairaslomaa ihmiselle, joka ei tarvitse lomaa mistään. Olen itse jäänyt tk-eläkkeelle työttömänä ollessani ja hakenut sairaslomaa. Lääkäri kyllä selitti, etten tarvitse sitä mistään. Se on totta, että sairaslomaa täytyy löytyä välittömästi takaa se 300 päivää. On turha hakea eläkettä, jos sairaslomaa ei ole riittävää määrää takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tähän työkkärissä työskennelleen näkemys: ongelma on se että et ole työssä. Ei ole oikein mitään mistä jäisit eläkkeelle, työttömänä olo katsotaan vain välitilaksi. Oletko ollut paljon sairautesi diagnoosilla, aina sillä samalla, sairaslomalla?
Sairaslomaa monet sairaat työttömät eivät jostain syystä hae, ja se on suurin virhe!Kun sitten eläkettä haetaan, niin ei ole näkyvissä päivääkään sairastumista, vaikka nimenomaan haetaan eläkettä sairauden perusteella. Vastauksena aina hylky.
Ihminen saattaa sairastaa jotain hyvinkin kivuliasta ja esim liikkumisen estävää vaivaa, mutta tiedoissa näkyy vaan katkeamaton työttömyyspäiväraha vuosikymmenen.
Sinun kannattaisi nyt mennä kaikenlaisiin työkokeiluihon, harjoitteluihin, kuntouttaviin ja jäädä sairaslomalle ja siten saada muutamassa vuodessa kasaan dokumentoitua sairautesi. Sairaslomaa ja aina siitä samalla diagnoosilla. Sitten hakemaan sitä eläkettä, niin onnistuu.Aika optimistinen näkemys, että saa sairaslomaa ja sen jälkeen eläkkeen. Lääkäreiden on vaikea kirjoittaa sairaslomaa ihmiselle, joka ei tarvitse lomaa mistään. Olen itse jäänyt tk-eläkkeelle työttömänä ollessani ja hakenut sairaslomaa. Lääkäri kyllä selitti, etten tarvitse sitä mistään. Se on totta, että sairaslomaa täytyy löytyä välittömästi takaa se 300 päivää. On turha hakea eläkettä, jos sairaslomaa ei ole riittävää määrää takana.
Jos nyt siis käsitin oikein, niin tk-eläkkeelle ei työtön pääse, koska ei ole ollut sairaslomalla. Ja sairaslomalle ei pääse, koska ei ole ollut työssä? (Ja sen lisäksi, töihin ei oteta, koska on työtön! En tiedä itkeäkö vai nauraa.) Melko kafkamaista pyöritystä taas... Saitko siis kuitenkin itse sairaslomaa lääkäriltä, vaikka ei sitä olisi mielellään myöntänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tähän työkkärissä työskennelleen näkemys: ongelma on se että et ole työssä. Ei ole oikein mitään mistä jäisit eläkkeelle, työttömänä olo katsotaan vain välitilaksi. Oletko ollut paljon sairautesi diagnoosilla, aina sillä samalla, sairaslomalla?
Sairaslomaa monet sairaat työttömät eivät jostain syystä hae, ja se on suurin virhe!Kun sitten eläkettä haetaan, niin ei ole näkyvissä päivääkään sairastumista, vaikka nimenomaan haetaan eläkettä sairauden perusteella. Vastauksena aina hylky.
Ihminen saattaa sairastaa jotain hyvinkin kivuliasta ja esim liikkumisen estävää vaivaa, mutta tiedoissa näkyy vaan katkeamaton työttömyyspäiväraha vuosikymmenen.
Sinun kannattaisi nyt mennä kaikenlaisiin työkokeiluihon, harjoitteluihin, kuntouttaviin ja jäädä sairaslomalle ja siten saada muutamassa vuodessa kasaan dokumentoitua sairautesi. Sairaslomaa ja aina siitä samalla diagnoosilla. Sitten hakemaan sitä eläkettä, niin onnistuu.Aika optimistinen näkemys, että saa sairaslomaa ja sen jälkeen eläkkeen. Lääkäreiden on vaikea kirjoittaa sairaslomaa ihmiselle, joka ei tarvitse lomaa mistään. Olen itse jäänyt tk-eläkkeelle työttömänä ollessani ja hakenut sairaslomaa. Lääkäri kyllä selitti, etten tarvitse sitä mistään. Se on totta, että sairaslomaa täytyy löytyä välittömästi takaa se 300 päivää. On turha hakea eläkettä, jos sairaslomaa ei ole riittävää määrää takana.
Ja todellakin lääkäri kirjoittaa sairaslomaa jos potilas on työkyvytön! Semmoinen lääkäri joka alkaa mussuttaa mitään semmoista, ettei potilas ” tarvitse” sairaslomaa, on kykenemätön töihinsä! Potilaan kunto arvioidaan sen terveyden perusteella, eikä siihen kuulu pätkääkään ,vaikka potilas olisi töissä vaikka avaruusasemalla, joka just nyt on huoltotauolla. Jos on sairas,niin on.
Ja edellytys työkkäriin hakijakaupunkeihin pääsylle on, että on kykenevä ottamaan työtä vastaan. Jokaisen päivänä kun on työttömäksi rekisteröitynyt.
Sinun on tarkoitus olla työtön.