Mitä hehkuttamista siinä on, jos pariskunta 5v:n ja kahden lapsen jälkeen

Ei tietenkään seksiä harrasteta vain lapsia tehdäkseen. Mutta joka kerta kun harrastaa seksiä (vaikka olisi pillerit, vaikka olisi kortsu) on mahdollisuus siihen, että raskaus alkaa. Siksi minusta ei sellaista olekaan, kuin vahinkoraskaus. Tai no joo, on toki jos joutuu raiskauksen uhriksi. Se on ihan eri juttu. Mutta jos vapaaehtoisesti ryhtyy seksiä harrastamaan, niin kyllä, vauva voi saada alkunsa.



Ja kyllä, jokaisen pitäisi miettiä ennen sitä seksiä, että onko tämä tosiaan se ihminen, jonka kanssa voisin perheen perustaa? Tiedän kyllä, ettei nykyään ihmisillä ole mitään moraalintajua ja seksi kuuluu jokaiseen heilasteluun, jos nyt ei ihan ekoilla treffeillä, niin sitten toisilla. Mutta kuten sanottu, niin se on ihan oma valinta. Niin makaa kuin petaa.



t. 20

Kai sinä itse tiedät, oletko luvannut puolisollesi olla tämän kanssa loppu elämäsi, tuli mitä tuli? Jos olet ja hän on samoin sinulle, niin eiköhän asia ole sitten selvä.

Ihmetyttää vain, että _jos_ kerran olette _niin_ sitoutuneita, niin miksi ihmeessä teidän pitää puhua siitä avioliitosta, että sitten joskus...? Jos kerran teillä on hyvä noin ja olette varmoja toisistanne, niin miksi mennä naimisiin enää tuossa vaiheessa...? Vai onko kuitenkin niin, että ette tohdi sitä askelta ottaa? Ette tohdi sitoutua?

t. 20

Vierailija:

Siis tarkoitat, että me emme ole sitoutuneet nyt, koska naimisiin menosta on vaan puhuttu, että ehkä joskus sitten...Olet kivikaudelta. (21)

Ei naimisiin meno kaikille tarkoita ikuista yhdessä pysymistä ja rakkauden todistamista muille. Monille se on pelkkä sopimus yhteisen omaisuuden turvaksi tai mahdollisuus pitää kivat bileet... niin maallinen instituutio se on tänä päivänä. Päätös yhdessä pysymisestä yleensä tehdään ennen lapsia (poikkeuksiakin on, toiset tekevät lapsia tietoisesti, että yhdessä ei pysytä), eikä siihen avioliittoa tarvita.

-21

Vierailija:

Jos ei ole mennyt kihloihin/naimisiin ennen lapsia, niin sitten ei tarvitse mennä ollenkaan. Ellei tosiaan halua antaa koko maailmalle sitä kuvaa, että tein lapset tämän ihmisen kanssa, vaikken ollut todellakaan varma meidän suhteesta ja sen kestävyydestä... Että meidän piti ensin testata ja nyt ollaan sitten todettu, että kai tää on sitten tässä.

t. 20

Naimisiin mennään kun ehditään:)

Väitiän, että meillä on lapsilla paremmat olot, kuin monella joiden vanhemmat ovat naimissa..Ei avioliitto tee perheestä onnellisempaa. Sen tekee muut asiat. Meillä lapset on toivottuja, rakastettuja, on tarjota heille harrastuksista lähtien mitä toivovat, on hieno oma koti jne jne ...

Eli jos sitä ei tehdä sitoutumisen ja rakkauden merkiksi, niin eikö asian voi hoitaa aivan pienimuotoisesti, eikä pitää mitään teatteriesitystä? Sitähän nämä " lapsellisten" häät on: pelkkää esitystä! Jos menee juridisista syistä naimisiin, niin menkööt sitten pienimuotoisesti kahden todistajan läsnäollessa. Juhlia voi pitää muutenkin, ei niitä varten tarvitse naimisiin mennä...

Ja siitä, että pääsääntöisesti päätös yhdessä pysymisestä tehdään ennen lapsia, vaikkei avioidutakaan... Kissanpissat. Haluaisinpa olla kärpäsenä katossa, kun tällainen keskustelu käydään:

PuolisoA: Minusta meidän pitää keskustella suhteestamme ja sen pysyvyydestä.

PuolisoB: Tehdään niin.

PuolisoA: Minä lupaan olla aina sinun kanssasi, tulipa eteemme mitä tahansa. Haluan juuri sinun kanssasi elää elämäni loppuun saakka. Jos joskus tuntuu, että rakkaus loppuu, niin tahdon silti löytää sen jostain ja ponnistella suhteemme puolesta. Ero ei ole minulle vaihtoehto.

PuolisoB: Samat sanat.

PuolisoA: Koska olemme näin toisiimme sitoutuneet, niin emme tarvitse mitään virallista paperinpalaa.

PuolisoB: Olen samaa mieltä, ei meidän kannata naimisiin mennä.

Jotenkin vaikuttaa, ettei _ihan_ joka perheessä ole näin tehty. Jossain onnen huumassa heitetty " Mä haluun aina olla sun kanssa" ei ihan aja samaa asiaa. Sitoutuminen on tylsä asia. Se pitää päättää järjellä, miettiä loppuun saakka. Miettiä, mitä se tarkoittaa: olla toisen kanssa AINA, kuolemaan saakka. Mitä kaikkea silloin pitää olla valmis kokemaan ja kestämään. Suuri osa elämästä on vain sitä arkea, tavallista, ei niin hekumallista. Tulee vaikeuksia, vastoinkäymisiä. Onko silloin helpompi luovuttaa, kun ei ole mitään oikeastaan ikinä luvannutkaan?

Vierailija:

Ei naimisiin meno kaikille tarkoita ikuista yhdessä pysymistä ja rakkauden todistamista muille. Monille se on pelkkä sopimus yhteisen omaisuuden turvaksi tai mahdollisuus pitää kivat bileet... niin maallinen instituutio se on tänä päivänä. Päätös yhdessä pysymisestä yleensä tehdään ennen lapsia (poikkeuksiakin on, toiset tekevät lapsia tietoisesti, että yhdessä ei pysytä), eikä siihen avioliittoa tarvita.

-21

Minusta tuo on ihan pikku juttu verrattuna lasten saantiin tai naimisiin menoon.

ap