Mikä on elämän tarkoitus?
Itse uskon, että oppiminen. Kaikki mitä saamme elämältä, muokkaa meitä omiin suuntiimme. On itsestä kiinni, miten suhtaudumme kaikkeen ja tärkeintä on oppia elämään niillä eväillä mitä saamme. Teoriani kyllä ontuu, kun kaikki eivät opi oikein mitään ja rytevät itsesäälissä hautaan asti. Mikä siis teidän mielestä on elämän tarkoitus?
Kommentit (49)
Ihminen on keksinyt sanan tarkoitus, joten sillä ei ole merkitystä.
Miksi elämä on?
- No, tähänkään emme tiedä vastausta tältä planeetalta. Ajatellaanpa näin:
Me kaikki menetämme tarkoituksemme, jos kaikki kuolisivat ympäriltämme. Eläkäämme kaikki toistemme vuoksi, vaikka emme tulisikaan toimeen keskenämme.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on oppimisessa, kun se kaikki tieto menee sitten kuollessa hukkaan?
Sinä jalostat oppimaasi ja annat siitä jotain eteenpäin. Näin ihmiskunnan osaaminen kasvaa. Jos kaikki ajattelisivat että mitä järkeä on oppimisessa niin roikkuisimme vieläkin puussa banaani toisessa kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ryven itsesäälissä mutta olen silti oppinut paljon. Miksi nuo kaksi sulkisi toisensa pois?
Mun teorian mukaan et siis ole oppinut vielä tarpeeksi. Joku hoksaushetki tarvitaan, jotta itsesäälisi katoaa. Ap
Mulla on sellaisia pysyviä vaikeuksia elämässä, joita ei tule kaikille. En usko että olen oppinut huonosti tai vähemmän, vaan oppituntini ovat erityisen rankkoja. Ap se vaikuttaa keltanokkaiselta ja ylimieliseltä tuomitessaan nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Se on 42.
Aina tämä työnnetään näihin keskusteluihin. Mutta itseasiassa 42 on "vastaus perimmäiseen kysymykseen". Onko joku joskus sanonut, mikä se kysymys on? Miksi aina oletetaan, että se on kysymys elämän tarkoituksesta? Entä jos se ei edes liity siihen? Ehkä se kysymys onkin, montako kertaa kukin syntyy maan päälle. Tai mikä on suomalaisten kengännumeroiden keskiarvo. Tai montako kananmunaa kannattaa syödä viikossa.
Elämä on turhaa, jos ei ole hauskaa.
Tämä on helppo: ei ole mitään tarkoitusta.
Seuraava kyssäri...
Elämän tarkoitus on ymmärtää millä on merkitystä, mikä tuottaa hyvää elämää ja mitä loppupeleissä on hyvä elämä. Elämän tarkoitus on olla onnellinen ja elää.
On eräänlainen psykologis-filosofinen totuus että ihminen ei ole koskaan valmis vaan kasvaa eli oppii läpi koko elämänsä ja kun tämän keskeneräisyyden ymmärtää, saavuttaa tietyssä mielessä sisäisen rauhan. Mutta ei se oppiminen elämän tarkoitus ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on 42.
Aina tämä työnnetään näihin keskusteluihin. Mutta itseasiassa 42 on "vastaus perimmäiseen kysymykseen". Onko joku joskus sanonut, mikä se kysymys on? Miksi aina oletetaan, että se on kysymys elämän tarkoituksesta? Entä jos se ei edes liity siihen? Ehkä se kysymys onkin, montako kertaa kukin syntyy maan päälle. Tai mikä on suomalaisten kengännumeroiden keskiarvo. Tai montako kananmunaa kannattaa syödä viikossa.
Perimmäinen kysymys ja vastaus siihen eivät sovi samaan universumiin. Me tiedämme vastauksen, mutta emme mihin kysymykseen se liittyy koska se on mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Selvittää oma dharma ja toteuttaa sitä parhaansa mukaan. Ehkä mahdollisesti kehittyä sieluna niin, ettei tarvitse enää syntyä tänne, jos ei sitä halua.
Se oli se Dharma ja Gregg. Mut ei dharmoja riitä kaikille. On harvinainen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on oppimisessa, kun se kaikki tieto menee sitten kuollessa hukkaan?
Sinä jalostat oppimaasi ja annat siitä jotain eteenpäin. Näin ihmiskunnan osaaminen kasvaa. Jos kaikki ajattelisivat että mitä järkeä on oppimisessa niin roikkuisimme vieläkin puussa banaani toisessa kädessä.
Joten siten maailma voisi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on oppimisessa, kun se kaikki tieto menee sitten kuollessa hukkaan?
Uskon uudestisyntymiseen, entisten elämien opit on sielun muistissa seuraavissa elämissä. Ap
Miksi sitten on niin paljon umpitolloja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opitaan tietyt jutut ennen ns. kuolemaa. Seuraavassa elämässä jatketaan siitä mihin jäätiin, mitä ei vielä opittu. Lopulta kun kaikki on opittu ja mennyt kovimpaankin kalloon niin päästään uuteen "paikkaan" jossa ollaan loputon aika, elämä.
Täh? Et sä siihen seuraavaan elämääsi synny kohdusta pyörää ajaen ja Einsteinin kaavoja lauleskellen, uudelleen joutuu sielläkin kaikki opetella.
Joutuu joutuu mutta miksi pienet lapset puhuvat monesti sellaista jota heidän ei pitäisi tietää? Unohtavat asiat sitten kasvettuaan.
No mitä hyötyä, jos ne edellisessä elämässä oppimansa unohtaa kun kasvaa isommaksi?
Riippuu ihmisestä. Itselläni ei ole mitään tarkoitusta elämälle, mutta mieheni taas ajattelee, että elämän tarkoitus on etsiä elämälle tarkoitus ja levittää hyvää. Humelle se oli olla onnellinen. Kantille elämän merkitys tarkoitti hyvyyden tekemistä vaikka sitten oman onnellisuuden kustannuksella.
Ehkä mieheni on siis oikeassa, ja tarkoitus on vain löytää elämän merkitys itselle.
Saada vaimo suostumaan pyllyseksiin. Oon ihan sekaisin halusta kokeilla tuota tiukempaa reikää, mutta ei. Sormi kelpaa ja antaa ilmeisesti ihan kivan tunteen, mutta pippeli ei vaan saa sinne mennä.
Selvittää oma dharma ja toteuttaa sitä parhaansa mukaan. Ehkä mahdollisesti kehittyä sieluna niin, ettei tarvitse enää syntyä tänne, jos ei sitä halua.