Lastensa koulumenestyksellä Somessa keulivat äidit

Huonoa käytöstä.

Mua kanssa nolottaa. Ja etenkin kun nää lasten todistuksilla keulijat on itse lähtökohtaisesti olleet niitä joko surkeimpia tai keskitason kiusaajaoppilaita peruskoulussa. No jostakinhan se ilo on revittävä kun ei itse ole pärjännyt.

Pidän itse tuollaista aika mauttomana. En ole kova käyttämään somea, mutten koskaan laittaisi sinne lapsen numeroita, futisjoukkueen voittoa, huilusooloa, lukemaan oppimista tai muitakaan lasten saavutuksia. En edes ystäville/perheelle niistä mainitse, ellei kysytä?

"Mitäs Paulille kuuluu?"

"Ihan hyvää, on ollut aktiivinen, voittivat yhden futisturnauksen ja oli siitä oikein iloinen."

Mielestäni ihan neutraalia?

Tottakai lapsestaan saa olla ylpeä ja kertoa sen vaikka koko maailmalle, toki ennen aitä somepäivitystä kysäistä mitä mieltä lapsi itse somekehumiseata on. Ja taas ihan yhtä ok on olla ylpeä ja kertoa se lapselle itselleen ja niille, joita asia eniten lähipiirissä kiinnostaa. Ja silloinkin voi tietysti kysyä toivoisiko lapsi mieluummin isoja somekehuja.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa vanhemmuutta.

Miten se edes liittyy vanhempiin? Lapsihan ne numerot sai eikä se äiti/isä.

Miksi kummassa ei saisi iloita oman lapsen onnistumisesta ja menestymisestä?

Tuollaisia juttuja arvostelevat vain kateelliset ihmiset ja etenkin ne, jotka eivät itse viitsi nähdä mitään vaivaa lastensa koulussa pärjäämisen hyväksi.

Tämä on lukuvuoden päättäjäispäivä, tänään saa kehua ja ylistää lapsiaan niin paljon kuin haluaa.

Voi lapsestaan olla ylpeä ja pitää olla, mutta jokainen voi lopulta miettiä mikä lopullinen tarve keulia somessa sillä. Tai ylipäätään kaikella: polkupyörällällä ajamalla oppimisella, lukemaan oppimisella, todistuksella, koulun aloituksella, kävelyyn oppimisella, kaikella materialla. Onko lopulta kyse vain näyttämisen halusta, tarpeesta tulla nähdyksi, tarpeesta kertoa mitä ja millaista elämässään kullakin on. Toisaalta jokainen voi miettiä miksi toisen jakamat asiat ärsyttävät itseään.

Kateelliset mammat valittaa ja itkee taas täällä, kun omat mukulat saivat heikot arvostelut koulusta.

Nähkää enemmän vaivaa lastenne eteen, niin voitte tekin sitten postailla jotain hyviä juttuja someen koulujen päättöpäivinä.

Siis onko olemassa kateellisempaa kansaa, kuin suomalaiset mammat?

Yksi tuttavani hehkuttaa erityisesti nyt todistuksia. Tämä tyyppi etäopetuksen aikana teki molempien lastensa kokeet ja esitelmät. Vielä valitti kun ei ehdi omia töitä tehdä kun oli tehnyt jotain 4lk tehtävää vielä yöllä lapselle. Myös teki yhden kuviksen työn. Kehtaa vielä kertoa avoimesti.

Ei ärsytä mutta kaipaan aikaa ennen somea. En laita lasteni asioita nettiin, kerron kasvotusten tai puhelimessa vain lähipiirille.

Miksei lapsistaan saa iloita?

Sitäkin voi tehdä niin monella tyylillä, jotkut osaavat tuode esiin lapsen menestymisen jotenkin tosi kauniilla ja kivalla tavalla. Monesti ne kyllä synnyttävät jonkinlaiset myötähäpeän tunnun.

Voin olla erikoinen tässä, mutta olen huomannut, että minä jotenkin odotan että niistä selkeästi hehkutetuista sitten tulee niitä menestysjuttuja joka kerta. Taannoin työkaveri hehkutti lapsen peruskoulutodistusta jotenkin todella yliampuvasti. Laskeskelin, että eikös siellä pitäisi jo olla valkolakkihypetys suurimmillaan. Ilmeisesti ei ole mennyt koulu putkeen, oli vaan mainintaa että on hypermarketissa duunissa.

Tässähän ei mitään vikaa, mutta on se aika kaukana niistä taannoisista tykityksistä.

Vierailija kirjoitti:

Kateelliset mammat valittaa ja itkee taas täällä, kun omat mukulat saivat heikot arvostelut koulusta.

Nähkää enemmän vaivaa lastenne eteen, niin voitte tekin sitten postailla jotain hyviä juttuja someen koulujen päättöpäivinä.

Siis onko olemassa kateellisempaa kansaa, kuin suomalaiset mammat?

Tyttärellä KA 10. En kuuna päivänä lataisi todistusta someen. Osoittaa todella huonoa makua.

Someen voi kirjoittaa, että pitkän kouluvuoden jälkeen on ihana päästä lomalle ja kiva, kun tuli kaikille lapsille hyvät todistuksetkin. Yhtään enempää ei tarvitse avata asiaa eikä ainakaan vertailla sisaruksia keskenään tai kehenkään muuhunkaan.

Mutta eipä se keneltäkään pois ole, jos jonkun kevätjuhlakuvassa hymypatsaskin vilahtaa.

Tietysti saa kehua, tosi helppo tapa ilmoittaa asia munmoille ja kummeille kun muuten jokaiselle saisi erikseen viestittää nää asiat, koska joitakin oikeasti kiinnostaa, jos sinua ei niin ei ole pakko peukuttaa.

Lapsiaiheisissa ryhmissä tää on ihan asiaan sopivaa sisältöä, tuskin kukaan fb-kokeissa kehuu millään todistuksilla, ellei ole valmistunut alalle.. ..

Vierailija kirjoitti:

Voi lapsestaan olla ylpeä ja pitää olla, mutta jokainen voi lopulta miettiä mikä lopullinen tarve keulia somessa sillä. Tai ylipäätään kaikella: polkupyörällällä ajamalla oppimisella, lukemaan oppimisella, todistuksella, koulun aloituksella, kävelyyn oppimisella, kaikella materialla. Onko lopulta kyse vain näyttämisen halusta, tarpeesta tulla nähdyksi, tarpeesta kertoa mitä ja millaista elämässään kullakin on. Toisaalta jokainen voi miettiä miksi toisen jakamat asiat ärsyttävät itseään.

Koko somehan on  näyttämisen tarvetta, ei pelkästää se lapsen menestyksen esittely. Sinne päivitetään ne oman elämän mukavat asiat joihin kuuluu myös sen oman lapsen menestyksestä iloitseminen. 

Kyllä se on normaalisti kehittyneelle ahkeralle lapselle helppo saada peruskoulusta kymppejä. Ihmettelisin jos alle kymppiä ja ysiä tulisi semmoisille.

Vierailija kirjoitti:

Miten se edes liittyy vanhempiin? Lapsihan ne numerot sai eikä se äiti/isä.

Vanhemmilla on usein tapana olla ylpeitä lapsistaan. Olipa sitten koulumenestys, harrastuksessa pärjääminen, ystävällisyys, nokkeluus jne.

Osa ihmisistä luultavasti kokee, että sen rakkauden ja ylpeyden kertominen maksimoituu kun se julkaistaan somessa.

Mun vanhemmat on kertoneet tutuille että kymppejä tuli koko rivillinen ja stipendejä tippui ei muuta.

Miehen isä on hyvistä arvosanoista että muilla ei elämässään menesty.

Miehen isoveli pääsi tohtorikoulutettavaksi ja miehen isä kirjoitti että on ylpeä siitä että poikansa on päässyt elämässään pitkälle vaikka puolet geeneistä onkin tullut paskalta biologiselta mutsiltaan.

Vierailija kirjoitti:

Mua kanssa nolottaa. Ja etenkin kun nää lasten todistuksilla keulijat on itse lähtökohtaisesti olleet niitä joko surkeimpia tai keskitason kiusaajaoppilaita peruskoulussa. No jostakinhan se ilo on revittävä kun ei itse ole pärjännyt.

Kyllä minä ainakin tunnustan ajattelevani juuri noin, että tyttäreni saavutukset ovat todella hyviä, kun itse olin se kasin tyttö. Mitäs pahaa siinä on? En kuitenkaan someen ole mitään heidän todistuksiaan laittanut enkä edes mitään koulunpäättymispäivityksiä. Mutta silti olen tyttärestäni hiton ylpeä juuri siksi, että itse en ollut yhtä hyvä.