Lue keskustelun säännöt.
Olen alkoholisoitunut hiljalleen. Tuntuu, että pääni sekoaa ahdistuksesta.
29.05.2020 |
Oikeasti tämä on kamalaa.
Elämä tuntuu olevan ihan pelkkiä epäonnistumisia täynnä, mistään en saa kiinni eikä tahdonvoimaa ole.
Vihaan itseäni ja tätä tietä jonka olen valinnut.
Juon muutaman kerran viikossa humalaan itseni, ahdistaa kun se lihottaa ja nykyään jopa inhoan katsoa itseäni peiliin vaikka en ole lihonut mutta en kyllä laihtunutkaan.
Töitäkään ei nyt ole, tosin pian luultavasti on mutta sekin ahdistaa. Oli töitä tai ei, kun voimia ei ole ja toisaalta olen tajuttoman turhautunut ja levoton kun töitä ei ole.
Kaikki tuntuu päässä kaaokselta ja ahdistaa!!
Alkoholi helpottaa kyllä hetkeksi mutta seuraava päivä on masentava ja todella ahdistava.
Miesystävä ärsyttää...
Hän juo liikaa, enemmän kun minä eikä ole valmis muuttamaan elämässään mitään ja joudun kannattelemaan sekä pitämään hänestä huolta vaikka tarvitsisin nyt itsekin erityisesti huolenpitoa. Tarvitsevuuteni, ahdistus ja kiukku tulkitaan kotona sitten lapsellisuudeksi vaikka mielestäni en sellainen ole.
Olen ottanut roolin hoitaa kotiamme ja jotenkin olen nyt kadottanut itseni täysin.
Ahdistaa aivan helvetisti kaikki enkä saa mistään kiinni vaikka yritän kaikenlaista.
Syön terveellisesti, leivon muille ja teen kivoja juttuja, liikun enemmän, yritän laihduttaa, yritän yritän yritän jotain..
Mutta tunnen vain ja ainoastaan epäonnistumista suurimmaksi osaksi ja itku on hetkillä.
Yksikin vääränlainen kommentti voi saada minut hermoromahduksen partaalle jonka joudun peittämään ja yksin itkemään.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää hakea apua itsellesi. Et ole vastuussa miehestä. Kai tiedät että alkoholi ruokkii masennusta ja ahdistusta.
Päinvastoin. Alkoholia juuri juodaankin vitutukseen
Alkoholi aiheuttaa masennusta
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/alkoholi_masennus_tabu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että olet uupunut ja haluat ja haaveilet muutoksesta. Sinulla on monenlaista ”lastia” matkallasi.
Vanhempien alkoholismi näkyy sinussakin, sekö puolisosi valinnassa.
Kyllä toivon sinulle voimia ja apua muutokseen.
Hankkiudut vaan ihan yksin, itse ja itsekkäästi yksin juttelemaan jonkun auttavan tahon, ammatti-ihmisten kans! Siitä se lähtee.
Sinulla on hyviä havaintoja, miten alkoholi vaikuttaa kaikken ja väsyttää ja sairastuttaa teidät kaikki.
Etsi joku terapeutti, psyk sairaanhoitaja, a-klinikka , ihan mikä vaan ja käy juttelemassa, edes kerran, pari! Pääset alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän että olet uupunut ja haluat ja haaveilet muutoksesta. Sinulla on monenlaista ”lastia” matkallasi.
Vanhempien alkoholismi näkyy sinussakin, sekö puolisosi valinnassa.
Kyllä toivon sinulle voimia ja apua muutokseen.
Hankkiudut vaan ihan yksin, itse ja itsekkäästi yksin juttelemaan jonkun auttavan tahon, ammatti-ihmisten kans! Siitä se lähtee.
Sinulla on hyviä havaintoja, miten alkoholi vaikuttaa kaikken ja väsyttää ja sairastuttaa teidät kaikki.
Etsi joku terapeutti, psyk sairaanhoitaja, a-klinikka , ihan mikä vaan ja käy juttelemassa, edes kerran, pari! Pääset alkuun.
Kiitos
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun pitää hakea apua itsellesi. Et ole vastuussa miehestä. Kai tiedät että alkoholi ruokkii masennusta ja ahdistusta.
Päinvastoin. Alkoholia juuri juodaankin vitutukseen
Alkoholi aiheuttaa masennusta
https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/alkoholi_masennus_tabu
Niin tekee mutta ainoa mitä saat ostaa laillisesti omalla luvalla. Helpottaa hetkeksi ja siitä se riippuvuus alkaa kehittyä. Ahdistus, vtutus ja masennus vaativat helposti jotain mikä oikeasti vaikuttaa. Säännöt on oudot mutta niille ei voi mitään. Jos ja kun tuntuu pahalta niin ei siinä ole vaihtoehtoja. Joissain maissa kuten hollanti tai kanada ei olisi pakko juoda itseään hengiltä.
Puolisoni sai todella hyvän avun alkoholismiin ihan terveyskeskuksen kautta: yksilötapaamisia päihdetyöntekijän kanssa, ja tapaamisia myös meille molemmille yhdessä, ryhmäterapiaa raittiuteen ja suositukset pitkään yksilöterapiaan (Kela-prosessit käynnissä). Lisäksi kävimme omakustanteisesti pariterapiassa alkuun.
Olemme kolmekymppisiä ja hyvissä töissä sekä opiskeluissa ja ehkä jonkun ulkopuolisen mielestä ongelmatkaan eivät olleet vielä niin suuria että tämä kaikki olisi ollut tarpeen. Meille apu tuli juuri oikeaan aikaan - ei apua hakeakseen tarvi olla missään "rappiotilanteessa", sitä kannattaa hakea heti kun siltä tuntuu!
Kumppanini on ollut nyt jo pari vuotta raittiina, ja itsellänikin määrät vähentyneet enkä kotona käytä alkoholia lainkaan häntä tukeakseni. Toivottavasti myös oma puolisosi herää tilanteeseenne. Kuitenkin tärkeintä on että saat itse apua ja saat muutoksen aluilleen.
Tsemppiä ja jaksamista sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni sai todella hyvän avun alkoholismiin ihan terveyskeskuksen kautta: yksilötapaamisia päihdetyöntekijän kanssa, ja tapaamisia myös meille molemmille yhdessä, ryhmäterapiaa raittiuteen ja suositukset pitkään yksilöterapiaan (Kela-prosessit käynnissä). Lisäksi kävimme omakustanteisesti pariterapiassa alkuun.
Olemme kolmekymppisiä ja hyvissä töissä sekä opiskeluissa ja ehkä jonkun ulkopuolisen mielestä ongelmatkaan eivät olleet vielä niin suuria että tämä kaikki olisi ollut tarpeen. Meille apu tuli juuri oikeaan aikaan - ei apua hakeakseen tarvi olla missään "rappiotilanteessa", sitä kannattaa hakea heti kun siltä tuntuu!
Kumppanini on ollut nyt jo pari vuotta raittiina, ja itsellänikin määrät vähentyneet enkä kotona käytä alkoholia lainkaan häntä tukeakseni. Toivottavasti myös oma puolisosi herää tilanteeseenne. Kuitenkin tärkeintä on että saat itse apua ja saat muutoksen aluilleen.
Tsemppiä ja jaksamista sinulle!
Tämä olisikin unelma meidänkin kohdalla jos tuo toteutuisi.
Askel kohti hyvää elämää.
Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kun itse hakea apua, en minä yksin pärjää tai sen olen ainakin vuosien varrella ymmärtänyt.
Vaikka olen yrittänyt vaikka mitä tehdä omaksi parhaakseni mutta lopulta olen kuitenkin suistunut raiteilta. Siis kaikkea olen kokeillut paitsi hakenut apua ulkopuolisilta tai ainakaan en siihen ole sitoutunut.
Hienoa, että saitte apua! Kiitos viestistäsi ja hyvää jatkoa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt rupes ahistaan niin paljon, että täytyy kaivaa olut purkki sängyn alta ja skåålata!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä olisikin unelma meidänkin kohdalla jos tuo toteutuisi.
Askel kohti hyvää elämää.
Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kun itse hakea apua, en minä yksin pärjää tai sen olen ainakin vuosien varrella ymmärtänyt.
Vaikka olen yrittänyt vaikka mitä tehdä omaksi parhaakseni mutta lopulta olen kuitenkin suistunut raiteilta. Siis kaikkea olen kokeillut paitsi hakenut apua ulkopuolisilta tai ainakaan en siihen ole sitoutunut.Hienoa, että saitte apua! Kiitos viestistäsi ja hyvää jatkoa.
Ap
Se alkaa siitä ekasta soitosta, kuuntelin vierestä kun puoliso soitti: "nyt on niin että tarvisin apua, mulla on ongelmaa alkoholin liikakäytön kanssa, ja haluisin siihen nyt apua, miten tässä pitäis toimia?"
Ja jos jostain et saa sulle sopivaa niin etsi vielä toisaalta tai toiselta työtekijältä, toisesta järjestöstä. Näitä on paljon!
Ja sivusta katsottuna se meni juuri niin että eka vuosi oli hankalin kun piti luoda uudet rutiinit viikonloppuun ja juhliin. Me juhlittiin alkuun jokaista pientäkin saavutettua merkkipaalua ulkona syömällä tai pienellä lahjalla tai jollain kivalla tekemisellä vaikka tuntui vähän väkinäiseltä. Kolmessa kuukaudessa alkoi sellainen akuutein hankaluus vähän helpottaa, ja tuntui että ollaan me jo ihan pahimmasta alusta ohi. Vuoden kohdalla tuntui että oli jo pitkä rupeama takana ja hankalin vuosi takana. Ja tokana vuonna alkoi olla jo tottunut tähän ilman että tarvi jatkuvasti ajatella, vaikka työskentely ongelmien kanssa toki jatkuu, mutta ikäänkuin rauhallisemmin, osana arkea, satunnaisemmin. Nautitaan meidän uudenlaisesta elämästä ja on auennut silmät kyllä sille, miten itselläkin kului viikoittain tosi paljon alkoholia siinä puolison ohella ihan huomaamatta.
Oikeasti toivon sulle kaikkea hyvää ja voimia aloittaa elämänmuutos, jota kuulostaa viestiesi perusteella että kovasti kaipaat. Pyydä tukea kavereilta jotka vois ymmärtää, kerroin tosi avoimesti lähimmille ystävilleni tilanteestamme ja liki kaikki ymmärsivät. Muutaman napakan keskustelun sain kanssa kun jotkut luulivat että puolisoni voi palata kohtuukäyttäjäksi, tein selväksi että sitä ei koskaan ole odotettavissa.
Tsemppiä ja aurinkoa kesääsi!
T. Aiemman viestin kirjoittaja :)
Jos se miehes ei osoita mitään halua raitistua myös, niin ihan ensimmäisenä jätät sen. Se on melkein mahdotonta olla juomatta, jos toinen vieressä dokaa jatkuvasti. Muiden pieni tissuttelukin on todella ärsyttävää, kun itse yrittää lopettaa. Älkää ainakaan lapsia tehkö tuohon tilanteeseen. Olen 99% varma, ettet pysty lopettamaan tai edes vähentämään niin kauan kun on tollanen alkkisukko vierellä. Johan sinun pitää olla kännissä, että jaksat kuunnella sen juoppoja juttuja.
Ja sit jos pääset alkkis ukosta eroon, siitä se varsinainen työ vasta alkaa, kun pitää opetella olemaan yksin omien ajatusten kanssa, ja kaiken lisäksi vieläpä selvin päin. Tulet tarvitsemaan jotain tukiryhmää, AA kerhoon voi ihan hyvin mennä. Ei ole pakko olla mikään 60-vuotias rapajuoppo, sinne voi mennä ihan kuka vaan kuka halua raitistua.
T. Raittiina vasta 2 kuukautta, mutta pikkuhiljaa ahdistus joka ennen huusi täysillä päässäni, on nyt vain pieni kuiskaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kovasti, mietin asioita sekä neuvojanne ja olen iloinen, että saan avautua ja tukea täältä.<3
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori monet kirjoitusvirheet.
En lukenut läpi ennen kun lähetin. :)
Ap