Luikkijat kerrostalossa
Jotkut luikkivat, kuin yrittäisivät välttää moikkaamasta. Menevät kiireesti nurkan taa tai eivät käännä päätänsä kohti, jos menevät pihalla ohi. Vähän outoa. Ehkä suomalaista. Muilla samaa?
Kommentit (45)
Nämä "luikkijat" ovat varmaan sosiaalisesti ahdistuneita. Ei siitä kannata pahoittaa mieltään. Tuskin se on mikään henkilökohtainen loukkaus ketään kohtaan. Jotkut vaan ovat arempia ja estyneempiä, mutta eivät tarkoita sillä mitään pahaa. Joillekin välttely on ehkä jonkunlainen suojakuori. Vaikka tervehtiminen kuuluisikin hyviin käytöstapoihin, on jokaisella oikeus olla kotonaan sellainen kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Yläkerran nuori nainen. Jos osutaan samaan aikaan alakerrassa hissin luokse niin jää käytävään ja minä ajan itsekseni. Tulee sitten hetken kuluttua perässä.
Ehkä haiset kuvottavalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Yläkerran nuori nainen. Jos osutaan samaan aikaan alakerrassa hissin luokse niin jää käytävään ja minä ajan itsekseni. Tulee sitten hetken kuluttua perässä.
No se nyt johtuu koronasta. Voi sitä koronankin aikana tervehtiä.
Olen asunut tässä jo 5 v. ja sama luikinta oli tällä päällä jo silloin. Ei tervehdi vaikka minä tervehdin aina kun osutaan vastakkain.
No olet sinäkin aika outo tyyppi, jos toinen on jo viisi vuotta yrittänyt parhaansa mukaan vältellä sinua, ja aina vain tervehdit, vaikket ole kertaakaan saanut vastausta :D
Juu, outo olen kun tervehtiä ja olla ystävällinen kuten kaikille muillekkin. Pikkukaupungeissa sellainen on tapana, toisin kuin Helsingissä tms. En siis yritä tuppautua juttusille tms.
Tämä keskustelu ei ole ajankohtainen. Näin korona-aikana tarkistamme ovisilmästä ja kuuntelemme, että rappu on tyhjä ja väistelemme puhumatta toisiamme, jos joku yrittää sisälle. Onneksi meillä on jokaisessa rapussa kaksi ulko-ovea ja kertaakaan ei ole tullut molemmista ovista samaan aikaan ihmisiä sisälle. Vain heikkokuntoiset käyttävät hissiä. Sisätiloissa ei tahdota jutella naapureiden kanssa. Näin on parempi!
Luikkiminen on musta ihan ok suomi-meininkiä, mutta se on kyllä ihan vain huonoa käytöstä, jos ei tervehdi takaisin naapuria. (Joojoo, on eri asia jos tämä naapuri on ahdistellut sinua seksuaalisesti, tiputtanut paskaa postiluukustasi, levittänyt sinusta juttua, että poltat kotona kissoja tmv, mutta jos nyt puhutaan ihan normitapauksista.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Yläkerran nuori nainen. Jos osutaan samaan aikaan alakerrassa hissin luokse niin jää käytävään ja minä ajan itsekseni. Tulee sitten hetken kuluttua perässä.
Ehkä haiset kuvottavalta?
Tätä minäkin epäilen. Itse en ikinä mene samaan hissiin tupakoivien naapureiden kanssa, se löyhkä on niin hirveä.
Tervehtiminen on käytöstapoja, sen verran pitäisi jokaisen pusertaa kohdatessa.
Mutta tunnustaudun sikäli luikkijaksi, että en jaksa tiettyjä naapureita joiden kanssa tiedän helposti jääväni suustani kiinni kun niillä on joka kerta tarve jutustella. Heidän kohdallaan se "hei" on jees jos pystyy heittämään vähän kauempaa, mutta jos vaarana on esim. sama matka, mieluummin luikin jotenkin niin ettei tarvitse alkaa sosialisoimaan.
Näin koronan aikaan pääkaupunkiseudulla asuvana en tietty halua kohdata porraskäytävässä ketään.
Kyllä. Vierusnaapurini ollut siinä jo 5 vuotta, mutta edelleen luikkii pakoon tai kääntää selkänsä jos näkee minut. :D Tosi harva siitä talosta moikkaa.. ehkä 3 ihmistä. Jotkut on sellaisia että ottavat katsekontaktin, vakavan sellaisen mutta eivät sano moi, ellen minä sano ensin itse.
Hyvä käytöstapa on se, että tervehtii heitä, jotka itsekin haluavat tervehtiä, ja jättää rauhaan heidät, jotka eivät halua moikata. Naapureihin tutustuminen on vapaaehtoista, eikä kaikista naapureista voi pitää, vaikka haluaisikin.
En minä ainakaan halua jaaritella jouruilijoiden kanssa (saan pian itsekin huonon maineen) tai päihtyneiden kanssa, jotka tulevat pian ovikelloa soittamaan, jos on liian tuttavallinen. Tervehdin kyllä, jos toinen haluaa.
Aina mietin, että toivottavasti esim Briteistä suomeen muuttaville kerrotaan tuosta suomalaisten moikkaamattomuudesta rapussa. Se voi tulla tosi shokkina, monessa maassa kuten esim Briteissä on aivan tavallista moikata naapuria ja jopa auttaa naapureitaan porukalla. Naapuria, joka luikkii pakoon tai ei tervehdi pidetään järjestään hulluna, tai vähintäänkin outona. Vain Suomessa ja Virossa taitaa olla tämä tapa, ettei tarvitse tervehtiä vaikka se kohteliasta onkin.
Kultainen keskitie kirjoitti:
Hyvä käytöstapa on se, että tervehtii heitä, jotka itsekin haluavat tervehtiä, ja jättää rauhaan heidät, jotka eivät halua moikata. Naapureihin tutustuminen on vapaaehtoista, eikä kaikista naapureista voi pitää, vaikka haluaisikin.
En minä ainakaan halua jaaritella jouruilijoiden kanssa (saan pian itsekin huonon maineen) tai päihtyneiden kanssa, jotka tulevat pian ovikelloa soittamaan, jos on liian tuttavallinen. Tervehdin kyllä, jos toinen haluaa.
Millaisissa taloissa oikein asutte, jos teillä on päihtyneitä naapureita?
mua ärsyttää juoruava naapuri, jota en halua moikata niin hän sitten aina tuijottaa mua pitkään kun menen ohi tms. voisi vain antaa olla ilmaa, niinkuin minäkin.
Minä välttelen naapureitani kahdesta syystä:
Liian tuttavallinen naapuri luuli että voi tunkea sisälle asti kun kerran tuli kysymään jotain ovellani, ja se painavampi syy: paha sosiaallisten tilanteiden pelko. Menen yksinkertaisesti ihan lukkoon jos joku alkaa kyselemään rapussa kuulumisia. Moikkaan kyllä jos joku mulle moikkaa, mutta ääneni on niin hiljainen että hädintuskin kuuluu joten luulevat tuppisuuksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Yläkerran nuori nainen. Jos osutaan samaan aikaan alakerrassa hissin luokse niin jää käytävään ja minä ajan itsekseni. Tulee sitten hetken kuluttua perässä.
No se nyt johtuu koronasta. Voi sitä koronankin aikana tervehtiä.
Höpö höpö, nainen on vauvapalstailija ja oppinut täältä että kaikki miehet on seksiä himoitsevia sikoja ja pelkää että hississä tapahtuu r-aiskaus
Minulla valitettavasti on tietynlaiset ennakkoluulot ihmisistä, enkä moikkaa jos ovat jollain tapaa epämiellyttäviä.
löytyy sitä muistakin kulttuureista jotka yrittävät urkkia salakuuntelemalla, stalkkaamalla muita. sitten kun puututaan, seuraa kootut selitykset.
ei ole raportointivelvollisuutta menoista ja tuloista. sekin näyttää häiritsevän kun joku on jopa liian hiljaa siellä.
Kauan sitten kun muutin omakotitalosta kerrostaloon, päätin olla avoin ja tervehtiä kaikkia portaikossa ja pihalla vastaan tulevia. Sitten kävi niin, että oli yksi asukas, joka alkoi joka päivä rimputella ovikelloa ja ehdottaa, että kumman luona juotais juttukahvit ja hän lopulta alkoi tulla pienessä hieneessä kaljapullo kädessä ja tupakka hampaissa. Muuta asiaa ei ollut kuin "ooks sää kuullu, että.." jne juoruja juoruja juoruja.
Muutin silloin asuntoa varmaan kolmesti viiden vuoden sisällä, ja joka paikassa tuo samanlainen toistui.
Muutettuani Helsinkiin, päätin, että en ole enää se hymyilevä avoimen reippaasti moikkaava naapuri, vaan pikainen nyökkäys riittää. Kaikki on mennyt hyvin jo parikymmentä vuotta, naapurisopu on säilynyt, mutta kaljottelijajuoruilijoista olen päässyt eroon.