Luikkijat kerrostalossa
Jotkut luikkivat, kuin yrittäisivät välttää moikkaamasta. Menevät kiireesti nurkan taa tai eivät käännä päätänsä kohti, jos menevät pihalla ohi. Vähän outoa. Ehkä suomalaista. Muilla samaa?
Kommentit (45)
Kumpien moikkaamattomuudesta mahdetaan valittaa enemmän, tyttöjen vai poikien?
Minä joskus ”säpsähdän” vastaantulevaa naapuria niin, että unohdan tervehtiä. 😅 Tai jos yksi naapuri on suoraan oveni takana kotoa poistuessa, vaikka ehtisinkin säikähdykseltäni tervehtiä häntä, niin en välttämättä enää alakerrassa vastaantulevaa toista naapuria. Pahin on, jos tulevat kulman takaa, tai ovatkin hissin oven takana silloin, kun en ole ehtinyt valmistautua. 😅
Vierailija kirjoitti:
Jos niillä on kokemusta liian tuttavallisiksi käyvistä naapureista?
Sepäs se, kun kaikilla ei ole käsitystä peruskäytöstavoista. Jos tervehtii tai vaihtaa pari sanaa säästä, osa saattaa tehdä tästä todella pitkälle vietyjä tulkintoja ja aletaan liian tuttavallisiksi. Se on kiusallista. Rajallista tuttavuutta harva osaa.
ihan kaikkia epämääräisiä öykkäreitä hiippareita ei oo väliksikään noteerata.
😐
Minä olen 50v. eukko ja ns. luikkis. Ei kiinnosta jäädä horisemaan uteliaiden naapurien kanssa. Moikkaan ja luikahdan pois.