Lue keskustelun säännöt.
Kokemusta vahvasta intuitiosta?
Onko teillä kokemuksia vahvasta intuitiosta? Jos on niin millaisia? Onko osoittautunut oikeiksi. Itselläni on muutamia, olen aavistanut täysin oikein, mutta välillä on mennyt kyllä aivan toisinkin, kuin mitä ennakkoaavistus on. Yksi on vahva tunne, että saan vielä poikalapsen, ja edelleen on, vaikka iän ja muiden asioiden puolesta on jo äärimmäisen epätodennäköistä ja se jäi toteutumatta. Lähinnä olen aavistanut/ennakoinut oikein mm. toisten raskauksia tai elämänmuutoksia.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Taisi olla vaan vaistoa.
Intuitio on vaistoa.
Ei ole täsmälleen sama asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Tämä ei ole intuitiota vaan ihan vain vaistoa. Muutenkin ihmiset sekoittavat intution helposti muihin asioihin kuten just tavallisen vaiston lisäksi esim. ja pelkoihinsa ja haluihinsa.
Ei kai intuitiolla ja vaistolla ole oikeastaan mitään eroa. Tieto tulee molemmissa annettuna, varmuutena, ilman että tietää miksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intuitio on aina ollut oikeassa, aina.
Sitten toisinaan on ollut impulsseja, pelkoja, haluja ja ties mitä minkä voi tavallaan äkkiseltään sekoittaa intuitioon ja niissä arviointi saattaa mennä pieleenkin. Aito, vahva intuitio ei ole pettänyt koskaan.
Millain tää vahva intuitio on? Kun mulla se on sellanen nopee hetki ja sit täytän sen ajatuksilla ja se eka vapaa intuitio hämärtyy.
Sitä että sisimässään tietää jonkin asian, kerta kaikkiaan vaan tietää. Intuitio on väkevä, vahva, vakaa - sä vaan tiedät. Vahva sisäinen tieto, että näin tämä on.
Muutaman kerran elämäni aikana on tullut niin vahva intutitio, ettei sitä ole voinut jättää huomiotta, riippumatta siitä että ratkaisulle/päätökselle/tekemiselle ei ehkä järjellä ajateltuna ole niin vahvoja perusteita. Mutta olen vaan tiennyt, että näin minun on pakko toimia, ja se ratkaisu/päätös/tekeminen on osoittautunut oikeaksi.
No onko sulle koskaan käynny niin et oot pelänny intuitiota? Siis vahvaa johon liittyy kyl suuri rakkauskin?. Kun mulle kävin niin et intuitio myrskyssä mun usko horjahti ja olin tosi isoilla leveleillä rakastan sitä naista mut mä sekosin kaikkeen myrskyyn ja käyttäydyin tosi sikamaisesti. Mä en ollu koskaan edes nähnyt sen naisen kuvaa kirjoteltiin vaan. Mut sit kuvittelin vihjeiden mukaan et se on millon mikäkin nainen ja juoksin kuin heikkopäinen väärien äänien mukana. Ja sit kaikki romahti. Se selkee kuva hävisi ja mä menin tosi sekaseks ja oon vielläkin. Mut siis jos olisin mennyt sen puhtaan intuition mukaan enkä pelänny ei olis tullu hirveetä häpeää. Ja rakkauden menetystä kun en seurannu ja uskonu viimeseen asti vaan portilla pelästyin ja paloin kuoliaaksi sisältä menetin sydämmeni pelkuruuttani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Siksi intuitiota harrastaessa hiljaisuus on valttia.
Intuitio on tosiaan sellainen hetken väläys. Sillä hetkellä en ole osannut sanoa, onko hyvä vai huono asia. Joskus sanat ovat vain pulpunneet suustani. Olen saattanut yhteen ihmisiä, koska minulla on ollut voimakas hetkellinen väläys, että heistä kahdesta tulisi pari.
Pitäisi harjoittaa intuition kuuntelemista enemmän. Voisi saada osviittaa elämän suunnasta.
Olen joskus koittanut intuitiolla miettiä, mikä pörssikurssi tulee nousemaan. Ei ole onnistunut. Ilmeisesti intuitio annetaan ohjauksena ylempää.
Sama. Intuitiolla täytetty lottokuponki ei ole tuottanut mitään 😂
Vierailija kirjoitti:
ihminen osoittautuu ittumaiseksi, vaikka aluksi intuitio sanoi muuta
Millain vittumaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Taisi olla vaan vaistoa.
Miten vaisto eroaa intuitiosta? Muistan kääntyneeni ystäväni puoleen, joka kulki ohi, oli jo mennyt ohi. Huikkasin, onko käärmeitä näkynyt? Ihan yhtäkkiä sanat pulppusivat suustani. En edes ajatellut asiaa sen kummemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.
No tuo oli intuitiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkikielessä myös sanotaan, että päätökset tehdään vaistonvaraisesti, ja kyllä se usein tarkoittaa intuitiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Siksi intuitiota harrastaessa hiljaisuus on valttia.
Intuitio on tosiaan sellainen hetken väläys. Sillä hetkellä en ole osannut sanoa, onko hyvä vai huono asia. Joskus sanat ovat vain pulpunneet suustani. Olen saattanut yhteen ihmisiä, koska minulla on ollut voimakas hetkellinen väläys, että heistä kahdesta tulisi pari.
Pitäisi harjoittaa intuition kuuntelemista enemmän. Voisi saada osviittaa elämän suunnasta.
Olen joskus koittanut intuitiolla miettiä, mikä pörssikurssi tulee nousemaan. Ei ole onnistunut. Ilmeisesti intuitio annetaan ohjauksena ylempää.
Sama. Intuitiolla täytetty lottokuponki ei ole tuottanut mitään 😂
Minulla on vahva intuitio, että tulen voittamaan lotossa elämäni aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Taisi olla vaan vaistoa.
Miten vaisto eroaa intuitiosta? Muistan kääntyneeni ystäväni puoleen, joka kulki ohi, oli jo mennyt ohi. Huikkasin, onko käärmeitä näkynyt? Ihan yhtäkkiä sanat pulppusivat suustani. En edes ajatellut asiaa sen kummemmin.
Eläimillä on vaisto, ihmisillä intuitio. Semantiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mutta on vaatinut opettelua erottaa toisistaan intuitio, tunne ja halu. Ennen kuin näiden eron opin, niin sain väärää informaatiota.
Siis ootko oppinu myös sen mikä on ajatuksen luoma tunne harha eikä puhdas tunne joka tulee ilman ajatustakin?
Minä teen päätökset intuitiolla. Tunne on vieraampi juttu, eli ehkä olen väärä ihminen vastaamaan.
Mutta tärkeää on tyhjentää ajatukset ensin, jos tietoisesti etsii päätöksentekoa. Meditoimalla sitä voi harjoittaa. Eli pää tyhjäksi, ja sitten kysyy itseltään sitä, mitä haluaa tietää. Kannattaa toistaa useaan kertaan.
Toisaalta on hyvä muistaa, että toistuvat ajatukset luovat uskomuksia, jotka vaikuttavat tunteeseen. Onkin hyvä kysymys, miten nämä alitajuiset uskomukset voidaan ohittaa.
Mut eikös tuokin ole ajatus että pitää pää tyhjentää ja sitten pinnistää se vastaus mitä jos se vastaus onkin ajatuksen luoma harha eikä intuitio? Eikös intuitiossa ole niin että ei etsi tietoisesti?
Se onkin se opeteltava juttu, ettei pinnistä vastausta ajatuksesta.
Ja miten erotat intuitio vastauksen ajatuksesta?. Siis kun mulle ne muuttui ääniksi ni sekosin mikä oli puhdasta ja mikä ajatuksesta tulevaa sekosin lukemattomiin ääniin. Kuuntelin liikaa. Miten sä teit ettei ajatukset luo häiriöö intuitiolle? Ja koetko paljon vaikka päivässä intuitioita ja sulla pää selkeenä?
Intuitio ei selittele, ei perustele eikä ”puhu” pitkään. Tyyliin: kysyt ”käännynkö oikealle vai vasemmalle?” Vastaus ”vasemmalle”. Ajatukset lähtevät rönsyilemään tyyliin ”en mä oikeasti jaksa kävellä niin pitkään jos tuota kautta menen ja...”.
Kuuntele, mikä on se ensimmäinen ajatus, mikä tulee. Toista. Toista huomenna. Taas ylihuomenna.
Mut kun mä esim kuulin vastauksen niin heti ajatus sanoi juurikin toista ja se loi mulle tosi epävarman olon ja joo aloin käyttää sitä pitkäänvetoon mikä oli väärin mut sain joka päiväisen leivän pöytään . Mut sit tossa sun esimerkissä mulla on välillä ekana se ajatus. Kun intuitio mulla tuli ilman kysymystä. Mut sotkeennuin ja hukkasin puhtaan ajatus selittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.No tuo oli intuitiota.
Ihmisistä vaistoan huonoa joskus. Välillä tekisi mieli vaihtaa kadunpuolta, jostain ihmisestä tulee niin sairaat vibat. Vaistoon yhdistyy paljon tietoa, joka sitten muovautuu ajatukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Arkikielessä myös sanotaan, että päätökset tehdään vaistonvaraisesti, ja kyllä se usein tarkoittaa intuitiota.
No siis miten vaisto eroaa intuitiosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Taisi olla vaan vaistoa.
Miten vaisto eroaa intuitiosta? Muistan kääntyneeni ystäväni puoleen, joka kulki ohi, oli jo mennyt ohi. Huikkasin, onko käärmeitä näkynyt? Ihan yhtäkkiä sanat pulppusivat suustani. En edes ajatellut asiaa sen kummemmin.
Eläimillä on vaisto, ihmisillä intuitio. Semantiikkaa.
Mielestäni vaisto eroaa intuitiosta siinä, että vaistoamisessa on mukana tietoa, joka yhdistyy varoitukseksi. Intuitio tulee kuin salamana kirkkaalta taivaalta. Ilman logiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Siksi intuitiota harrastaessa hiljaisuus on valttia.
Intuitio on tosiaan sellainen hetken väläys. Sillä hetkellä en ole osannut sanoa, onko hyvä vai huono asia. Joskus sanat ovat vain pulpunneet suustani. Olen saattanut yhteen ihmisiä, koska minulla on ollut voimakas hetkellinen väläys, että heistä kahdesta tulisi pari.
Pitäisi harjoittaa intuition kuuntelemista enemmän. Voisi saada osviittaa elämän suunnasta.
Olen joskus koittanut intuitiolla miettiä, mikä pörssikurssi tulee nousemaan. Ei ole onnistunut. Ilmeisesti intuitio annetaan ohjauksena ylempää.
Onko sulle koskaan tullu ääntä et olis ruma pari keskenään? Mua potuttaa toi ku mä en halua arvioida parei niinkään.
Sen vaan sanon, että kukaan teistä ei tule koskaan millään intuitiolla ja vaistolla voittamaan lotossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ostamassa asuntoa: kumpi on intuitio vai tunne, mitä tehdä
Tunne on tunne, miltä tuntuu. Tuntuu hyvältä tai pahalta, yksinkertaisimmillaan siis.
Intuitio ei tunnu miltään. Tunne on neutraali. Sisäinen tieto tulee sekunnissa, ilman että osaa sanoa, miksi on sitä mieltä kuin on.
Tiettyjen jaottelun mukaan ihmiset on jaoteltavissa kolmeen ryhmään, miten tekevät päätöksiä. Yhdet tekevät intuitiolla, toiset tunteella ja kolmannet järkipäättelyllä.
Tämä oli hyvä kuvaus. Vaikka pidän itseäni kohtuullisen intuitiivisena ihmisenä, en ole sen tarkemmin miettinyt halunnut intuition merkitystä.
Hyvä esimerkki intuitiosta on parin kesän takainen mökkireissu. Olin menossa viemään saunaan puita ja käännyin ystäväni puoleen ja kysyin, onko kyykäärmeitä näkynyt. Ystäväni vastasi, ei moneen vuoteen. Olin nousemassa saunan rappusia ylös, kun huomasin metriä aikaisemmin kyyn hyökkäysasennossa portaiden vieressä. Jos olisin ehtinyt astua rappusille, olisi pistänyt nilkkaan.
Toimin usein intuition varassa. Valitettavan usein muut ihmiset sotkevat sisäisen ääneni, kun kommentoivat jotain mielestään järkevää.Siksi intuitiota harrastaessa hiljaisuus on valttia.
Intuitio on tosiaan sellainen hetken väläys. Sillä hetkellä en ole osannut sanoa, onko hyvä vai huono asia. Joskus sanat ovat vain pulpunneet suustani. Olen saattanut yhteen ihmisiä, koska minulla on ollut voimakas hetkellinen väläys, että heistä kahdesta tulisi pari.
Pitäisi harjoittaa intuition kuuntelemista enemmän. Voisi saada osviittaa elämän suunnasta.
Olen joskus koittanut intuitiolla miettiä, mikä pörssikurssi tulee nousemaan. Ei ole onnistunut. Ilmeisesti intuitio annetaan ohjauksena ylempää.
Sama. Intuitiolla täytetty lottokuponki ei ole tuottanut mitään 😂
No siis se intuitio vie sut oikeelle kohdalle mut se on niin nopee et ei tajua mitä numeroa kattoo vapaassa olossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkikielessä myös sanotaan, että päätökset tehdään vaistonvaraisesti, ja kyllä se usein tarkoittaa intuitiota.
No siis miten vaisto eroaa intuitiosta?
Ei se minun mielestäni eroakaan.
Jotkut tosin sanovat, että intutio tulee korkeammalta minältä tms, ja vaistomainen reaktio tulee jostain matelijanaivoista.
Mullakin todella moni asia on mennyt nappuin mutta myös moni on mennyt huti.
Vaistoan varsinkin ihmisiin ja ihmisuhteisiin liittyviä asioita aika tarkasti. Valtasuhteita, ihmisten traumoja ja salaisia vaikuttimia, itsetunto-ongelmia yms.
Johtuu varmaan väkivaltaisesta lapsuudesta kun on joutunut olemaan tuntosarvet ojossa.
Intuitio on tosiaan sellainen hetken väläys. Sillä hetkellä en ole osannut sanoa, onko hyvä vai huono asia. Joskus sanat ovat vain pulpunneet suustani. Olen saattanut yhteen ihmisiä, koska minulla on ollut voimakas hetkellinen väläys, että heistä kahdesta tulisi pari.
Pitäisi harjoittaa intuition kuuntelemista enemmän. Voisi saada osviittaa elämän suunnasta.
Olen joskus koittanut intuitiolla miettiä, mikä pörssikurssi tulee nousemaan. Ei ole onnistunut. Ilmeisesti intuitio annetaan ohjauksena ylempää.