Olen ansassa. Haluaisin lopettaa tämän surkean elämäni, mutta tyttäreni vuoksi en voi.
Olen halunnut jo monta vuotta vain päästä elämästäni pois. En ihan joka hetki, mutta tarpeeksi usein ja paljon on tuntunut siltä. Ainoa syyni elää on teini-ikäinen tyttäreni. Olisi aivan liian julma temppu hänelle jättää hänet kantamaan sellaista taakkaa, jonka äidin omakätinen poismeno jättäisi. Opiskelukaverini äiti teki hänelle noin, kun tytär oli parikymppinen, ja se oli järkyttävää.
Uskon, että kehotatte hakemaan apua. On haettu, mutta mikään apu ei muuta näitä olosuhteita, joiden vuoksi en jaksa elää. Olen yksinäinen ja elämäni on merkityksetöntä. Poikani on pahasti lääke- ja peliriippuvainen eikä pääse tilanteestaan irti. Avioliitto on tyhjää täynnä. Sukulaisilla ja ystävillä on omat elämänsä, minä en ole tärkeä kenellekään muulle kuin tyttärelleni. En jaksa tätä enää, mutta minulla ei kai ole vaihtoehtoja.
Usein toivon itselleni tapaturmaista kuolemaa. Se olisi helppo ja siisti keino päästä pois.
Kommentit (16)
Olipa surullinen kirjoitus, kyyneleet tulivat silmiini. Viimeksi kun itse ajattelin, että joutaisin kuolla, ajattelin, että en voisi tehdä sitä äidilleni (eläkeikäinen). Mutta jonain päivänä hänestäkin aika jättää, en osaa sanoa, mikä sitten on merkityksellistä.
Toivottavasti löydät jotain, edes hieman toivoa.
Jätä vanhat kuviot taaksesi jos tuntuu, ettet viihdy elämässäsi. Avioliitto ei näkyvästi ole hyvä. Entä työ? Elinympäristö?
Oletko minkä ikäinen? Minkälainen terveydentilasi(fyysinen) on? Miten olisi, jos alkaisit kehittää itseäsi, vaikka ihan pienestä?
Jätä rasittavat ihmissuhteet, ala kehittää itseäsi ihan kaikessa hiljaisuudessa, näytä itsellesi ja maailmalle. Itse tämmöisessä tilanteessa, ja voin tuntea ajatuksesi, mutta ajattelen, että vielä yritän.
Hae musiikista tsemppiä tavoitteisiisi♥️
Jos ihminen on umpikujassa ja miettii itsemurhaa, hän ei silloin ”ala kehittämään itseään”. Jösses mitä neuvoja.
Jumalattomalla on monta tuskaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröi armo.
Psalmit 32:10
Saatko mitään vertaistukiapua liittyen poikaasi? Ymmärtääkseni hänen tilanteensa tuo sinulle paljon toivottomuutta? Tuoko lohtua se, että on saman kokeineita, jotka tietävät, mitä tunnet.
No jos ap ei halua hakea mitään kunnollista apua, niin minkäs sille sitten mahtaa.
Hän vaikuttaa erittäin masentuneelta. Masennukseen on olemassa hyviä lääkehoitoja.
Lisäksi saa keskusteluapua jos haluaa, kun vaan hakeutuu hoitoon.
Elämään voi hakea itsekin piristystä, virkistystä ja uusia asioita, ja niihin pääsee käsiksi kun masennus hellittää
Voimia täytyy kaivaa itsestään, kukaan muu ei voi sitä aivan totaalisesti tehdä, mutta siihen voimien löytämiseen itsestään on siis apuja.
Ja tietyt asiat on vain hyväksyttävä elämässä, kuten tuo poikasikin elämä ja paljon muuta.
Suosittelen lämpimästi juttelua psykiatrisen alan ihmisen kanssa, esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa.
It sari ei ole vaihtoehto, piste. Tämän kun sisäistää, alkaa paraneminen. Elämästä on silloin tehtävä mahdollisimman siedettävä, kun ei enää ole sitä it sari-mahdollisuutta, vaan on elettävä niin kauan kuin henki luonnollisesti pihisee. Muutoksen tuulet alkavat puhaltaa, kun alkaa automaattisesti ohjautumaan sellaisten asioiden pariin, jotka tekevät itselle hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Jätä rasittavat ihmissuhteet, ala kehittää itseäsi ihan kaikessa hiljaisuudessa, näytä itsellesi ja maailmalle. Itse tämmöisessä tilanteessa, ja voin tuntea ajatuksesi, mutta ajattelen, että vielä yritän.
Hae musiikista tsemppiä tavoitteisiisi♥️
Jos tälle linjalle lähtee niin ei tämän jälkeen ole enää tervetullut mihinkään. Jos susta tulee taitava, innokas, onnellinen ja hehkuva niin kateus on suuri. Aika nopeasti savustetaan ulos työpaikoista.
Kun kehittynyt ihminen joutuu katkerien joukkoon sitä syödään elävältä.
Kun lähtee ittensä kehittämään niin kannattaa sen jälkeen olla vain laatuporukoissa. Sellaisten ymmärtäväisten ja viisaiden ihmisten seassa.
Puhun kokemuksesta. Kun hyvin levänneenä ja uutena ihmisenä tulee, niin siellä on aina joku joka ärsyyntyy. Kun eri energiat kohtaavat niin tulee räjähdys.
Kerran se vaan kirpasee. Mutta otat ensin pikavipit ja siirrä ne mulkun tilille. Pääsee sekin pariksi viikoksi pahnoille.
Anna mennä, omia valintoja... Mitäs läksit?!
Oletko kokeillut masislääkkeitä? E sillä että ne olisi apu mihinkään... mutta itse vaavaa masennusta sairastaneena olen 2 kertaa saanut avun syömällä venlafaxinia kuuriluontoisesti 3 kk. On suositeltu syömään pidempäänkin, mutta itse en halua...
Tässä vertaistukea Rikotusta eheä.Seppo Jokinen.2 osaa.Terapeutti,pohjalla ollu,itsemurhayrityksiä.
Älä huoli, muutama vuosikymmen vain ja sitten saat viettää kuolleena koko loppuikuisuuden.