Miksi nainen muuttuu naimisiin mennessä vaimoksi?
Mutta mies on edelleen mies eikä vaikka kolpo? Epätasa-arvoa.
Kommentit (17)
En tiedä, oliko tarkoituksenasi oikeasti pohtia tätä asiaa, mutta jos asiaa katsotaan puhtaasti kielelliseltä kannalta, nainen ei ole kovin kauaa ollut neutraali naaraspuolista ihmistä tarkoittava sana. Vaimo on ollut paljon yleisempi sana naisee viitattaessa. Mutta onko sitten naimattomia naisia kutsuttu vaimoiksi? En muista, vaikka olen lukenut artikkelin aiheesta, ja ehkä kirjoittanut jonkun esseenkin. Yksityiskohdat ovat jo haalistuneet.
Itse asiassa ei muutu. Nainen on nainen vielä naimisiin mennessäkin. Ennen naimisiinmenoakaan hän ei ole pelkästään nainen, vaan tyttöystävä, avopuoliso tms.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, oliko tarkoituksenasi oikeasti pohtia tätä asiaa, mutta jos asiaa katsotaan puhtaasti kielelliseltä kannalta, nainen ei ole kovin kauaa ollut neutraali naaraspuolista ihmistä tarkoittava sana. Vaimo on ollut paljon yleisempi sana naisee viitattaessa. Mutta onko sitten naimattomia naisia kutsuttu vaimoiksi? En muista, vaikka olen lukenut artikkelin aiheesta, ja ehkä kirjoittanut jonkun esseenkin. Yksityiskohdat ovat jo haalistuneet.
Oli tarkoituksena. Mulle tulee tästä asetelmasta vähän sellaiset "muuttuu miehen omaisuudeksi" vibat. Mies tavallaan voi jatkaa oleilua omana itsenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, oliko tarkoituksenasi oikeasti pohtia tätä asiaa, mutta jos asiaa katsotaan puhtaasti kielelliseltä kannalta, nainen ei ole kovin kauaa ollut neutraali naaraspuolista ihmistä tarkoittava sana. Vaimo on ollut paljon yleisempi sana naisee viitattaessa. Mutta onko sitten naimattomia naisia kutsuttu vaimoiksi? En muista, vaikka olen lukenut artikkelin aiheesta, ja ehkä kirjoittanut jonkun esseenkin. Yksityiskohdat ovat jo haalistuneet.
Oli tarkoituksena. Mulle tulee tästä asetelmasta vähän sellaiset "muuttuu miehen omaisuudeksi" vibat. Mies tavallaan voi jatkaa oleilua omana itsenään.
No ei voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, oliko tarkoituksenasi oikeasti pohtia tätä asiaa, mutta jos asiaa katsotaan puhtaasti kielelliseltä kannalta, nainen ei ole kovin kauaa ollut neutraali naaraspuolista ihmistä tarkoittava sana. Vaimo on ollut paljon yleisempi sana naisee viitattaessa. Mutta onko sitten naimattomia naisia kutsuttu vaimoiksi? En muista, vaikka olen lukenut artikkelin aiheesta, ja ehkä kirjoittanut jonkun esseenkin. Yksityiskohdat ovat jo haalistuneet.
Oli tarkoituksena. Mulle tulee tästä asetelmasta vähän sellaiset "muuttuu miehen omaisuudeksi" vibat. Mies tavallaan voi jatkaa oleilua omana itsenään.
No kulttuurista riippuenhan nainen on voinut ollakin miehen omaisuutta. Naiset ovat voineet olla miehen holhouksessa, ts. eivät ole voineet määrätä omasta omaisuudestaan tmv. Mutta tämä sana ei nyt ehkä ole siitä esimerkki, kun se on aiemmin viitannut naiseen, ei aviosuhteeseen. Vaimo-sanalla on myös kantauralissa (se kuuluu siis omaperäiseen sanastoon, ei ole lainasana) kaunis merkitys, se tarkoittaa sydäntä. Vanhassa suomessa se merkitsi myös sielua. Viroksi pyhä henki on püha vaim, vaimo taas on viroksi (oma) naine.
Nainen on omaisuutta. Nimityksen vaihdos kertoo, että sillä on omistaja jossain.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa ei muutu. Nainen on nainen vielä naimisiin mennessäkin. Ennen naimisiinmenoakaan hän ei ole pelkästään nainen, vaan tyttöystävä, avopuoliso tms.
Juuri näin, ja poikaystävä muuttuu aviomieheksi. Kaikesta joku viitsiikin keksiä epätasa-arvoisuutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa ei muutu. Nainen on nainen vielä naimisiin mennessäkin. Ennen naimisiinmenoakaan hän ei ole pelkästään nainen, vaan tyttöystävä, avopuoliso tms.
Juuri näin, ja poikaystävä muuttuu aviomieheksi. Kaikesta joku viitsiikin keksiä epätasa-arvoisuutta...
Joo ja tyttöystävä muuttuu avionaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, oliko tarkoituksenasi oikeasti pohtia tätä asiaa, mutta jos asiaa katsotaan puhtaasti kielelliseltä kannalta, nainen ei ole kovin kauaa ollut neutraali naaraspuolista ihmistä tarkoittava sana. Vaimo on ollut paljon yleisempi sana naisee viitattaessa. Mutta onko sitten naimattomia naisia kutsuttu vaimoiksi? En muista, vaikka olen lukenut artikkelin aiheesta, ja ehkä kirjoittanut jonkun esseenkin. Yksityiskohdat ovat jo haalistuneet.
Oli tarkoituksena. Mulle tulee tästä asetelmasta vähän sellaiset "muuttuu miehen omaisuudeksi" vibat. Mies tavallaan voi jatkaa oleilua omana itsenään.
No kulttuurista riippuenhan nainen on voinut ollakin miehen omaisuutta. Naiset ovat voineet olla miehen holhouksessa, ts. eivät ole voineet määrätä omasta omaisuudestaan tmv. Mutta tämä sana ei nyt ehkä ole siitä esimerkki, kun se on aiemmin viitannut naiseen, ei aviosuhteeseen. Vaimo-sanalla on myös kantauralissa (se kuuluu siis omaperäiseen sanastoon, ei ole lainasana) kaunis merkitys, se tarkoittaa sydäntä. Vanhassa suomessa se merkitsi myös sielua. Viroksi pyhä henki on püha vaim, vaimo taas on viroksi (oma) naine.
Ihan mielenkiintoista, mutta ongelma ei ole tuo vaimo-sana vaan se, että naisen "titteli" vaihtuu, mutta miehen ei.
Englanniksi on tasa-arvoisesti päätetty että vihitty nainen on wife ja mies on husband. Joissain asioissa ovat sitten parempia vissiin :D
Vierailija kirjoitti:
Vaimoke
On avovaimo, ei vihitty.
Jotta voimaantuvaa femiä kiukuttaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, oliko tarkoituksenasi oikeasti pohtia tätä asiaa, mutta jos asiaa katsotaan puhtaasti kielelliseltä kannalta, nainen ei ole kovin kauaa ollut neutraali naaraspuolista ihmistä tarkoittava sana. Vaimo on ollut paljon yleisempi sana naisee viitattaessa. Mutta onko sitten naimattomia naisia kutsuttu vaimoiksi? En muista, vaikka olen lukenut artikkelin aiheesta, ja ehkä kirjoittanut jonkun esseenkin. Yksityiskohdat ovat jo haalistuneet.
Oli tarkoituksena. Mulle tulee tästä asetelmasta vähän sellaiset "muuttuu miehen omaisuudeksi" vibat. Mies tavallaan voi jatkaa oleilua omana itsenään.
No kulttuurista riippuenhan nainen on voinut ollakin miehen omaisuutta. Naiset ovat voineet olla miehen holhouksessa, ts. eivät ole voineet määrätä omasta omaisuudestaan tmv. Mutta tämä sana ei nyt ehkä ole siitä esimerkki, kun se on aiemmin viitannut naiseen, ei aviosuhteeseen. Vaimo-sanalla on myös kantauralissa (se kuuluu siis omaperäiseen sanastoon, ei ole lainasana) kaunis merkitys, se tarkoittaa sydäntä. Vanhassa suomessa se merkitsi myös sielua. Viroksi pyhä henki on püha vaim, vaimo taas on viroksi (oma) naine.
Ihan mielenkiintoista, mutta ongelma ei ole tuo vaimo-sana vaan se, että naisen "titteli" vaihtuu, mutta miehen ei.
Yritin nyt tässä sanoa, että asioita pitää katsoa vähän pitemmästä perspektiivistä. Kun olet tehnyt havainnon, että naisen nimitys muuttu avioon astuessa, miehen ei, niin seuraava looginen asia on kysyä miksi. Kuten tuossa aiemmin selitin, niin vaimo-nimitys on ollut aiemmin neutraali nimitys naiselle, nainen ei ole sitä ollut. Kun tätä asiaa on tutkittu, on etsitty vanhoista raamatunkäännöksistä naista kuvaavia nimityksiä, ja tultu niiden perusteella siihen tulokseen, että nainen on sellainen sana, joka ei ole suomen kielessä ollut neutraali naaraspuolista ihmistä kuvaava sana. (Ja moni on tehnyt huomion, että se ei ole nykyisessä kielenkäytössäkään neutraali sana, mutta siitä voi puhua enemmän jossain toisessa keskustelussa.)
No, miksi nykyään sitten nainen on naaraspuolisen ihmisen yleisnimitys? En osaa sanoa, mutta veikkaukseni on se, että se on otettu käyttöön, kun suomen kieltä on muokattu tieteelliseksi kieleksi, ja vaimo-nimitys on jäänyt vain avioliittoon. Mutta ne oikeat, pitemmät termithän ovat aviovaimo ja aviomies. Tämäkin kertoo sen, että ei se vaimo ole aina tarkoittanut pelkästään naista suhteessa avioliittoon, kun kerran se avio on siinä edessä.
Eli jos nyt miettii tasa-arvoa vaimo- ja mies-nimitysten kannalta, niin synkroniselta kannalta, eli tämän hetken näkökulmasta se tuntuu kummalliselta, mutta jos raaputtaa pintaa vähänkään syvemmältä, niin huomaa, ettei se asia nyt ollutkaan ihan niin kuin ajatteli.
Toivottavasti ymmärsit ajatukseni.
T
Vierailija kirjoitti:
Englanniksi on tasa-arvoisesti päätetty että vihitty nainen on wife ja mies on husband. Joissain asioissa ovat sitten parempia vissiin :D
No siellähän se on vielä pahempi. Husband johtuu sanoista talo ja "talon/maan omistaja/muovaaja", kun taas wife tulee sanasta joka tarkoittaa ihan vaan naista. Vaimo sitten johtuu kantauralin sydäntä merkitsevästä sanasta. Vanhassa suomessa tarkoitti myös sielua.
Kyllä se suomenkieli on kaunis ja herkkä!
Kenen puolesta sie ny loukkaannut? Turha muiden puolesta jotka tykkää olla vaimoja ja ei kyl tarvi ittes takia koska sun ei oo pakko mennä ees naimisiin