Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äidit mammalomalla: kerro todellinen syysi miksi viet vanhemman lapsen päiväkotiin?
27.05.2020 |
Kaverini sai vähän aikaa sitten toivotun toisen lapsen. Olivat molemmat lasten isän kansaa työelämässä, nyt kaverini on mammalomalla. Miehensä tekee normaalia päivää.
Kaverini kuitenkin vie vanhemman lapsensa, noin 2,5v päiväkotiin. Siis joka päivä. Tuli puheeksi kesäloma ja kaverini oli innoissaan, että oma päiväkoti on auki. En ensin tajunnut mitä hän siitä hyötyy, kunnes hän selvensi että totta kai esikoinen on kesälläkin hoidossa.
Heillä ei ole mitään ns. järjellistä syytä tälle. Vauva ei ole vaikea, esikoinen ei ole vaikea, kaverini elämä ei ole erityisen vaikeaa. Kaikki vauvat toki vaativat hoitoa ja valvottavat, mutta kaverini vauva ei ole erityisen suuritarpeinen.
Kysyin syytä tähän miksi tämä esikoinen siellä päikyssä on joka päivä. Kaverini otti heti todella puoluskannan, vaikka en asiaa esittänyt näin asenteellisesti kuin tässä kirjoituksessani. Jupisi miten lapsi kaipaa kavereita ja tekee äidillekin hyvää, kun on vaan yksi lapsi vahdittavana.
Saan varmaan 100 alapeukkua, koska aihe on ilmeisen arka.
Haluaisin kuitenkin oikeasti tietää mikä se todellinen syy tälle ratkaisulle on? Minulla on lapsia päiväkoti-ikäisistä alakoululaisiin. Lapsuus on todella lyhyt ja haluaisin ainakin itse olla mahdollisimman tiiviisti edes kesälomat omieni kanssa.
Kommentit (198)
Jotkut lapset rakastavat päiväkotipäiviä. Naapurissa ei ole kavereita, päiväkodissa on. Naapurissa ei ole puistoa, päiväkodissa on. Kotona on harvoin sellaista lelu- ja pelivalikoimaa, mikä päiväkodissa on. Kaikissa kodeissa ei saa rakentaa suuria leikkejä, päiväkodissa saa. kaikissa kodeissa ei myöskään lorutella, lauleta, soiteta, tanssita, järjestetä liikuntarataa, rakenneta majoja, maalata, askarrella, tutkia luupeilla ötököitä, leikitä aikuisen kanssa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 3 lasta.
Vauvan syntyessä kaksi vanhempaa olivat 5 ja 7.
7-vuotias tietysti koulussa. 5-vuotias jatkoi päiväkodissa 2-3 -päivää viikossa koska:
- kaverit todella tärkeitä
- samana vuonna alkoi eskari
- halusin aikaa olla vaan vauvan tarpeita varten. Edes joskus. Nautin kun pääsin muutaman kerran viikossa vauvan kanssa kahdestaan lenkille, ei tarvinut narisevaa 5 -vuotiasta "vetää" perässä.
Keskimmäisen ollessa vauva isompi sisarus (2v) ei ollut hoidossa. Olin toki niin loppu vauvan itkuihin ja jatkuvaan horroksessa elämiseen, että nyt vuosia myöhemmin mietin että lapsi olisi varmaan ollut onnellisempi hoidossa edes silloin tällöin.
Minusta on aina niin mielenkiintoista, että miten sitä voi tietää toisten elämästä sen, että heillä ei ole syytä laittaa lasta hoitoon.
Minulla on vain yksi lapsi, mutta ne ensimmäiset 6kk olivat kyllä sellaisia, että vanhemman lapsen olisi ollut parasta olla hoidossa:
En istunut kipujen tähden synnytyksen jälkeen 3, 5 kk. Vauvalla oli koliikki, mies sairastui, ja kävi kerran viikossa sairaalassa. Lisäksi samaan aikaan, kun en pystynyt istumaan ja ajamaan esim. autoa sen vuoksi, tarvitsi vanha sukulainen apuani kotonaan.
En kyllä keksi miksi en olisi vienyt.
Esikoinen meni päiväkotiin (tai siis leikkikouluun, emme asuneet Suomessa) n. 2,5 -vuotiaana, eli jo ennen kuin vauva edes syntyi. Hän touhusi siellä muiden lasten kanssa ja minä sain tehdä omia juttujani. Ja myöhemmin hoitaa kuopusta. Päivät n kuuden tunnin mittaisia, joten kotonaoloaikaakin oli yllin kyllin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne voimat voi olla vähissä ihan tavallisenkin 2-vuotiaan ja vauvan kanssa. Uhmaikäinen on yksinäänkin melko raskasta seuraa, haastaa vanhempaa ihan eri tavalla kuin päiväkodin hoitajaa, tarvitsee edelleen ihan perushoitoa eikä osaa itsenäisesti vielä hirveästi mitään. Lisäksi on koko ajan vahdittava, mikä voi olla vaikeaa, jos vauvaa täytyy nukuttaa, vaihtaa vaippaa, imettää pitkään ym. Ja tämä kaikki pätkittäisillä yöunilla ilman päiväunia. Joten eiköhän isoin syy ole ihan oma jaksaminen. Toisena syynä varmaan isomman lapsen sosiaaliset suhteet, jos on ehtinyt jo tykästyä päiväkotiin ja lapsiin siellä.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä vienyt vanhempaa lasta päiväkotiin. Tämä on tapahtunut siis neljä kertaa. Aina olen hoitanut kotona ja välillä ollut kolme vaippaikäistä yhtä aikaa vahdittavana joista yksi yöt huutava koliikkivauva. Mitään apuakaan ei olla saatu koskaan mistään.
Mutta olen vanhempaa ikäluokkaa joka on tottunut tekemään itse ja kestämään kurjaa ja epämukavaa oloa. Toisin kuin nykynuoret.
Mitenkäs lapset, miten kurja ja epämukava olosi heihin heijastui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi että retardit voivat tehdä näitä aloituksia ja takoa näppiksiään närkästyneen sormettamisen lomassa.
Meillä nämä syyt:
-esikoinen ja toinen lapsi menivät yhtä aikaa tarhaan, en siis ole ollut tuossa tilanteessa kuin ystäväsi vaan hoidin molemmat kotona.
-kun kolmas lapsi oli vauva, luin pääsykokeisiin. Muut lapset olivat tarhassa 2-3 päivää viikossa
-kun neljäs lapsi syntyi, vanhin oli koulussa ja kaksi muuta lasta tarhassa viitenä päivänä viikossa. Syynä oli oma jaksamiseni.
-kun viides lapsi syntyi, kaksi isointa oli koulussa ja kaksi pienempää oli tarhassa. En edes muista, olivatko lyhyttä vai täyttä päivää ja kuinka monta päivää viikossa. Syynä oli tällöin oma opiskeluni. Vein isot tarhaan ja menin yliopistolle vauvan kanssa.
Eli paljon erilaisia syitä. Kaikki vauvat ovat nukkuneet huonosti eikä meillä ole esim. Isovanhempia, jotka olisivat välillä voineet hoitaa lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On raskasta ja vaikeaa keksiä 24/7 aktiviteettia 2-vuotiaalle. Ettei kertakaikkisesti voi yhtä hetkeä ajatella omia ajatuksiaan. Ja jos vauvalle käy vaipan vaihtamassa ja vaikka itse vessassa, jotain todella pahaa sotkua on saatu aikaiseksi jo 2-vuotiaan toimesta. Kaikki vauvat valvottavat ainakin jonkun verran, jolloin on tosi vaikea käsitellä rauhallisesti noita parivuotiaan tuhoja.
En ole ikinä vienyt lapsiani hoitoon, mutta voisin siis kuvitella että noista syistä.
Mutta miksi tehdä useita lapsia, jos ei jaksa keksiä heille aktiviteetteja tai pysty pitämään hermojaan kasassa? Eli toisinsanoen huolehtimaan heistä täysipainoisesti. Jotenkin käsittämätön ajatus, että tekisin useita lapsia ikäänkuin sen varaan, että voisin sysätä niitä sitä mukaa muille hoitoon vaikka itse olen kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidillä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, ei nää ongelmat aina näy päällepäin ja moni ei ehkä halua edes kertoa asiasta, koska tätä yhä edelleen hävetään ja pidetään huonona äitiytenä.
Säälittää kyllä tosi paljon nuo esikoiset, jotka joutuvat kesälläkin hoitoon, vaikka äiti on kotona. Vaikka tätähän tässä ei kysytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä vienyt vanhempaa lasta päiväkotiin. Tämä on tapahtunut siis neljä kertaa. Aina olen hoitanut kotona ja välillä ollut kolme vaippaikäistä yhtä aikaa vahdittavana joista yksi yöt huutava koliikkivauva. Mitään apuakaan ei olla saatu koskaan mistään.
Mutta olen vanhempaa ikäluokkaa joka on tottunut tekemään itse ja kestämään kurjaa ja epämukavaa oloa. Toisin kuin nykynuoret.
Niin, tärkeintähän on se, että selviää itse, yksin ja ilman mitään apua. Se, että hieman elämäänsä helpottamalla lapsetkin saisivat mahdollisuuden kiintyä turvallisesti ei-niin-väsyneisiin vanhempiin on aivan turhaa.
Toki selittävänä tekijänä voi olla se, että vanhemmat ikäluokat ovat totta tosiaan tehneet lapsensa nuorena. Nuorena jaksaa valvomista enemmän kuin esim. yli 30v. Tämän päivän nuoret eivät todellakaan uskalla vielä nuorena tehdä lapsia, kun ensin, varsinkin tyttöjen ja nuorten naisten, tulee saada kymppejä koulussa, saada erinomaiset tulokset ylppäreistä, päästä yliopistoon, opiskella nopeammin, kuin meidän vanhempien sukupolvien, saada työkokemusta, saada pätkätyöpaikkoja sen verran, että uskaltaa tehdä niitä lapsia tiiviillä aikaväleillä, koska nämä nykyiset nuoret naiset putoavat työmarkkinoilta, jos heillä on pitkä väli toissä lasten saamisen takia.
Lisäksi se, miten lapsia kasvatettiin vielä 20 vuotta sitten, on nykyään lähes/täysin lastensuojeluun johtavaa toimintaa.
Mielestäni ei siis ole ihme, jos tämän päivän vanhemmat käyttävät niitä päivähoitopalveluita.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä vienyt vanhempaa lasta päiväkotiin. Tämä on tapahtunut siis neljä kertaa. Aina olen hoitanut kotona ja välillä ollut kolme vaippaikäistä yhtä aikaa vahdittavana joista yksi yöt huutava koliikkivauva. Mitään apuakaan ei olla saatu koskaan mistään.
Mutta olen vanhempaa ikäluokkaa joka on tottunut tekemään itse ja kestämään kurjaa ja epämukavaa oloa. Toisin kuin nykynuoret.
Kiristääkö pyhimyskehä? Omahyväisin kommentti tänään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On raskasta ja vaikeaa keksiä 24/7 aktiviteettia 2-vuotiaalle. Ettei kertakaikkisesti voi yhtä hetkeä ajatella omia ajatuksiaan. Ja jos vauvalle käy vaipan vaihtamassa ja vaikka itse vessassa, jotain todella pahaa sotkua on saatu aikaiseksi jo 2-vuotiaan toimesta. Kaikki vauvat valvottavat ainakin jonkun verran, jolloin on tosi vaikea käsitellä rauhallisesti noita parivuotiaan tuhoja.
En ole ikinä vienyt lapsiani hoitoon, mutta voisin siis kuvitella että noista syistä.
Mutta miksi tehdä useita lapsia, jos ei jaksa keksiä heille aktiviteetteja tai pysty pitämään hermojaan kasassa? Eli toisinsanoen huolehtimaan heistä täysipainoisesti. Jotenkin käsittämätön ajatus, että tekisin useita lapsia ikäänkuin sen varaan, että voisin sysätä niitä sitä mukaa muille hoitoon vaikka itse olen kotona.
Eli sinusta on käsittämätöntä sekin, että isovanhemmat hoitavat säännöllisesti lapsiaan ja vanhemmat laskevat jaksamisensa tämän avun varaan?
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On raskasta ja vaikeaa keksiä 24/7 aktiviteettia 2-vuotiaalle. Ettei kertakaikkisesti voi yhtä hetkeä ajatella omia ajatuksiaan. Ja jos vauvalle käy vaipan vaihtamassa ja vaikka itse vessassa, jotain todella pahaa sotkua on saatu aikaiseksi jo 2-vuotiaan toimesta. Kaikki vauvat valvottavat ainakin jonkun verran, jolloin on tosi vaikea käsitellä rauhallisesti noita parivuotiaan tuhoja.
En ole ikinä vienyt lapsiani hoitoon, mutta voisin siis kuvitella että noista syistä.
Mutta miksi tehdä useita lapsia, jos ei jaksa keksiä heille aktiviteetteja tai pysty pitämään hermojaan kasassa? Eli toisinsanoen huolehtimaan heistä täysipainoisesti. Jotenkin käsittämätön ajatus, että tekisin useita lapsia ikäänkuin sen varaan, että voisin sysätä niitä sitä mukaa muille hoitoon vaikka itse olen kotona.
"Täysipainoinen hoito"? Onko siis niin, että sitä saa vain omilta vanhemmilta? Minä olen "sysännyt" lapset myös isovanhemmille hoitoon esim. mennäkseni miehen kanssa leffaan. Lapset eivät vahingoitu siitä, vaikka heitä hoitaisivat myös muut aikuiset kuin omat vanhemmat.
”Tarvitsen omaa aikaa omiin juttuihin, esikoinen sai leikkiseuraa, siellä on kivoja leluja”
Hoh hoijaa. Päiväkodissa työskentelevänä voi sanoa, että aika itsensä huijaamista nämä selitykset.
Päiväkodissa on ensinnäkin hirveä meteli. Lähes aina siellä tönitään, purraan, kiskotaan ja revitään milloin kaveria ja milloin kaverin lelua.
On toki leikkikavereita, mutta jos kahdella aikuisella on 10-15 lasta niin miten luulet, että oma lapsesi saa siellä jatkuvaa huomioita? On paljon niitä tilanteita, kun lapsi joutuu itkemään yksinään ilman syliä, sillä sylini on jo täynnä ja kaksi jonossa.
Leluja on jokaisessa leikkipuistossa myös yhteiseen käyttöön, joten ihan höpinää tämä, että päiväkodissa ne päättömät nuket ja revityt autot olisivat jotenkin paljon hienompia.
Väsyneiden vanhempien höpinää, jolla yritetään hiljentää omaatuntoa
Miksei ne aloituksen syyt kelvanneet? Ihan todellisia ne syyt on ja varmaan juuri ne yleisimmät syyt miksi lapsia viedään äitiyslomallakin hoitoon. Vanhempi tarvitsee jo kavereita ja itse haluaa keskittyä välillä vauvaan. Se, etteivät ne sinusta ole hyviä syytä on sinun asiasi.
Alue: Aihe vapaa
On raskasta ja vaikeaa keksiä 24/7 aktiviteettia 2-vuotiaalle. Ettei kertakaikkisesti voi yhtä hetkeä ajatella omia ajatuksiaan. Ja jos vauvalle käy vaipan vaihtamassa ja vaikka itse vessassa, jotain todella pahaa sotkua on saatu aikaiseksi jo 2-vuotiaan toimesta. Kaikki vauvat valvottavat ainakin jonkun verran, jolloin on tosi vaikea käsitellä rauhallisesti noita parivuotiaan tuhoja.
En ole ikinä vienyt lapsiani hoitoon, mutta voisin siis kuvitella että noista syistä.