Mitä lahjaksi opelle tai luokanvalvojalle?
Kommentit (232)
Minkä takia pitäisi antaa joku lahja, koska tekevät työtään, josta maksetaan palkka.
Annoin yläasteella koiranpaskaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua on ilahduttanut eniten kauniit sanat, joissa on aidosti tullut ilmi arvostus työtäni kohtaan. Opettajat saavat yleisesti todella paljon kakkaa niskaan (paljolti lomien vuoksi ja muutenkin), että se, että joku huomaa, että teen työtäni täydellä sydämmellä on minulle arvokasta. Muuta en tarvitse. Niillä sanoilla jaksaa pitkään.
Ope yläkoulusta
Et taida olla ainakaan äidinkielenope
Vierailija kirjoitti:
Kai te kukkien raahaajat viette kukat myös kaupan kassalle, bussikuskille, talkkarille, siivoojalle, koulun keittiöhenkilökunnalle ja kaikille muillekin, joiden työstä hyödytte tavalla tai toisella? Jos ette, mikä tekee opettajasta näitä muita paremman?
En vie, mutta lapseni eivät vietäkään heidän seurassaan satoja tunteja lukuvuoden aikana. Opettaja on myös lapsilleni merkityksellinen, tärkeä aikuinen, joten totta kai muistetaan häntä. Opettajaa muistan mielelläni ja samalla muistaminen toimii eräänlaisena tapakasvatuksena lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai te kukkien raahaajat viette kukat myös kaupan kassalle, bussikuskille, talkkarille, siivoojalle, koulun keittiöhenkilökunnalle ja kaikille muillekin, joiden työstä hyödytte tavalla tai toisella? Jos ette, mikä tekee opettajasta näitä muita paremman?
En vie, mutta lapseni eivät vietäkään heidän seurassaan satoja tunteja lukuvuoden aikana. Opettaja on myös lapsilleni merkityksellinen, tärkeä aikuinen, joten totta kai muistetaan häntä. Opettajaa muistan mielelläni ja samalla muistaminen toimii eräänlaisena tapakasvatuksena lapsille.
Lahjonta ei ole hyvä tapa, oven avaaminen toiselle on.
Pullo on Koskenkorvaa on ajaton ja tyylikäs lahja, joka on aina saajalleen mieleen.
Aion jatkaa kaunista traditiota ja ostaa opelle pullon Koskenkorvaa (0,7l), hyvin ansaituksi kiitokseksi upeasti hoidetusta vaikeasta korona-lukukaudesta.
Ei mitään lahjoja. Maximissaan joku kortti missä kiität.
Oman tyttäreni luokka oli ostanut luokanvalvojalleen sorsan. Siis sellaisen metsästyskuvan tietysti, ei sitä toista "sorsaa" :-)
Miksi helveti&&ä opettajaa pitää vielä palkita siitä että saa älytöntä palkkaa ja viettää puolet vuodesta lomilla? Keskaria näyttäisin enintään ja itse asiassa ysiltä päästyäni näytinkin.
Kaikki kävisi, en ole nirso! Pelkäänpä kuitenkin, etten saa yhtään mitään, vaikka luokka on tuottanut työtä kolmen vuoden ajan. No, kiittämättömyys on maailman palkka. T. yläkoulun luokanvalvoja
Minä kyllä arvostan mitä tahansa muistamista lukuvuoden lopussa. Tiedän tekeväni todella paljon ylimääräistä, siis sellaista, joka ei kuulu virkavelvollisuuteeni, ja välitän aidosti oppilaistani. Yläkoulun arjessa ei ole mitenkään liikaa positiivista palautetta, usein tätä työtä joutuu tekemään varsin yksin. Kyllä todellakin lämmittää mieltä, jos joku on huomannut tekemäni työn, pitää sitä kukan tai kortin arvoisena ja haluaa ilahduttaa minua.
Mikään pakko muistaminen ei ole. En ajattele ”huonompaa” oppilaasta, joka ei tuo lahjaa. Tietenkään! Mutta kyllä muistamiset ilahduttavat. Ja aivan erityisesti ilahdun vilpittömistä, kauniista sanoista ja kiitoksista. Ne eivät maksa mitään, mutta merkitsevät sitäkin enemmän ja lisäävät työssä jaksamista huimasti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi helveti&&ä opettajaa pitää vielä palkita siitä että saa älytöntä palkkaa ja viettää puolet vuodesta lomilla? Keskaria näyttäisin enintään ja itse asiassa ysiltä päästyäni näytinkin.
Jos joku arvostaa opettajan työtä, paitsi että opettaja ei saa älytöntä palkkaa eikä ole puolta vuodesta lomalla. Sinä olit nokkela ysiltä päästyäsi, yleensä muut pitävät tuollaista käytöstä tyhmänä ja lapsellisena, mutta ethän sinä sitä tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Annoin yläasteella koiranpaskaa.
Toivottavasti joku antaa sinulle vastaavan lahjan joskus, mieluiten postiluukusta sisään kannettuna.
Joku opettajia vihaava ensin itse postaa näitä typeriä lahjavaatimuksia ja sen jälkeen esiintyy kiitollisena sairaanhoitajana, joka "kummastelee" opettajien toiveita.
Ei kai kukaan ole niin naivi, että luulee näiden kieliposkessa esitettyjen "lahjatoiveiden" olevan aitoja.
Tuolla toisessa ketjussa "Mitä terapeutille lahjaksi" tjs. Ehdotettiin dildoja, bj:tä yms. seksileluja. Käyvät varmaan lahjaksi opettajillekin.
Antakaa armoa.
Älkää raijatko krääsää opettajille.
Se on noloa ja krääsän kierrätyksestä
on vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä arvostan mitä tahansa muistamista lukuvuoden lopussa. Tiedän tekeväni todella paljon ylimääräistä, siis sellaista, joka ei kuulu virkavelvollisuuteeni, ja välitän aidosti oppilaistani. Yläkoulun arjessa ei ole mitenkään liikaa positiivista palautetta, usein tätä työtä joutuu tekemään varsin yksin. Kyllä todellakin lämmittää mieltä, jos joku on huomannut tekemäni työn, pitää sitä kukan tai kortin arvoisena ja haluaa ilahduttaa minua.
Mikään pakko muistaminen ei ole. En ajattele ”huonompaa” oppilaasta, joka ei tuo lahjaa. Tietenkään! Mutta kyllä muistamiset ilahduttavat. Ja aivan erityisesti ilahdun vilpittömistä, kauniista sanoista ja kiitoksista. Ne eivät maksa mitään, mutta merkitsevät sitäkin enemmän ja lisäävät työssä jaksamista huimasti.
Tämä taitaa olla todellisuus ainakin yläkoulun opettajilla. En saa yleensä mitään, ysin päätteeksi yhden valvontaluokan oppilaat ostivat ruusuja (ei kaikki mutta 5-6)ja ilahdutti kyllä, vaikka lähdinkin samana iltana matkalle ja ilo oli lyhytaikainen.
Yläkoulun opettaja ei yleensä saa mitään, koska nuorista olisi liian noloa tuoda mitään. Ymmärrän sen hyvin, mutta vanhemman kiitos on upea keino ilahduttaa. Olen saanut 20 vuoden aikana muutaman kiitos-viestin vanhemmilta Wilmaan ja sen avulla on menty monta vuotta. Joku on huomannut tekemäni työn! Suurin ilo tulee siitä, että viesti on tullut sellaisen oppilaan vanhemmalta, jonka luokanvalvoja en edes ole. Ihana tapa ilahduttaa!
Muutama vuosi sitten eräs vanhempi toi salaa lapseltaan kukan ja kortin muutama päivä ennen koulun päättymistä. Teini oli ollut melkoisen hankala tapaus joten itkettiin siinä sitten molemmat ihan onnesta, että peruskoulu oli ohi onnistuneesti.
Jos siis jotain muistamista, niin sanallista, kiitos. Se ilahduttaa eniten, on tarpeen ja lisää jaksamista ja uskoa omaan työhönsä.
Koulunkäyntiavustajana ainakin suuresti arvostan lasten tuomia lahjoja. Vietän kuitenkin usean oppilaan kanssa hyvin tiiviisti aikaa joka päivä, tiiviimmin kuin opettajatkaan. Meitä harvemmin muistetaan juhlapuheissa ja palkka on itkettävän huono vitsi, jolla ei ilman lukuisia eri tukia edes elä, joten pieni muistiainen vuoden päätteeksi tuo itselleni ainakin ihan kyyneleet silmiin! <3
Minulle kelpaisi alkoholi. Mieluiten mallasviskiä, mutta kyllä muukin menee kunhan ei ole kovin makeaa.
t. amisope