Olen ihan sysipska työntekijä. Onko muita?
En koskaan valmistunut alalle, jolla nyt työskentelen vaan olen opetellut asiat töissä sitä mukaa kun niitä tulee eteen. Ajattelin pitkään, että olen ihan hyvä työntekijä, mutta nyt sain yhdessä uudessa projektissa tosi rankkaa palautetta. Olin tehnyt ihan typeriä virheitä, joista noin puolet huolimattomuuttani. Kukaan ei kuollut tai mitään, mutta minua ei (tietenkään) otettu projektiin. Tuntuu ihan kamalalta. Miten tästä selvitään?
Kommentit (21)
Mäkin istun psklla ja somessa puolet työajasta.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin istun psklla ja somessa puolet työajasta.
Tunnetko syyllisyyttä?
Jos olisit sysipaska niin et edes välittäisi koko asiasta.
Ja joo, itsellä tänään samat fiilikset. Oon käsittänyt yhden työjutun ihan väärin ja neuvonut muitakin väärin. Hävettää että miten näin paskaa työntekijää voi ollakaan. Toisaalta, yritän parhaani, enkä tahallani tee virheitä.
En ikinä saisi nykyistä työpaikkaani, jos siihen pitäisi hakea. Mulla kävi hyvä säkä 10 vuotta sitten.
Huolimattomuuteen auttaa keskittyminen.
Keskittyminen löytyy poistamalla häiritsevät tekijät.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit sysipaska niin et edes välittäisi koko asiasta.
Ja joo, itsellä tänään samat fiilikset. Oon käsittänyt yhden työjutun ihan väärin ja neuvonut muitakin väärin. Hävettää että miten näin paskaa työntekijää voi ollakaan. Toisaalta, yritän parhaani, enkä tahallani tee virheitä.
En ikinä saisi nykyistä työpaikkaani, jos siihen pitäisi hakea. Mulla kävi hyvä säkä 10 vuotta sitten.
Mullakin on käynyt tuuri. Oon yleensä ihan neuroottinen, että en tee virheitä. Tuntuu ihan pskalta. Hävettääääääää. Mietin, että onkohan mut otettu säälistä tähän. Ehkä oon hyväntekeväisyysprojektissa, jossa työllistetään heikkolahjaisia "asiantuntijatehtäviin".
Mä opin alussa virheiden kautta, jos on simppelistä hommasta kyse. Hävettääkin, mutta se töpeksiminen muuttaa muotoaan niin, että olenkin lopulta se tosi tehokas ja tarkka tekijä lopulta.
Et ole pätevä työhösi, joten opiskele lisää.
Noin se käy, kun perusopinnot alalta puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Noin se käy, kun perusopinnot alalta puuttuu.
Pitää olla AV-tieteiden maisteri. Silloin osaa kaiken, jopa neurokirurgian.
Jokainen tekee joskus virheitä. Ja jos ei kyseessä ole kenenkään henki tai terveys, eikä edes poltettu järjettömästi rahaa, niin virheistään oppii. Virheitä tulee ja jokaisen pitää opetella elämään sen kanssa, ettei ole täydellinen. Oot varmaan nainen? Jos olisit mies, niin et todellakaan välittäisi siitä, mitä muut sun tekemästä työstä sanoo.
Monella alalla muodollinen paperinlätyskä ei ole tae osaamisesta.
No jatkossa olet parempi. Muistele häpeääsi, jos meinaat laiskistua tai hutiloida. Mieti mistä sinä haluaisit maksaa ja toimi töissä sen mukaan. Kohta olet jo paras. Kaikki mokaa joskus joten peliä ei ole menetetty.
Voisiko olla että kyseinen työ ei ole juuri sinun juttusi?
Minä koin entisessä työssä olevani ihan järkyttävän huono. En melkein pystynyt katsomaan esimiestäni silmiin kun nolotti miten surkea olin. Kaikki uudet työntekijät oppivat asiat nopeasti ja minä, vanha työntekijä en osannut mitään. Ainakin näin koin asian, en tiedä mikä asian laita muiden mielestä oli koska en koskaan saanut mitään palautetta.
Vuosi sitten kyllästyin jatkuvaan ahdistukseen ja vaihdoin työpaikkaa. Sinänsä saman alan hommia, mutta eri näkökulmasta. Ja kappas vaan, nyt koenkin olevani hyvä työntekijä! Ja saan jopa hyvää palautetta esimieheltä.
Eli vika ei välttämättä ole lainkaan sinussa, vaan siinä että työsi ei ole juuri sinulle sopiva. Jossain on varmasti työ, jossa tunnet olevasi omimmillasi. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Itselleni ainakin tuntemus siitä, että olen surkea, oli tosi rankkaa ja söi elämäniloani.
Vierailija kirjoitti:
Et ole pätevä työhösi, joten opiskele lisää.
Mä opiskelenkin. Uusia ohjelmistoja nousee kuin sieniä sateella ja koitan samalla suorittaa avoimessa jotain säläopintoja tukemaan sitä tutkinnonraatoani. Huvittavaa kyllä, en uskaltanut valmistua, koska pelkäsin, että jos haluan joskus kouluttautua uudelleen, en enää pääse ensikertalaiskiintiön vuoksi sisään. Nyt en enää voi palata kouluun, koska täällä tuli jotain rakenneuudistuksia, ja joutuisin käymään suunnilleen kaiken uudelleen läpi.
Mitkähän nuo kaksi puuttuvaa kommenttia ovat?
Olen ihan täysin kyllästynyt ja kyr - piintynyt koko työelämään, mikään ei ole niin per - ceestä kuin lähteä aamulla töihin.
Eikai se niin nuukaa, jos ei oo valelääkäri.
Mulla sama tunne. Olen maisteri, mutta työni on eri alaa mistä olen valmistunut. Syö motivaatiota, kun saa jatkuvasti kuulla, milloin mitäkin valitusta esimieheltä. En jaksa enää eikä ole motivaatiota. Myös omaa elämäniloa syönyt tämä ja vaikuttanut jo parisuhteeseen. Se syö tosi paljon, kun joutuu joka päivä tekemään jotain mikä ei kiinnosta ja missä ei pääse käyttämään vahvuuksiasiaan. Onneksi on vain määräaikainen ja pääsee aikanaan pois. Muuten en jaksaisi.
Up