Lue keskustelun säännöt.
Kerätään Pieni talo preerialla-sarjan järjettömyyksiä/epäloogisuuksia
-Vitivalkoiset silitetyt paidat tilanteessa kuin tilanteessa -Koulu ja kirkko ovat sama rakennus, kuitenkin kirkossa sunnuntaina on vain muutama perhe vrt. koulun oppilaisiin -Tulipalossa pikkulapsen voi laskea puroon turvaan, josta tämä löytyy samasta kohtaan Jatkakaa!
Kommentit (3159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura juttelee illalla tallissa isänsä kanssa ja sanoo menevänsä nukkumaan. Talon piha on kuitenkin hyvin valaistu. Tuon ajan lyhdyillä ei tuota valaistusta saa aikaan. Talot köyhillä Minnesotassa olivat usein matalia hirsitaloja, koska ne olivat ankaria talvina lämpimämpiä.
Joskus oli hyve mennä aikaisin nukkumaan ja vieläpä nukahtaa heti.
Ennen muinoin vuorokausirytmi oli erilainen. Töihin noustiin aamun valjetessa viimeistään viideltä. Ei ollut illalla huvituksia. Mummolla on oli koko loppuun asti lehmien lypsyrytmi n 9.30-5.00. Kesäaamuja rakasti, saattoi nousta 4.00 aikoihin.
Totta, mutta lasten odotettiin nukahtavan älyttömän aikaisin vielä vähän aika sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjussa kirjat ja tv-sarja iloisesti sekaisin. Kirjoissa perhe oli rutiköyhä, muuttivat jatkuvasti paikasta toiseen. Näkivät nälkää,vaatteina pelkkiä rääsyjä. Esim. tytöille tehtiin mekot, isän loppuunkuluneista paidoista. Isä söi vähän, että lapsille jäisi ruokaa enemmän. Perhe asui välillä maakuopassa, elivät pelkällä ohralla talven. Sarja on niin siloiteltu versio kirjoista. Ehkä todellisuus olisi liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mua on ihmetyttänyt, että perheen äidin nimi kirjoitetaan Caroline mutta lausutaankin samoin kuin Carolyn. Hassu kysymys, mutta kerrotaanko kirjoissa miten äidin nimi lausutaan? Vai onkohan tuohon aikaan Caroline vain ollut tapana lausua "lin"- loppuisesti eikä "lain"?
Lausuu ne Marynkin Märi eikä Meöri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Lisäksi perhe on köyhä mutta parihevosiin on varaa. Oikeasti köyhät olisivat käyttäneet vain härkiä.
Oletko kuullut ilmiöstä, että hevonen voi saada varsan? Ja useammankin.
Hevosen hoitamiseen ja ruokkimiseen menee valtavasti rahaa.
Tuskinpa he heinää ja kauraa ostivat ja hoitajan palkkasivat. Ihan itse heppa hoidettiin ja syötävät kasvatettiin.
Hevoselle kasvatettu rehu on pois muusta pellon tuotannosta.
Hyvin köyhällä ei olisi mahdollista pitää 2 hevosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Ingallsit olivat aina niin köyhiä, vaikka isä teki töitä jatkuvasti? Heillä ei ollut varaa mihinkään, ei edes lasten kenkiin? Asuivat hirveässä ladossa, muilla oli kunnon talot. Perheen isä oli ihme Aku Ankka,jolla mikään ei koskaan onnistunut. Ihme säheltäjä, joka huseerasi kaikkea, mutta ei onnistunut kunnolla missään. Vaimokin nöyrä myötäilijä, joka tyytyi vähään.
Ollaanko katsottu eri sarjaa? :D Mun mielestä isä-Ingalls esitetään ennemminkin kaiken osaavana jokapaikanhöylänä. Tekee kengät, korjaa kärrynpyörät, rakentaa talot, jonkinlainen ihannemies. Varsinkin pilottijaksoissa oli Charlesista tehty varsinainen supersankari. Ja tietenkin hän on aina ensimmäisenä paikalla auttamassa, oli kyse sitten postivaunusta tipahtavasta neidistä tai kulkutaudista...
Tv-sarjan ja kirjan ero.
En ole kirjoja lukenut mutta olihan se oikea Charleskin joka paikan höylä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap.. kirjoitti:
Onpas mukavaa kun tekemäni aloitus on saanut näin paljon jatkoa! Enkä ollut siis kriittinen aloituksessa vaan juuri tälläistä keskustelua hain.
Olen vanha Pieni talo preerialla-fani ja kaikki kirjat on luettu moneen kertaan. Haaveissa olisi joskus päästä Laura Ingalls Wilder museoon, tähän asti olen vain Google mapsilla käynyt Walnut Grovessa.
Oletko käynyt esim. Google Earthin avulla katsomassa, miltä museo näyttää sisältä? Joku kävijä on laittanut sinne kuvia.
Vierailija kirjoitti:
ap.. kirjoitti:
Onpas mukavaa kun tekemäni aloitus on saanut näin paljon jatkoa! Enkä ollut siis kriittinen aloituksessa vaan juuri tälläistä keskustelua hain.
Olen vanha Pieni talo preerialla-fani ja kaikki kirjat on luettu moneen kertaan. Haaveissa olisi joskus päästä Laura Ingalls Wilder museoon, tähän asti olen vain Google mapsilla käynyt Walnut Grovessa.
Oletko käynyt esim. Google Earthin avulla katsomassa, miltä museo näyttää sisältä? Joku kävijä on laittanut sinne kuvia.
Kiitos vinkistä. Museo vaikuttaa pieneltä ja kotikutoiselta, mutta sympaattiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä vesijohdot? Vessaa kylppäriä ei näy ei kuulu. Kovasti hidasta on Charlesilla "talon" rakentaminen. Ei tahdo vaan valmista tulla. Kovin tuskallista on moista katsoa. Missä kirjahylly ja televisio? Kait heillä' nyt telkku on vai onko se lupatarkastajia varten piilossa? Ei näy antennia ei lautasta katolla. Kippoa kuppia kaapit väärällään,vaan ei komeroita. Missä komerot joihin voi laittaa kamppeita?? Kovin tuntuu alkeellista olevan elo heillä. Missä mukavuudet missä? Luulisi nyt jotain olevan mielessä muutakin kuin Carolinen hameen aluset Charlesillakin,vai eikö??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap.. kirjoitti:
Onpas mukavaa kun tekemäni aloitus on saanut näin paljon jatkoa! Enkä ollut siis kriittinen aloituksessa vaan juuri tälläistä keskustelua hain.
Olen vanha Pieni talo preerialla-fani ja kaikki kirjat on luettu moneen kertaan. Haaveissa olisi joskus päästä Laura Ingalls Wilder museoon, tähän asti olen vain Google mapsilla käynyt Walnut Grovessa.
Oletko käynyt esim. Google Earthin avulla katsomassa, miltä museo näyttää sisältä? Joku kävijä on laittanut sinne kuvia.
Kiitos vinkistä. Museo vaikuttaa pieneltä ja kotikutoiselta, mutta sympaattiselta.
Muutama kuppi pöydällä. Höpö höpö.Iso pino dollareita tiskiin,niin pääsee näköetäisyydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut oppilaat näytti aikuisilta miehiltä siellä koulussa pikkulasten joukossa. Ymmärrän joo että oli vain yksi luokkahuone mutta silti.
Luokka hiljaisuus! Saanko esitellä uuden oppilaan Luke Simson 32 v. lol
Kertaus on opintojen äiti. Harjoitus tekee mestarin. Näin luki koulussa liitutaulun päällä joskus ennen muinoin.. Kaitpa se on sitten uskottava sekin.
Vierailija kirjoitti:
Tätä on jo ihmetelty palstalla, mutta on pakko ottaa asia esiin. Hampaat. Kaikilla näyttää olevan hampaat suussa, vieläpä valkoisina. Laura on ainoa, jolla lapsena maitohampaat sojottavat minne sattuu, nekin aikustuessa ovat täydelliset. 1800-luvulla, ihmisillä hampaita särkiessä, ne vedettiin pois tongeilla. Hyvin harvalla 1800-luvulla eläneellä oli aikuisena koko hammasrivi jäljellä. Vielä harvemmalla valkoisina.
Joo, kyllä niiden olisi pitänyt vetää näyttelijöiltä hampaat autenttisuuden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa kirjat ja tv-sarja iloisesti sekaisin. Kirjoissa perhe oli rutiköyhä, muuttivat jatkuvasti paikasta toiseen. Näkivät nälkää,vaatteina pelkkiä rääsyjä. Esim. tytöille tehtiin mekot, isän loppuunkuluneista paidoista. Isä söi vähän, että lapsille jäisi ruokaa enemmän. Perhe asui välillä maakuopassa, elivät pelkällä ohralla talven. Sarja on niin siloiteltu versio kirjoista. Ehkä todellisuus olisi liikaa.
Aika moni muukin uudisraivaaja eli tuolla tavalla. Eivät he olleet omassa elinpiirissään mitään luusereita ja surkimuksia. Heillä oli omaisuutta kuitenkin aina jonkin verran. Oli keittiövälineitä, Raamattu ja muita kirjoja osoittamassa sivistystä, isällä viulu, äidillä posliiniesineitä (tai ainakin kirjassa yksi posliininen paimentyttö, joka aina oli paraatipaikalla hyllyllä, ja oli kunnia-asia, että se säilyi ehjänä kaikesta reissaamisesta huolimatta). Perhe piti yhtä ja selvästi rakkautta oli.
Heidän näkökulmastaan oikeasti köyhiä olivat varmasti yksinäiset maankiertäjät, joilla ei ollut muuta kuin laukku olalla eikä mitään ihmissuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Lisäksi perhe on köyhä mutta parihevosiin on varaa. Oikeasti köyhät olisivat käyttäneet vain härkiä.
Oletko kuullut ilmiöstä, että hevonen voi saada varsan? Ja useammankin.
Hevosen hoitamiseen ja ruokkimiseen menee valtavasti rahaa.
Tuskinpa he heinää ja kauraa ostivat ja hoitajan palkkasivat. Ihan itse heppa hoidettiin ja syötävät kasvatettiin.
Ja siihen tarvitaan rahaa.
Jos ei ole kunnon niittyä, rehu ja heinä pitää ostaa.
Useimmilla uudisraivaajilla ei ollut rahaa eikä maata.
Eikö uudisraivaajilla nimenomaan ollut maata? Vaikkei juuri muuta olisi ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsilla on ihmeen isot ikäerot, ottaen huomioon tuon ajan ehkäisyn. Carrie s. 1870, Charles jr 1875, Grace 1877. Vaikuttiko aliravitsemus asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä on jo ihmetelty palstalla, mutta on pakko ottaa asia esiin. Hampaat. Kaikilla näyttää olevan hampaat suussa, vieläpä valkoisina. Laura on ainoa, jolla lapsena maitohampaat sojottavat minne sattuu, nekin aikustuessa ovat täydelliset. 1800-luvulla, ihmisillä hampaita särkiessä, ne vedettiin pois tongeilla. Hyvin harvalla 1800-luvulla eläneellä oli aikuisena koko hammasrivi jäljellä. Vielä harvemmalla valkoisina.
Joo, kyllä niiden olisi pitänyt vetää näyttelijöiltä hampaat autenttisuuden vuoksi.
Ihan yhtä todenäköisesti asia voisi olla ihan toisinpäinkin. Ei mussutettu ruokaa jatkuvasti, eikä varsinkan sopkeria syöty, eli happohyökkäykset hampaita vastaan olivat minimissään.
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla on ihmeen isot ikäerot, ottaen huomioon tuon ajan ehkäisyn. Carrie s. 1870, Charles jr 1875, Grace 1877. Vaikuttiko aliravitsemus asiaan?
Kyllä kai ruoan niukkuus ja yksipuolisuus vaikuttaa naisten hedelmällisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Lisäksi perhe on köyhä mutta parihevosiin on varaa. Oikeasti köyhät olisivat käyttäneet vain härkiä.
Oletko kuullut ilmiöstä, että hevonen voi saada varsan? Ja useammankin.
On
Hevosen hoitamiseen ja ruokkimiseen menee valtavasti rahaa.Tuskinpa he heinää ja kauraa ostivat ja hoitajan palkkasivat. Ihan itse heppa hoidettiin ja syötävät kasvatettiin.
Ja siihen tarvitaan rahaa.
Jos ei ole kunnon niittyä, rehu ja heinä pitää ostaa.
Useimmilla uudisraivaajilla ei ollut rahaa eikä maata.
Kyllä sana "uudisraivaaja" tarkoittaa nimen omaan maan raivaamista viljelykäyttöön. Ilmaiseksi luvatun maan takiahan he alun perin muuttivatkin.
Ja olisi niille härillekin pitänyt ruokaa olla siinä kuin hevosillekin.
Vierailija kirjoitti:
Mua on ihmetyttänyt, että perheen äidin nimi kirjoitetaan Caroline mutta lausutaankin samoin kuin Carolyn. Hassu kysymys, mutta kerrotaanko kirjoissa miten äidin nimi lausutaan? Vai onkohan tuohon aikaan Caroline vain ollut tapana lausua "lin"- loppuisesti eikä "lain"?
Mä olen ihmetellyt samaa. Mutta ainakin se pappi sanoi mun mielestä aina ”karolain”, joten ehkä se Carolyn oli joidenkin maalaisten tapa sanoa nimi. Vähän niinku Maria on aina joidenkin suussa Marja.
Vierailija kirjoitti:
Mua on ihmetyttänyt, että perheen äidin nimi kirjoitetaan Caroline mutta lausutaankin samoin kuin Carolyn. Hassu kysymys, mutta kerrotaanko kirjoissa miten äidin nimi lausutaan? Vai onkohan tuohon aikaan Caroline vain ollut tapana lausua "lin"- loppuisesti eikä "lain"?
Piti ihan googlettaa asiaa. Caroline voidaan ääntää kolmella eri tavalla; eli juurikin Carolyn, Caroline tai sitten ”karoliinii” ja kaikki on periaatteessa oikein. Nimen haltija voi itse periaatteessa päättää miten nimi äännetään.
Suomessa julkaistiin joskus Aikamiehen Aapinen ihan näitä aikuisia ekaluokkalaisia varten. Aiheet olivat jotain muuta kuin isi, äiti ja taivaan taatto. (Esim. A = Anna antaa aamuisin.)
Sitä levitettiinkin enemmän armeijassa.