Lue keskustelun säännöt.
Kerätään Pieni talo preerialla-sarjan järjettömyyksiä/epäloogisuuksia
-Vitivalkoiset silitetyt paidat tilanteessa kuin tilanteessa -Koulu ja kirkko ovat sama rakennus, kuitenkin kirkossa sunnuntaina on vain muutama perhe vrt. koulun oppilaisiin -Tulipalossa pikkulapsen voi laskea puroon turvaan, josta tämä löytyy samasta kohtaan Jatkakaa!
Kommentit (3159)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Lisäksi perhe on köyhä mutta parihevosiin on varaa. Oikeasti köyhät olisivat käyttäneet vain härkiä.
Oletko kuullut ilmiöstä, että hevonen voi saada varsan? Ja useammankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kauppiaan Rouva on ainut todentuntuinen hahmo. Tuollaisia kieroja ja v-mäisiä kettuja ihmiset oikeasti ovat. Muut ovat liian imeliä ja ällöjä ollakseen todellisia.
Ennen vanhaan oli sellaisia asioita kuin ihanteet. Ei pyritty vain kuvaamaan kyynistä, rumaa todellisuutta vaan tarjottiin ihmisille positiivisia asioita joihin uskoa ja joihin pyrkiä. Joidenkin (kuten minun) mielestä sellaisten positiivisten kuvausten katseleminen on ilahduttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Lisättäköön, että Laura ei itse mainitse kirjoituksissaan sitä, että lukukausimaksut maksoi osavaltio vaan lukija saa kuvan, että perhe suurin uhrauksin maksoi itse maksut. Perhe maksoi kuitenkin vain matkat, vaatteet jne. joissa niissäkin lienee köyhälle perheelle tekemistä.
En usko, että Laura on tietoisesti pyrkinyt antamaan kirjassaan väärää kuvaa. Perheelle on todennäköisesti tullut (sen varoihin nähden) isot kustannukset jo pelkästään junamatkoista toiseen osavaltioon. Lisäksi perhe joutui todennäköisesti ostamaan Marylle erilaisia koulutarvikkeita. On myös mahdollista, että esim. ruoasta sokeainkoululla piti maksaa jotain.
Pitää nyt muistaa, että Laura ei kirjoittanut mitään tietokirjaa, vaan kirjoja lapsille. Kirjojen kannalta olennaista oli se, että Maryn lähettäminen kouluun oli perheelle iso taloudellinen ponnistus, ei se, miten koulunkäynnin kustannukset täsmällisesti jakautuivat eri toimijoiden kesken.
Sokeainkoulu oli kaukana perheen kodista, eri osavaltiossa ja jo matkat olivat varmasti kalliita. Kirjoissa kerrotaan myös seikkaperäisesti, kuinka he näkivät vaivaa, että Marylle saatiin kunnolliset vaatteet koulua varten. Koulussa tarvittiin varmasti myös käyttörahaa.
Mary oli minusta perheen traagisin hahmo. 14-vuotiaan hän sai varmasti heittää kerralla pois kaikki haaveet opettajan työstä, puolison löytämisestä ja omasta perheestä sokeutumisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Kun karhu hyökkäsi Edwardsin kimppuun, läimi vaan häntä tassuillaan ja otti sitten repusta jonkun eväspaketin tjs ja jatkoi matkaansa. Oikeassa elämässä karhu olisi kyllä hyökännyt pahemmin ihmisen kimppuun varsinkin kun haistaa veren.
Eivät eläimet huvikseen hyökkää, vaan jos ovat uhattuina tai nälkäisiä (tai menee reviiristään tarkkojen eläimien alueelle). Jos niille heittää ns. helppoa ruokaa, kuten eväät, ne yleensä tyytyvät siihen.
T. Biologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Plum Creekin joulu -jaksossa Laura toteaa, että on heidän ensimmäinen joulunsa siellä. Kuitenkin sarjassa (ja nimenomaan siellä Plum Creekissä) perheelle ehtii tapahtua jo vaikka miten paljon ennen tuota kyseistä joulunviettoa: saapuminen paikkakunnalle, talon rakentaminen, peltojen raivaus, ensimmäinen sato ja sen menetys, sadon menetyksen seurauksena isä useamman kuukauden (?) räjäytystyömaalla töissä, vauvan odotus ja kuolema jne. Paljon siis ehtivät (vajaassa) vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Lisäksi perhe on köyhä mutta parihevosiin on varaa. Oikeasti köyhät olisivat käyttäneet vain härkiä.
Oletko kuullut ilmiöstä, että hevonen voi saada varsan? Ja useammankin.
Hevosen hoitamiseen ja ruokkimiseen menee valtavasti rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua on ihmetyttänyt, että perheen äidin nimi kirjoitetaan Caroline mutta lausutaankin samoin kuin Carolyn. Hassu kysymys, mutta kerrotaanko kirjoissa miten äidin nimi lausutaan? Vai onkohan tuohon aikaan Caroline vain ollut tapana lausua "lin"- loppuisesti eikä "lain"?
Onpas mukavaa kun tekemäni aloitus on saanut näin paljon jatkoa! Enkä ollut siis kriittinen aloituksessa vaan juuri tälläistä keskustelua hain.
Olen vanha Pieni talo preerialla-fani ja kaikki kirjat on luettu moneen kertaan. Haaveissa olisi joskus päästä Laura Ingalls Wilder museoon, tähän asti olen vain Google mapsilla käynyt Walnut Grovessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi Ingallsit olivat aina niin köyhiä, vaikka isä teki töitä jatkuvasti? Heillä ei ollut varaa mihinkään, ei edes lasten kenkiin? Asuivat hirveässä ladossa, muilla oli kunnon talot. Perheen isä oli ihme Aku Ankka,jolla mikään ei koskaan onnistunut. Ihme säheltäjä, joka huseerasi kaikkea, mutta ei onnistunut kunnolla missään. Vaimokin nöyrä myötäilijä, joka tyytyi vähään.
Ollaanko katsottu eri sarjaa? :D Mun mielestä isä-Ingalls esitetään ennemminkin kaiken osaavana jokapaikanhöylänä. Tekee kengät, korjaa kärrynpyörät, rakentaa talot, jonkinlainen ihannemies. Varsinkin pilottijaksoissa oli Charlesista tehty varsinainen supersankari. Ja tietenkin hän on aina ensimmäisenä paikalla auttamassa, oli kyse sitten postivaunusta tipahtavasta neidistä tai kulkutaudista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Ingallsit olivat aina niin köyhiä, vaikka isä teki töitä jatkuvasti? Heillä ei ollut varaa mihinkään, ei edes lasten kenkiin? Asuivat hirveässä ladossa, muilla oli kunnon talot. Perheen isä oli ihme Aku Ankka,jolla mikään ei koskaan onnistunut. Ihme säheltäjä, joka huseerasi kaikkea, mutta ei onnistunut kunnolla missään. Vaimokin nöyrä myötäilijä, joka tyytyi vähään.
Ollaanko katsottu eri sarjaa? :D Mun mielestä isä-Ingalls esitetään ennemminkin kaiken osaavana jokapaikanhöylänä. Tekee kengät, korjaa kärrynpyörät, rakentaa talot, jonkinlainen ihannemies. Varsinkin pilottijaksoissa oli Charlesista tehty varsinainen supersankari. Ja tietenkin hän on aina ensimmäisenä paikalla auttamassa, oli kyse sitten postivaunusta tipahtavasta neidistä tai kulkutaudista...
Tv-sarjan ja kirjan ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Lisäksi perhe on köyhä mutta parihevosiin on varaa. Oikeasti köyhät olisivat käyttäneet vain härkiä.
Oletko kuullut ilmiöstä, että hevonen voi saada varsan? Ja useammankin.
Hevosen hoitamiseen ja ruokkimiseen menee valtavasti rahaa.
Ja vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Sarjaa kuvattiin 1970-luvun Amerikassa, missä jokaisella miehellä piti olla auto. Ei voitu kuvata edes menneisyyteen sijoittuvaa sarjaa, missä miehellä ei olisi ollut omaa kulkupeliä. Eihän hän olisi silloin ollut mies eikä mikään.
Huvittavaa tv-sarjassa on kuitenkin se valjakolla joka päivä töihin meneminen. Ei isällä voinut olla joka päivä mitään suurta ja painavaa kotiin tuomistakaan. Äiti Ingallskin ramppasi munakoreineen Olesonin kaupalla niin usein, että olisi kyllä saanut noudettua samalla reissulla ruokatarvikkeitakin.
Minä uskon, että valjailla oli joskus pakko mennä töihin olosuhteiden pakosta. Ei jokaisen työpaikka maalla ollut nurkan takana. Aikaa olisi tuhraantunut liikaa kävelyyn.
Vaunuja käytettiin kuten pakettiautoa. Sitä tarvittiin työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laura juttelee illalla tallissa isänsä kanssa ja sanoo menevänsä nukkumaan. Talon piha on kuitenkin hyvin valaistu. Tuon ajan lyhdyillä ei tuota valaistusta saa aikaan. Talot köyhillä Minnesotassa olivat usein matalia hirsitaloja, koska ne olivat ankaria talvina lämpimämpiä.
Joskus oli hyve mennä aikaisin nukkumaan ja vieläpä nukahtaa heti.
Oikea Charles oli aika levoton ja riskejä ottava mies ja huono rahan käyttäjä. Vaikuttaa, ettei toiminta koskaan ollut pitkäjänteistä. Ehkä tuon ajan ihmiset liikkuivat paljon paremman elämän perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Lisäksi perhe on köyhä mutta parihevosiin on varaa. Oikeasti köyhät olisivat käyttäneet vain härkiä.
Oletko kuullut ilmiöstä, että hevonen voi saada varsan? Ja useammankin.
Hevosen hoitamiseen ja ruokkimiseen menee valtavasti rahaa.
Tuskinpa he heinää ja kauraa ostivat ja hoitajan palkkasivat. Ihan itse heppa hoidettiin ja syötävät kasvatettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura juttelee illalla tallissa isänsä kanssa ja sanoo menevänsä nukkumaan. Talon piha on kuitenkin hyvin valaistu. Tuon ajan lyhdyillä ei tuota valaistusta saa aikaan. Talot köyhillä Minnesotassa olivat usein matalia hirsitaloja, koska ne olivat ankaria talvina lämpimämpiä.
Joskus oli hyve mennä aikaisin nukkumaan ja vieläpä nukahtaa heti.
Ennen muinoin vuorokausirytmi oli erilainen. Töihin noustiin aamun valjetessa viimeistään viideltä. Ei ollut illalla huvituksia. Mummolla on oli koko loppuun asti lehmien lypsyrytmi n 9.30-5.00. Kesäaamuja rakasti, saattoi nousta 4.00 aikoihin.
Jotkut oppilaat näytti aikuisilta miehiltä siellä koulussa pikkulasten joukossa. Ymmärrän joo että oli vain yksi luokkahuone mutta silti.
Luokka hiljaisuus! Saanko esitellä uuden oppilaan Luke Simson 32 v. lol
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laura ja Mary menevät kävellen kouluun mutta isä-Ingalls ajelee parihevosilla töihin sahalle, joka on ihan koulun tuntumassa.
Miksi hän ei ottanut tyttöjä mukaan kyytiin? Miksi hän ylipäänsä meni hevosilla töihin, jos matka on niin lyhyt, että tytötkin jaksavat sen kävellä? Miksi käyttää paljon aikaa hevosten valjastamiseen, kun samassa ajassa olisi kävellen jo perillä?
Lisäksi perhe on köyhä mutta parihevosiin on varaa. Oikeasti köyhät olisivat käyttäneet vain härkiä.
Oletko kuullut ilmiöstä, että hevonen voi saada varsan? Ja useammankin.
Hevosen hoitamiseen ja ruokkimiseen menee valtavasti rahaa.
Tuskinpa he heinää ja kauraa ostivat ja hoitajan palkkasivat. Ihan itse heppa hoidettiin ja syötävät kasvatettiin.
Ja siihen tarvitaan rahaa.
Jos ei ole kunnon niittyä, rehu ja heinä pitää ostaa.
Useimmilla uudisraivaajilla ei ollut rahaa eikä maata.
Joo sitä tarkoitin, Royal Wilder