Tulen surulliseksi kun luen, kuinka miehet huomioivat naisiaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mies toi kukkia vasta puolen vuoden suoran vihjailun jälkeen ("ois kiva saada joskus kukkia" jne).

Miten kukaan mies enää jaksaa tällaista aataminaikuista pelleilyä nykyaikana?

Sieltä Tinderistä voikin samantien käydä poistamassa toiveet naisellisesta naisesta. Ne odottaa saavansa kukkia ja lahjoja, palvontaa jne.

Tuttu mies kertoi että olivat saaneet kolmannen lapsen ja juteltiin sitten miten arki on lähtenyt käyntiin kolmen pienen lapsen kanssa. Hyvin tyytyväisenä itseensä hän kertoi että oli ollut viikon isyyslomalla ja että tukee vaimoaan viemällä tätä kerran kuussa treffeille ja vie välillä kukkia, koska pitää parisuhdetta niin tärkeänä... Arjen sankari!

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun ei ne naiset ole mitään palvottavia mystisiä olentoja, joita pitää vaalia koko ajan. Ihan tavallisia ihmisiä, jotka kusevat, paskovat ja haisevat välillä pahalle kuten me miehetkin....

Katso missä maassa syntyvyys nousee. Virossa ja Venäjällä eikä tää johdu pelkästään nousseista tuista.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies kertoi että olivat saaneet kolmannen lapsen ja juteltiin sitten miten arki on lähtenyt käyntiin kolmen pienen lapsen kanssa. Hyvin tyytyväisenä itseensä hän kertoi että oli ollut viikon isyyslomalla ja että tukee vaimoaan viemällä tätä kerran kuussa treffeille ja vie välillä kukkia, koska pitää parisuhdetta niin tärkeänä... Arjen sankari!

Entä se vaimo? Mitä sankarillista hän tekee miehensä hyväksi, vai eikö pidä parisuhdetta tärkeänä?

Vierailija kirjoitti:

Minun mies toi kukkia vasta puolen vuoden suoran vihjailun jälkeen ("ois kiva saada joskus kukkia" jne).

Mene kukkakauppaan ja osta niitä kukkia! Tollanen vihjailu on uskomattoman keskenkasvuista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mies toi kukkia vasta puolen vuoden suoran vihjailun jälkeen ("ois kiva saada joskus kukkia" jne).

Miten kukaan mies enää jaksaa tällaista aataminaikuista pelleilyä nykyaikana?

Sieltä Tinderistä voikin samantien käydä poistamassa toiveet naisellisesta naisesta. Ne odottaa saavansa kukkia ja lahjoja, palvontaa jne.

Jos mies ilmoittaisi odottavansa saavansa naiselta vastaavia asioita, niin yhtään matchia ei tulisi ja vauvapalstan valamiehistö tuomitsisi miehen miesvauvaksi ja narsistiksi. Vain naisia pitää palvoa, lahjoa ja passata.

Vierailija kirjoitti:

Minun mies toi kukkia vasta puolen vuoden suoran vihjailun jälkeen ("ois kiva saada joskus kukkia" jne).

Anna kun arvaan, olet todella nuori tai yksinkertainen?

Miksi tarvitsisi ostaa kukkia? Millä vuosisadalla elät? Ja mitä sellaisilla tekee kun ne kuolee muutaman päivän päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies kertoi että olivat saaneet kolmannen lapsen ja juteltiin sitten miten arki on lähtenyt käyntiin kolmen pienen lapsen kanssa. Hyvin tyytyväisenä itseensä hän kertoi että oli ollut viikon isyyslomalla ja että tukee vaimoaan viemällä tätä kerran kuussa treffeille ja vie välillä kukkia, koska pitää parisuhdetta niin tärkeänä... Arjen sankari!

Entä se vaimo? Mitä sankarillista hän tekee miehensä hyväksi, vai eikö pidä parisuhdetta tärkeänä?

Yrittää säilyä elossa väsymykseltään, hoitaa kolme alle 5-vuotiasta lasta ja tekee kaikki kotityöt, parisuhteelle saattaisi löytyä paremmin jaksuja ja intohimoa jos saisi siihen arjen pyöritykseen vähän jeesiä 😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mies toi kukkia vasta puolen vuoden suoran vihjailun jälkeen ("ois kiva saada joskus kukkia" jne).

Miten kukaan mies enää jaksaa tällaista aataminaikuista pelleilyä nykyaikana?

Sieltä Tinderistä voikin samantien käydä poistamassa toiveet naisellisesta naisesta. Ne odottaa saavansa kukkia ja lahjoja, palvontaa jne.

Jos mies ilmoittaisi odottavansa saavansa naiselta vastaavia asioita, niin yhtään matchia ei tulisi ja vauvapalstan valamiehistö tuomitsisi miehen miesvauvaksi ja narsistiksi. Vain naisia pitää palvoa, lahjoa ja passata.

Valituksen perusteella niitä mätsejä ei tule nytkään.. Kannattaa ihan aikuisten oikeasti miettiä mitä toivoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies kertoi että olivat saaneet kolmannen lapsen ja juteltiin sitten miten arki on lähtenyt käyntiin kolmen pienen lapsen kanssa. Hyvin tyytyväisenä itseensä hän kertoi että oli ollut viikon isyyslomalla ja että tukee vaimoaan viemällä tätä kerran kuussa treffeille ja vie välillä kukkia, koska pitää parisuhdetta niin tärkeänä... Arjen sankari!

Entä se vaimo? Mitä sankarillista hän tekee miehensä hyväksi, vai eikö pidä parisuhdetta tärkeänä?

Yrittää säilyä elossa väsymykseltään, hoitaa kolme alle 5-vuotiasta lasta ja tekee kaikki kotityöt, parisuhteelle saattaisi löytyä paremmin jaksuja ja intohimoa jos saisi siihen arjen pyöritykseen vähän jeesiä 😅

Mutta ei käy töissä eli saa oleilla kotona? Ja ihan vapaaehtoisesti varmaan omasta halustaan ollut niitä lapsia hankkimassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies kertoi että olivat saaneet kolmannen lapsen ja juteltiin sitten miten arki on lähtenyt käyntiin kolmen pienen lapsen kanssa. Hyvin tyytyväisenä itseensä hän kertoi että oli ollut viikon isyyslomalla ja että tukee vaimoaan viemällä tätä kerran kuussa treffeille ja vie välillä kukkia, koska pitää parisuhdetta niin tärkeänä... Arjen sankari!

Entä se vaimo? Mitä sankarillista hän tekee miehensä hyväksi, vai eikö pidä parisuhdetta tärkeänä?

Mulla on lähipiirissä venäläisen kanssa seurustelevia. Nainen ja mies vetää samaa köyttä. Miehen tuodessa pötyä pöytään saa tämä vastineeksi kaikkea sitä mistä voit vain unelmoida.

Toki mies on myös antanut vapaat kädet muokata tyyliään sekä naisen antaa hälle toiveita.

Ei sovi kaikille eikä pidäkään sopia. Sitten täytyy miettiä niitä omia toiveitaan uusiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla taitaa olla kovat odotukset ja siksi joudut pettymään. Älä vertaa muiden kertomuksiin, et voi tietää mitä siellä takana on. Et voi ripustaa omaa onnellisuuttasi toisen varaan. Jos toivot häneltä jotain, sano se hänelle. Aikuiset ihmiset sopivat miten arki sujuu ja puhuvat ääneen mitä toisiltaan odottavat. Romanttiset elokuvat ovat sitten asia erikseen.

Tämä olkoon oppina muille. Jos haluat hemmottelua ja romantiikkaa älä jää mielellään tänne. Tästä sen taas näki

Vielä meinaa löytyy romanttisia miehiä mitkä jaksaa työpäivän jälkeenkin kantaa huolta perheestään.

Mun mielestä romantiikka on just sitä toisen huomioimista, ei isoja teatraalisia eleitä jostain muualta kopioituina. Ja siihen liittyy myös se että tietää mistä toinen tykkää. Onko se mehun tuomista, yllätyslahjoja vai kukkia. Ruoan laittoa, hieromista vai tiskikoneen tyhjentämistä.

Tämä. Itselleni on tärkeämpää tuntea itseni tärkeäksi ja arvostetuksi kuin saada kukkia siksi että niitä kuuluu  ostaa. En siis pidä kukkien saamista pahana asiana, päinvastoin, mutta kyllä minusta on ihanampaa saada mieheltä jokin söpöilyviesti kesken työpäivän tai vaikka paketti lempikahvia kauppareissulta. Se ajatus on tärkein tai oikeastaan se, että olen toisen ajatuksissa.

Ja kyllä, muistan miestäkin vastaavilla tavoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies kertoi että olivat saaneet kolmannen lapsen ja juteltiin sitten miten arki on lähtenyt käyntiin kolmen pienen lapsen kanssa. Hyvin tyytyväisenä itseensä hän kertoi että oli ollut viikon isyyslomalla ja että tukee vain viemällä tätä kerran kuussa treffeille ja vie välillä kukkia, koska pitää parisuhdetta niin tärkeänä... Arjen sankari!

Entä se vaimo? Mitä sankarillista hän tekee miehensä hyväksi, vai eikö pidä parisuhdetta tärkeänä?

Yrittää säilyä elossa väsymykseltään, hoitaa kolme alle 5-vuotiasta lasta ja tekee kaikki kotityöt, parisuhteelle saattaisi löytyä paremmin jaksuja ja intohimoa jos saisi siihen arjen pyöritykseen vähän jeesiä 😅

Mutta ei käy töissä eli saa oleilla kotona? Ja ihan vapaaehtoisesti varmaan omasta halustaan ollut niitä lapsia hankkimassa?

Eiköhän ihan pienten vauvojen kanssa yleensä olla äitiyslomalla, jos puhutaan Suomessa asuvasta perheestä. Jenkeissä tai muualla asia erikseen. Hupaisa muuten tuo ”saa oleilla kotona”, itsekin kolmen varsin tiiviiseen tahtiin saadun lapsen äitinä täytyy todeta että ei se arki ihan ”oleilulla” pyörinyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu mies kertoi että olivat saaneet kolmannen lapsen ja juteltiin sitten miten arki on lähtenyt käyntiin kolmen pienen lapsen kanssa. Hyvin tyytyväisenä itseensä hän kertoi että oli ollut viikon isyyslomalla ja että tukee vaimoaan viemällä tätä kerran kuussa treffeille ja vie välillä kukkia, koska pitää parisuhdetta niin tärkeänä... Arjen sankari!

Entä se vaimo? Mitä sankarillista hän tekee miehensä hyväksi, vai eikö pidä parisuhdetta tärkeänä?

Yrittää säilyä elossa väsymykseltään, hoitaa kolme alle 5-vuotiasta lasta ja tekee kaikki kotityöt, parisuhteelle saattaisi löytyä paremmin jaksuja ja intohimoa jos saisi siihen arjen pyöritykseen vähän jeesiä 😅

Mutta ei käy töissä eli saa oleilla kotona? Ja ihan vapaaehtoisesti varmaan omasta halustaan ollut niitä lapsia hankkimassa?

Samalla tavalla ihan vapaaehtoisesti on se mieskin ne lapset hankkinu että yhtä lailla niitä pitää molempien hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tuppaavat olevan vähän niinkuin peilejä ja kaikki ihmisten välinen toiminta on pelkistetyimmillään vaihtokauppaa.

Tee paljon asioita JOITA MIEHESI TOIVOO sinulta, niin todennäköisyys sille että hän tekee sinun toivomiasi asioita nousee eksponentiaalisesti. Ja nimenomaan älä sorru siihen että teet miehelle asioita joista itse pidät, jos hän ei arvosta mitään mehun syöttämistä tai jalkojensa hierontaa, vaan nimenomaan miehelle mieluisia juttuja.

Näinhän se menee ihannemaailmassa, vaan ei läheskään aina parisuhteissa.

Parisuhteet on valitettavasti myös valtapeliä ja henkisesti vahvempi ja vallanhaluisempi ottaa myös aina paikkansa. Tämä taas johtaa siihen, että toinen on palveluasemassa vahvempaa kohtaan, jolta vaaditaan aina vaan enemmän.

Entisaikaanhan tähän ajoi myös yhteiskunta, joka laati selkeät säännöt, että jo lähtökohtaisesti nainen oli heikompi astia ja mies pomo.

Kun katselen esimerkiksi omien yli kasikymppisten vanhempieni suhdetta, niin äitini on aina passannut isääni ja tehnyt kaiken tämän eteen, saamatta mitään vastapalveluksi. Päinvastoin, passuuttaminen vain paheni iän myötä. Vaikka äidilläni oli jo vuosia alzheimer, niin siltikin isä pompotti ja passuutti äitäni, vaikkei hän enää kyennyt tekemään kunnolla niitä asioita, mitä isä häneltä vaati. Nyt kun äiti joutui hoitokotiin, niin isäni on sormi suussa, kun ei ole koskaan joutunut tekemään mitään ja uhriutuu ja heittäytyy marttyyriksi.

Eli omien vanhempieni kohdalla ei ainakaan koskaan toteunut se, että kun teet jotain toisen hyväksi, niin saat myös jotain takaisin, vaan mitä enemmän äiti teki, sitä vähemmän hän sai takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tuppaavat olevan vähän niinkuin peilejä ja kaikki ihmisten välinen toiminta on pelkistetyimmillään vaihtokauppaa.

Tee paljon asioita JOITA MIEHESI TOIVOO sinulta, niin todennäköisyys sille että hän tekee sinun toivomiasi asioita nousee eksponentiaalisesti. Ja nimenomaan älä sorru siihen että teet miehelle asioita joista itse pidät, jos hän ei arvosta mitään mehun syöttämistä tai jalkojensa hierontaa, vaan nimenomaan miehelle mieluisia juttuja.

Näinhän se menee ihannemaailmassa, vaan ei läheskään aina parisuhteissa.

Parisuhteet on valitettavasti myös valtapeliä ja henkisesti vahvempi ja vallanhaluisempi ottaa myös aina paikkansa. Tämä taas johtaa siihen, että toinen on palveluasemassa vahvempaa kohtaan, jolta vaaditaan aina vaan enemmän.

Entisaikaanhan tähän ajoi myös yhteiskunta, joka laati selkeät säännöt, että jo lähtökohtaisesti nainen oli heikompi astia ja mies pomo.

Kun katselen esimerkiksi omien yli kasikymppisten vanhempieni suhdetta, niin äitini on aina passannut isääni ja tehnyt kaiken tämän eteen, saamatta mitään vastapalveluksi. Päinvastoin, passuuttaminen vain paheni iän myötä. Vaikka äidilläni oli jo vuosia alzheimer, niin siltikin isä pompotti ja passuutti äitäni, vaikkei hän enää kyennyt tekemään kunnolla niitä asioita, mitä isä häneltä vaati. Nyt kun äiti joutui hoitokotiin, niin isäni on sormi suussa, kun ei ole koskaan joutunut tekemään mitään ja uhriutuu ja heittäytyy marttyyriksi.

Eli omien vanhempieni kohdalla ei ainakaan koskaan toteunut se, että kun teet jotain toisen hyväksi, niin saat myös jotain takaisin, vaan mitä enemmän äiti teki, sitä vähemmän hän sai takaisin.

Tuosta kumpuaa kohtuuttomat odotukset puolin sekä toisin joka johtaa väistämättä eroihin. Naiset omalla tavallaan haluaa perinteisen miehen joka oisi tasa-arvoinen ja miehet enemmän kotihengetärtä mikä kävisi töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tuppaavat olevan vähän niinkuin peilejä ja kaikki ihmisten välinen toiminta on pelkistetyimmillään vaihtokauppaa.

Tee paljon asioita JOITA MIEHESI TOIVOO sinulta, niin todennäköisyys sille että hän tekee sinun toivomiasi asioita nousee eksponentiaalisesti. Ja nimenomaan älä sorru siihen että teet miehelle asioita joista itse pidät, jos hän ei arvosta mitään mehun syöttämistä tai jalkojensa hierontaa, vaan nimenomaan miehelle mieluisia juttuja.

Näinhän se menee ihannemaailmassa, vaan ei läheskään aina parisuhteissa.

Parisuhteet on valitettavasti myös valtapeliä ja henkisesti vahvempi ja vallanhaluisempi ottaa myös aina paikkansa. Tämä taas johtaa siihen, että toinen on palveluasemassa vahvempaa kohtaan, jolta vaaditaan aina vaan enemmän.

Entisaikaanhan tähän ajoi myös yhteiskunta, joka laati selkeät säännöt, että jo lähtökohtaisesti nainen oli heikompi astia ja mies pomo.

Kun katselen esimerkiksi omien yli kasikymppisten vanhempieni suhdetta, niin äitini on aina passannut isääni ja tehnyt kaiken tämän eteen, saamatta mitään vastapalveluksi. Päinvastoin, passuuttaminen vain paheni iän myötä. Vaikka äidilläni oli jo vuosia alzheimer, niin siltikin isä pompotti ja passuutti äitäni, vaikkei hän enää kyennyt tekemään kunnolla niitä asioita, mitä isä häneltä vaati. Nyt kun äiti joutui hoitokotiin, niin isäni on sormi suussa, kun ei ole koskaan joutunut tekemään mitään ja uhriutuu ja heittäytyy marttyyriksi.

Eli omien vanhempieni kohdalla ei ainakaan koskaan toteunut se, että kun teet jotain toisen hyväksi, niin saat myös jotain takaisin, vaan mitä enemmän äiti teki, sitä vähemmän hän sai takaisin.

Valitettavasti näin taitaa olla edelleenkin monissa suhteissa. Sitä tärkeämpää on myös puhua siitä, mitä toiselta odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tuppaavat olevan vähän niinkuin peilejä ja kaikki ihmisten välinen toiminta on pelkistetyimmillään vaihtokauppaa.

Tee paljon asioita JOITA MIEHESI TOIVOO sinulta, niin todennäköisyys sille että hän tekee sinun toivomiasi asioita nousee eksponentiaalisesti. Ja nimenomaan älä sorru siihen että teet miehelle asioita joista itse pidät, jos hän ei arvosta mitään mehun syöttämistä tai jalkojensa hierontaa, vaan nimenomaan miehelle mieluisia juttuja.

Näinhän se menee ihannemaailmassa, vaan ei läheskään aina parisuhteissa.

Parisuhteet on valitettavasti myös valtapeliä ja henkisesti vahvempi ja vallanhaluisempi ottaa myös aina paikkansa. Tämä taas johtaa siihen, että toinen on palveluasemassa vahvempaa kohtaan, jolta vaaditaan aina vaan enemmän.

Entisaikaanhan tähän ajoi myös yhteiskunta, joka laati selkeät säännöt, että jo lähtökohtaisesti nainen oli heikompi astia ja mies pomo.

Kun katselen esimerkiksi omien yli kasikymppisten vanhempieni suhdetta, niin äitini on aina passannut isääni ja tehnyt kaiken tämän eteen, saamatta mitään vastapalveluksi. Päinvastoin, passuuttaminen vain paheni iän myötä. Vaikka äidilläni oli jo vuosia alzheimer, niin siltikin isä pompotti ja passuutti äitäni, vaikkei hän enää kyennyt tekemään kunnolla niitä asioita, mitä isä häneltä vaati. Nyt kun äiti joutui hoitokotiin, niin isäni on sormi suussa, kun ei ole koskaan joutunut tekemään mitään ja uhriutuu ja heittäytyy marttyyriksi.

Eli omien vanhempieni kohdalla ei ainakaan koskaan toteunut se, että kun teet jotain toisen hyväksi, niin saat myös jotain takaisin, vaan mitä enemmän äiti teki, sitä vähemmän hän sai takaisin.

Tuosta kumpuaa kohtuuttomat odotukset puolin sekä toisin joka johtaa väistämättä eroihin. Naiset omalla tavallaan haluaa perinteisen miehen joka oisi tasa-arvoinen ja miehet enemmän kotihengetärtä mikä kävisi töissä.

Onneksi usein ne perinteisesti ajattelevat tuppaavat löytämään toisensa, ja toisaalta nykypäivän mallin mukaisesti elävät toisensa. Silloinhan se toimii!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tuppaavat olevan vähän niinkuin peilejä ja kaikki ihmisten välinen toiminta on pelkistetyimmillään vaihtokauppaa.

Tee paljon asioita JOITA MIEHESI TOIVOO sinulta, niin todennäköisyys sille että hän tekee sinun toivomiasi asioita nousee eksponentiaalisesti. Ja nimenomaan älä sorru siihen että teet miehelle asioita joista itse pidät, jos hän ei arvosta mitään mehun syöttämistä tai jalkojensa hierontaa, vaan nimenomaan miehelle mieluisia juttuja.

Näinhän se menee ihannemaailmassa, vaan ei läheskään aina parisuhteissa.

Parisuhteet on valitettavasti myös valtapeliä ja henkisesti vahvempi ja vallanhaluisempi ottaa myös aina paikkansa. Tämä taas johtaa siihen, että toinen on palveluasemassa vahvempaa kohtaan, jolta vaaditaan aina vaan enemmän.

Entisaikaanhan tähän ajoi myös yhteiskunta, joka laati selkeät säännöt, että jo lähtökohtaisesti nainen oli heikompi astia ja mies pomo.

Kun katselen esimerkiksi omien yli kasikymppisten vanhempieni suhdetta, niin äitini on aina passannut isääni ja tehnyt kaiken tämän eteen, saamatta mitään vastapalveluksi. Päinvastoin, passuuttaminen vain paheni iän myötä. Vaikka äidilläni oli jo vuosia alzheimer, niin siltikin isä pompotti ja passuutti äitäni, vaikkei hän enää kyennyt tekemään kunnolla niitä asioita, mitä isä häneltä vaati. Nyt kun äiti joutui hoitokotiin, niin isäni on sormi suussa, kun ei ole koskaan joutunut tekemään mitään ja uhriutuu ja heittäytyy marttyyriksi.

Eli omien vanhempieni kohdalla ei ainakaan koskaan toteunut se, että kun teet jotain toisen hyväksi, niin saat myös jotain takaisin, vaan mitä enemmän äiti teki, sitä vähemmän hän sai takaisin.

Tuosta kumpuaa kohtuuttomat odotukset puolin sekä toisin joka johtaa väistämättä eroihin. Naiset omalla tavallaan haluaa perinteisen miehen joka oisi tasa-arvoinen ja miehet enemmän kotihengetärtä mikä kävisi töissä.

Onneksi usein ne perinteisesti ajattelevat tuppaavat löytämään toisensa, ja toisaalta nykypäivän mallin mukaisesti elävät toisensa. Silloinhan se toimii!

Olisikin näin. Jostain kuitenkin kumpuaa alituinen tyytymättömyys ja väsymys.