Lue keskustelun säännöt.
Elämä ennen koronaa oli sairaan stressaavaa, kumpa ei koskaan tarvitsisi palata normaaliin
26.05.2020 |
Vihdoin pystyn elämään elämää, josta olen haaveillut, ja pystyn nauttimaan siitä mitä on. Aiemmin en ehtinyt pysähtymään ja havannoimaan pieniä asioita, koska oli niin kiire aina jonnekin, töihin, harrastuksiin, ja oli koko ajan ties mitä tarpeita täytettävänä. Nyt saa olla kotona ja tuijotella lintulaudalla vierailevia lintuja ja oravia, istua puutarhakeinussa ja höpötellä lasten kanssa. Työpäivän saa aloittaa ulkona nautitun aamukaffen jälkeen, ja päivälläkin saa virkistyshetkiä puutarhassa. Ei tarvii enää olla ajoittain ikävässä ilmapiirissä työpaikalla, ja etänä ristiriidatkin jää etäälle, ja pystyy paremmin keskittymään itsessään kivoihin töihin. Lomallakaan ei ole paineita lähteä mihinkään eikä tarvii kokea alemmuutta siitä, että jää vaan kotiin lomailemaan. Mä rakastan tätä yksinkertaisempaa elämää ja olen onnellisempi kuin ehkä koskaan aiemmin. Jopa rajut pms-oireet ovat kadonneet, kai nekin olivat vaan sitten stressisidonnaisia. Lapsetkin jutteli eilen, että ovat tajunneet miten kivaa on vaan olla kotona. 11-vuotias on alkanut taas leikkimään, ja ollut paljon aiempaa enemmän ulkona. Nyt kun on saanut maistaa tätä hyvää elämää, ja tajunnut että se on täysin mahdollista, niin pelottaa tavallisen arjen koittaminen, jossa kaikki vaan hautautuu ruutujen ääreen kun ei jakseta muutakaan, kun kaikki energia suuntautuu kodin ulkopuolelle.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Huomasin tänään pihan pensaissa kukat ensimmäistä kertaa. Olemme asuneet tässä seitsemän vuotta ja ne pensaat ovat olleet siinä koko ajan ja kukat joka vuosi.
Tämä juuri! Aiemmin nämä pienet asiat lipui ohi, kun oravanpyöräaivot eivät kiinnittäneet mitään huomiota näihin pieniin kauniisiin juttuihin, mutta nyt niistä kokee iloa. Mietin onko tänä keväänä poikkeuksellisen huumaavat kevään tuoksut, vai kiinnitänkö niihin vaan enemmän huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä että ihanaa kun ei revitä sinne tänne tuonne rahoja tuhlaamaan. Ainoa miinus on ylenpalttisesta kutomisesta johtuva bursiitti kyynärpäässä mutta eiköhän se parane kun pitää taukoa.
Minäkin olisin toivonut rajoitusten jatkuvan ihan sen vuoksi, että elämä oli rauhallisempaa, mutta myös sen vuoksi että tauti lähtee nyt uudestaan leviämään. Olisi pitänyt tukahduttaa ja odottaa, että tartuntoja ei tule pariin viikkoon yhtään ennen mitään purkutoimenpiteitä. No uskon, että rajoitukset tulevat syksyllä uudelleen. Niin huonosti tämä kevät nyt on hoidettu.
Samaa mieltä! Juuri tänään ajeltiin pitkästä aikaa stadissa keskustan läpi ja sanoin miehelle, että toivottavasti ei lipsuta samanlaiseen elämään kuin aiemmin. Pois ovat jääneet turhat kauppakeskus- ja kahvilaluuhaamiset, matkoille haikailut ja ylipäätään sellainen jatkuva tyytymättömyys. Ei ole olo, että pitäisi koko ajan saada jotain lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä meillä on kyllä ollut mukavaa elämää jo ennestäänkin. Harrastuksina vain pari kivaa, ja lähellä.
En ymmärrä miten ihmiset järjestävät arkensa sellaiseksi etteivät jaksa, sitten koko perhe on loppu jonkun luisteluharrastuksen takia.
Työstressiä meillä on edelleen, kun vastuulliset työt. Ei todellakaan työttömiksi hinguta.
Tiedättekö miksi se on myös ihanaa. Ei tule olo, että jäisi jostain paitsi, kyn kaikki muutkin ovat vsin kotona. Ei juhlia, matkoja, tapaamisia, harrastuksia.
Toivon, että tästä jää se mieliala, että et jää mistään paitsi, vaikka et kotoilisitkin. Ei ne turhat kekkuloinnit ympäriinsä oikeasti olekaan niin tärkeitä. Niistä on tullut vain tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etätyöt. Pure love. ❤ (kaikki ne säästöt työmatkakuluissa ja ajassa)
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan samaa mieltä. Aivan kuin lapsuuden elämä olisi palannut. Ei stressiä, ei suorittamista, lapset leikkii pihalla.
Itsehän olet stressisi rakentanut aikaisemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan uteliaisuudesta kirjoitti:
Vaikket etätöitä pystyisikään jatkamaan, mikä sinua estää muuttamasta muuta elämääsi? Miksi siihen koronaa tarvitaan?
Osin kyllä. Suureltakin osin. Mutta korona on juuri se tekijä joka on pakottanut muut ihmiset hillitsemään vaatimuksiaan. Ja aina jokin noista vaatimuksista on sellainen josta ei voi kieltäytyä. Korona-aika on tosiaan mukavaa sellaiselle joka ei esitä oikeastaan mitään vaatimuksia muille ihmisille. Korona-aika on hankalaa aikaa sellaisille joiden onnellisuus riippuu vaatimuksista muille ihmisille.
Mä oon työtön, ihan hyvin toimerntuleva ja säästöjäkin löytyy. Amk paperit ja muutenkin nuhteeton mies.
On ihanaa olla työtön ja vapaa ennen koronaa ja ihan yhtä ihanaa nyt koronan aikana. Olen onnellinen muidenkin puolesta jotka pääsevät nauttimaan vapaudesta kuten minä.
Kuuntelen ihmisten lomapuheita, joku pitää viikon, toinen kuukauden, eräs 6 viikkoa... en kehtaa sanoa ääneen että olen vyosikausia lomalla enkä hae aktiivisesti mitään töitä.
Kun on pitkä (20+ vuotta) työ ja koulutushistoria takana, sekä mun kohdalla erot ja saanu maksettua lasten elatusmaksut täysikäsyyteen saakka, hoitanut isäviikonloput ja keränny itelleen vielä pesämunan....niin ai että. Ai että vapaalla olo maistuu eikä enää mitään kaipuuta oravanpyörään.
Vaikka oon työtön, niin en kyllä juurikaan päihteitä käytä. Tänä vuonna en ole alkoholia juurikaan käyttänyt. Päihteetön vapaa elämä on ihanaa. Tykkään pitää kunnostani huolta ja lenkkeillä.Toki matkustella, mutta ei nyt koronan aikaan. Ihan kiva vaan levätä kotona.
Parasta että muutkin saa nauttia vapaudesta mitä minä saan jo muutenkin yllin kyllin.
Ehkä kaikki ei nauti, osa on niin työnarkomaaneja, omaavat liikaa velkaa jolloin pakko tehdä töitä... tai muuten vihaavat perhettään ja puolisoaan eivätkä kestä pitkiä aikoja kotona.
Mutta,me muut onnelliset ja perusvarakkaat nautitaan! Minä vielä vuosia !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun elämä on stressaavampaa.
Työssä on kaikki samat tehtävät ja enemmän, ja johtoasemassaolevana niihin kuuluu entistä enemmän kaikenlaista henkisen hyvinvoinnin huolehdintaa- jota sitten kuitenkin samalla on entistä vaikeampi hoitaa kunnolla, kun ei se virtuaali ole ihan sama kuin oikea läsnäolo. Lisäksi ne työtehtävät pitää nyt tehdä oloissa, jotka on suunniteltu johonkin ihan muuhun. Alkaa olla selkäkipua, polvikipua, niskakipua ja takapuolikipua, päänsärkyä ja harittavia silmiä. Lisäksi osa tarvitsemistani tiedoista ei vain ole saatavilla, koska niitä ei ole sähköisessä muodossa.
Sama kotiasioiden suhteen. Jokaista perheenjäsentä pitää paapoa ja viihdyttää, etenkin niitä, joilla ei ole töitä samaan aikaan. Teoriassa ne ymmärtävät, että työaikana ei vaadita, mutta käytännössä se unohtuu vartin välein.
Minua tympii nämä jutut siitä miten elämä on helpottunut. Minua tämä korona-aika vaan stressaa entistä enemmän. Minä käyn töissä jossa pitää jatkuvasti huomioida koronarajoirukset. Pitää jännittää saako pitää kesälomiaan. Lasten päivähoitojärjestelyt stressaa. Pitäisi myydä asunto, jännittää ostaako kukaan korona-aikana. Lapsista ei saa hetkenkään rauhaa iltaisin, kun heillä ei ole harrastuksia eikä kavereiden luona käyntiä. Juuri ketkään tutut ja sukulaiset eivät halua tavata. En pääse lomalla käymään vanhempieni luona, joita muutenkin näen tosi harvoin pitkän välimatkan vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samoilla linjoilla aloittajan kanssa. Elämästä on karsittu turhuudet pois, on aikaa olla perheen kesken ja tutustu itseensäkin paremmin. Hoitaa terveyttään ja urheilla. Mulla oli vuosia liikaa töitä ja stressiä ja kamala oravanpyörä, ja tää lomautus oli tavallaan helpotus. En nyt ikuisesti työttömäksi haluais jäädä mutta sanotaanko että tämä tuli vähän tarpeeseen.
Suorittaminen ja kulutus on vähentynyt ja on aikaa nauttia hetkestä.
Tätähän ei ääneen saa tällä palstalla sanoa, mutta korona on tuonut hyviä asioita monen elämään.
Mielestäni ei ole "sairasta" että joku löytää hyviäkin puolia tästä kriisistä, ei se ole keneltäkään muulta pois..
Paitsi tietysti kulutus saattaa vähentyä pysyvästi joidenkin asioiden suhteen, mutta eiköhän siihen sopeuduta.
Eivät olleet varmaan kovin oleellisia asioita muutenkaan. Tietyt kuplat puhkeaa.
Kyllä te olette ihan itse sen ongelmaelämänne rakentaneet jos korona on teille vapauttaja.
Käsittämätöntä!
Oikeasti ihmiset kärsii tästä kaikesta huolesta ja epävarmuudesta! Työttömiksikin monet joutui ja etätyö on stressaavaa kun on koko ajan kuin töissä eikä mistään ergonomiasta ole tietoakaan.
Kun kaikki on koko ajan kotona pienissä tiloissa tulee riitaakin helpommin.
Täällä ihan päinvastoin. Elämä oli hyvää eikä yhtään liian kiireistä ennen koronaa. Kaikkea tuota kuvailemaasi hyvää meillä oli jo ennen koronaa. Se kiire ja kaikki on ihmisten itsensä valitsemaa, joten ei se mitenkään pakollista ole ennen koronaakaan ollut. Jotkut vaan tarvitsevat ilmeisesti sen ulkopuolisen pakon jotta uskaltavat hidastaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Lehdessä haukutaan etäkoulua vieläkin. Mutta meille se oli ihan elämän parasta aikaa.
Kaiholla muistelen etäkoulua ja sitä yhdessäoloa.
Elämäntapani on muuttunut, ja tunnustan nauttivani siitä. Joustavammat aikataulut ja työmatkojen poisjäänti tuovat vapautta ja stressittömyyttä, jota hyvin monet kaipaavat ja pitävät yhtenä merkittävimmistä hyvinvointia lisäävistä tekijöistä perinteisissä teollisuusmaissa.
Voi myös kysyä, mitä tämä ’uusi rakastuminen’ etätyöhön kertoo nykyisestä työelämästä ja aikuisten ihmisten tavoista käyttäytyä työpaikoilla. Nokittelu ja jatkuva keskinäinen kilpailu, lytistäminen, juoruilu ja jopa kiusaaminen ovat jääneet tyhjentyneille toimistoille. Tämän paineen poistuminen tarkoittaa, että nyt jokainen voi antaa parasta työpanostaan enemmän omana itsenään ja keskittyä siihen oleelliseen, eli työntekoon. Luovuus ja tuottavuus lisääntyvät.
Oma teoriani sille, miksi etäily ja kotoilu tuntuvat niin ihanalta, on se, että näin jatkuva kilpailuyhteiskunnassa eläminen jää piiloon, eikä vaikuta meihin niin haitallisesti. Työpaikoilla kilpailu ja sosiaalinen vertailu ovat jatkuvasti iholla, eikä oikein kukaan voi suhtautua luottavaisesti siihen, että saa säilyttää saavuttamansa aseman. Ja tämä kilpailu tulee vain kasvamaan kaikissa yhteiskunnissa. Nauttikaamme nyt, jos voimme.
Korona on tuonut meille työttömyyttä, väsymystä, stressiä ja riitoja.
Samaa olen pohtinut. Onko harrastukset loppujen lopuksi kaiken ajallisen ja taloudellisen panostuksen väärti. Lapsi mainitsi, että luuli aiemmin, että joukkuepeliharrastuksensa on ainoa kiva liikuntamuoto, mutta huomannut nyt että tosi monet tavat liikkua on kivoja. On potkulautaillut, pyöräillyt, temppuillut patjalla, pelannut sulkista ja käynyt jopa lenkillä eli paljon monipuolisempaa liikuntaa kuin aiemmin.