Ihminen joka on äärimmäisen pihi ja lisäksi tällä on voimakas sisarkateus

Huono yhdistelmä, vaikeaksi tekee elämänsä itselleen jos tuolla tyylillä jatkaa.

Ei se enää muutu.

Vanhemmilla on suuri vastuu millaiseksi perheen lasten sisarussuhteet kehittyvät ja kuinka kohdella lapsia tasapuolisesti. Kun vanhemmat eivät sitä osaa, lapsille kehittyy hankalia persoonan piirteitä, mitä on enää hankala myöhemmin saada muunlaisiksi, niin syvälle persoonaan ne ovat kasvaneet. 

On yhteys. Molemmat kertovat siitä tunteesta, että itsellä ei ole mitään/paljoa. Siksi kynsin hampain pitää kiinni omastaan, eikä tykkää jos jollakin on yhtään enempää.

"Vaikka ikää on" - kaikille ikä ei tuo viisautta, vaan pikemmin päinvastoin. Kaikki kielteiset ominaisuudet korostuvat kuten kateus ja katkeruus sekä pihiys. Tuo edeltävä on oikeassa, kun on sisäinen tunne, ettei ole mitään niin silloin on pihistettävä kaikesta ja valvottava valppaasti, ettei toinen vain saa mitään parempaa. 

Kateus on niin lapsenomainen tunne, että saa huvittavia ilmenemismuotoja pihistelyn ja muiden valvomisen suhteen. Sitten vasta kun kateuden kohde on kuollut niin hänestä tuleekin yhtäkkiä lähes paras ja ainoa ystävä.

Sisar joka on kateellinen sisarelleen, jolla on mennyt kaikki pilalle elämässään ja pitkälti noiden lapsuudenperheen kuvatuksien takia vieläpä. Silti jaksaa olla kateellinen pienistäkin ilon aiheistani ja vihata ja näviä ja raivota. Narsistisia piirteitä kai, aina kontrolloinut, käskyttänyt ja raivonnut yht'äkkiä mulla pikkujutuista. Lisäksi väittää minun olevan sille kateellinen, en kyllä ole, kun luonteensa niin kamala "heikompia"ihmisiä kohtaan vaikka toki julkisesti esittää muille ihan päinvastaista. Toki tuntuu epäreilulta välillä, että se kieroilija sai hyvän elämän itselleen ja itse olen yhä vaan kaikkien poljettavana sylkykuppina, mutta keinot joillapäässyt siihen, en haluaisi siten samaa.

Suosittelen pitämään yhteydet minimissä tai jopa katkaisemaan kokonaan mahdollisuuksien mukaan, myrkyllsiet ihmiste, olivat sitten sukulaisia tai muita, sairastuttavat sinut ennen pitkää. Minulta meni koko elämä pilalle:itseluottamus, terveys, kaikki mahdollisuudet normaaliin elämään. Ja kyllä, narsistivanhempi on päävastuussa, kun salli nämä kieroutuneet sisarkuviot jo lapsuudessa toista ylistäen ja suosien ja toisen niskaan kaiken pahan ja syyllisyyden kaataen.

Vittumainen ihmonen. Mitä väliä onko niillä vittumaisilla piirteillä yhteyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Sisar joka on kateellinen sisarelleen, jolla on mennyt kaikki pilalle elämässään ja pitkälti noiden lapsuudenperheen kuvatuksien takia vieläpä. Silti jaksaa olla kateellinen pienistäkin ilon aiheistani ja vihata ja näviä ja raivota. Narsistisia piirteitä kai, aina kontrolloinut, käskyttänyt ja raivonnut yht'äkkiä mulla pikkujutuista. Lisäksi väittää minun olevan sille kateellinen, en kyllä ole, kun luonteensa niin kamala "heikompia"ihmisiä kohtaan vaikka toki julkisesti esittää muille ihan päinvastaista. Toki tuntuu epäreilulta välillä, että se kieroilija sai hyvän elämän itselleen ja itse olen yhä vaan kaikkien poljettavana sylkykuppina, mutta keinot joillapäässyt siihen, en haluaisi siten samaa.

Suosittelen pitämään yhteydet minimissä tai jopa katkaisemaan kokonaan mahdollisuuksien mukaan, myrkyllsiet ihmiste, olivat sitten sukulaisia tai muita, sairastuttavat sinut ennen pitkää. Minulta meni koko elämä pilalle:itseluottamus, terveys, kaikki mahdollisuudet normaaliin elämään. Ja kyllä, narsistivanhempi on päävastuussa, kun salli nämä kieroutuneet sisarkuviot jo lapsuudessa toista ylistäen ja suosien ja toisen niskaan kaiken pahan ja syyllisyyden kaataen.

Ei kai sisko sentään elämääsi ja terveyttäsi pilannut?

Vierailija kirjoitti:

Vittumainen ihmonen. Mitä väliä onko niillä vittumaisilla piirteillä yhteyksiä?

Kuuluu sukuun.

Sisarukset voivat aikuisina olla täysin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Minä olen meistä se köyhä ja työtön. Silti yli 6000 euroa/kk tienaava sisarukseni ei millään saa maksettua omaa osuuttaan sukulaisen yhteislahjasta, vaan se jää minun tappiokseni. Kumpi meistä sitten on pihi, hän joka huolettomana sen unohtaa koska kyse on hänelle mitättömästä summasta, vai minä joka sen muistan, koska se on viikon ruokarahani?

Kateudesta en tiedä, mutta pihiyttä pitää katsoa aina suhteessa kokonaistilanteeseen.