Isosisko tylyttää pikkuveljeä jatkuvasti!
Täytyy vaikuttaa pojan itsetuntoon kun jatkuvasti naljaillaan ja mollataan! Tyttö on ns peruskiltti ja hyvätapainen, oikea kumpin tyttö, mutta tuo pikkuveljen henkinen pahoinpitely on jotain aivan kauheaa! Miten saada loppumaan tuo nitistäminen?!
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Anna Jokipuro kirjoitti:
Minun 6v tyttö ohjeistaa 3v. Minä ja mieheni olemme ohjeistaneet muksuja eikä huudettu, joten he ohjeistavat myös.
Haluat ongelmasta eroon, joten voisit ohjeistaa tyttöäsi, miten oikeasti ohjeistetaan toisia. On asioita, joissa sisarukset saavat ohjeistaa nuorempia ja asioita joissa vanhempien täytyy ohjeistaa.
Se ei auta vain kauhistella vierestä, saaperin nulikat. Teidän täytyy tehdä asialle jotain. Täytyy käyttää järkeä.
Vinkkinä tulevaa varten (omat jo teinejä), opeta ihmeessä myös lapsellesi, että ei ole ns. hänen paikkansa mennä aina ohjeistamaan sitä pienempää sisarusta. Isosisarusten on tärkeää oppia myös se puoli, että vanhempien silmissä ollaan tasavertaisia, eikä isosisarus ole ikään kuin ylempänä sitä pienempää, ja mene aina neuvomaan ja pätemään kun toinen ei luonnollisesti osaa vielä niin paljon kuin isompi. On tilanteita, jolloin vanhempi ohjaa eikä sisarus. Samoin kuin on tilanteita joissa ei mennä viereen ohjaamaan vaan annetaan ensin yrittää rauhassa itse omalla tavallaan.
Kyllä sekin nimittäin tulee käymään itsetunnon päälle, että toiset neuvovat ennen kuin kerkeät edes yrittää.
Tämä! Kiitos! t. Pikkusisko
Meillä on lähipiirissä vähän samanlainen tilanne, mutta lapset nuorempia (10 ja 8). Ulkopuolisena heidän kohdalla on aika helppo sanoa mistä tilanne johtuu, eli esikoista on oikeastaan pienestä pitäen kehuttu verraten toisiin, kuinka hän on niin edellä muita siinä ja siinä. Aika pienenä jo tämä isosisarus esitteli omia taitojaan verraten pienempään sisarukseen : "Katso, toi ei osaa edes tota. Mäpä osaan tätä ja tätä." Jotenkin siinä on ollut kyse sellaisesta koko perheen toimintamallista, jossa on asetettu laittamaan yksi lapsi ylivertaiseksi muihin nähden. Ei varmasti mitään tahallista, mutta kun ovat läheisiä ja ulkopuolelta sitä tilannetta katsoo, niin ei ole tavallaan vaikea nähdä mistä johtuu että toinen käyttää toista sylkykuppina.
En tiedä voiko heillä olla kyse tällaisesta? Aika useinhan käy niin, että esikoisia pidetään aivan ihmeellisinä supertaitavina lapsina (ja he tätä roolia sitten malliikaasti suorittavatkin) ja se seuraava lapsi nähdään jo enemmän omana itsenään. Itsekin tunnistan omalla kohdalla tämän ilmiön, mutta esikoiseni käytökseen asti se ei ole vaikuttanut.
Ehkä teidän vanhempien olisi hyvä nyt ensisijaisesti keskittyä tukemaan enemmän nuorempaa ja hänen itsetuntoa? Ja aina kun noita tilanteita tulee, niin puututte niihin napakasti mutta tekemättä liikaa turhaa numeroa. Isommalta voi kysyä suoraan, että miksi väität tuollaista pikkuveljestäsi, kun tiedät ettei se ole totta? Eli teette heti välittömästi selväksi, että ette ole esikoisen kanssa samaa mieltä. Toinen mitä yrittäisin, olisi varmaan että ottaisin asiaa myös esikoisen kanssa kahdestaan puheeksi. Miksi kokoajan käyttäytyy noin, onko kateellinen jostain? Onko ystävyyssuhteissa murheita? Sitten jos tilanne on jo todella raskas nuoremmalle sisarukselle, niin kyllä täytyy myös järeitä rangaistuksia käyttää sekä hankkia ammattiapua. Onhan pojalla oikeus elää kotonaan ilman henkistä väkivaltaa.