Lue keskustelun säännöt.
Jos ei ole "pakko" lapsi ei tee mitään muuta kuin pelaa
21.05.2020 |
Eli jos ei ole kavereita saatavilla tai en erikseen patista johonkin aktiviteettiin, niin lapsi ei tee mitään muuta kuin pelaa. Jos pelaaminen kielletään, katsoo videoita. Jos koneelta käsketään pois, katsoo puhelinta. Jos puhelimelta käsketään pois, kitisee. Siis mitään aloitekykyä ei löydy. Olisko liian rankkaa vaan pistää pelilakkoon muutamaksi viikoksi? Kantaisin koneen vaikka varastoon. Alkaa ärsyttää jankuttaa samoista asioista aina. Ja peliaikaa hänei itse tajua tai myönnä, jos on pelannut 4h niin luulee/väittää itse että on mennyt 20 minuuttia. Pelikello on ollut pienenä käytössä mutta nyt on ikää jo 12.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan samanlainen 12 v. Eipä tässä oikein mitään voi tehdä. Välillä olen ottanut pleikan takavarikkoon, mutta ei se mitään auta. Ikävää, kun jatkuvasti joku on pahalla päällä ja vihainen pelaamisen takia. Joko äiti tai sitten poika.
Nyt alkaa olla pojalla kova hinku kylille pyörimään, kun murkkuikä on alkanut. Ehkä pienempi paha on sittenkin se, että poika istuu kotona pelaamassa, kun pyörii ties missä epämääräisissä porukoissa luuhastamassa.
Tässä huomaa hyvin aikuisten ajattelun: Aina tekee väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on suvussa addiktioherkkyyttä ja mahdollisesti adhd:ta, joten olen ollut niin julmuri että olen kieltänyt lapsiltani sähköiset pelit kokonaan.
Mitä he sitten tekevät? Lukevat paksuja kirjoja, harrastavat kädentaitoja (nyt työn alla mm. haarniska), soittavat, rakentavat legoista hurjia rakennelmia, liikkuvat ainakin sen 2 h päivässä, ja siis ihan edelleen leikkivät mielikuvitusleikkejä. Vanhin 9 v.
Helpointa tässä on, että ikinä ei tarvitse riidellä peliajasta. Toiseksi helpointa että lapset eivät ikinä valita tylsyyttä.
No miksi olette kasvattaneet hänet tuollaiseksi ja mahdollistaneet pelaamisen?
Meillä ei ole koskaan ollut pelikoneita eikä telkkaria katella koko päivää. Radio on aina päällä. Lapset leikkii ulkona kuten kuuluukin ja kuluttavat aikansa muuten kuin peliohjainta painamalla. Oppivat että on muutakin elämää.
Miksi ylipäätään olette näille pelikoneille opettaneet lapsenne? Ei se niistä enää eroon pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan odotan sitä, että nykyinen sukupolvi saa omat lapset kasvatettavakseen. Millaisiahan urpoja niistä mahtaa tulla?
Veikkaan, että viimeistään parinkymmenen vuoden kuluttua tulee vastareaktio tälle nykyiselle lepsuilulle ja jatkuvalle "traumojen aiheuttamisen" pelolle. Sitten taas lapset seisovat asennossa vanhempien ja opettajien edessä ja vitsa viuhuu.
Kun meille tuli pleikka niin pistettiin heti selvät sävelet pelien suhteen ja ne on pitäneet. Muutamia kertoja on jouduttu ottamaan ohjaimet ja pistämään ne pois käytöstä. Nykyään kysyvät aina voiko nyt pelata. Lopettavat myös pelin kun sanotaan. Sama koskee puhelimen käyttöä. Ja lapsia joutuu kyllä aina patistamaan. Hyvin harva lapsi on itseohjautuva. Se vaan nyt sattuu olemaan meidän vanhempien tehtävä ohjeistaa niitä lapsia ja opettaa kuinka tässä maailmassa eletään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi se ei saisi pelata? On sitä huonompiakin harrastuksia.
Mä luin koko lapsuuteni ja nuoruuteni.
Esikoispoikani alkoi pelata 11-vuotiaana ja tuntui, ettei muu kiinnostakaan. Olin tosi huolissani ja mietin kaikkia mahdollisia ja mahdottomia keinoja rajoittaa. Nyt on 17-v. ja pelaa edelleen mielellään, muttei todellakaan ole mitenkään syrjäytynyt tms. Pikkuveli on nyt 12-v. ja pelaa puhelimella ja muutenkin melkein kaikki aika kuluu jotain tubettajien videoita katsellessa. Voin sanoa, etten ole lainkaan huolissani! Kävimme vuosi sitten mobiilipelitapahtumassa ja muuten kilpailee kotoa käsin, eli ei pelaaminenkaan aina ole mitään aivotonta räiskimistä, tarvitsee esim. sosiaalisia taitoja ja sellaista taktista pelisilmää. Pojan luokka koulussa on tosi levoton ja poika itse on sanonut, että hänen pelikaverinsa ovat paljon fiksumpaa seuraa. En näe mitään syytä usuttaa poikaani luokkakavereidensa seuraan hölmöilemään. Ja niiltä videoilta taas on oppinut vaikka mitä. Käymme yhdessä kävelylenkeillä jne. ja matkat saan kuunnella luentoja mm. asteroideista ja historian tapahtumista :) Sieltä puhelimelta ne jutut oppii. On tietty eri asia, jos joku 7-v. pelaa K18-pelejä, mutta pelit ja digimaailma eivät itsessään ole mitään demoneita. Joskus sekin täytyy vain hyväksyä, että me ihmiset olemme erilaisia ja se, mikä minua kiinnostaa, ei lasta kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvaa 12 vuotiasta kotityöt kiinnostaa tai vielä 16 vuotiasta. Näistä saa välillä tapella ja vääntää oli harrastukset mitä vain.
En huolestuisi kaveri tilanteesta. Ymmärtäisin, että hänellä on pari kunnon kaveria ja sitten tälläisiä hengailu kavereita, joita nyt ei yleensä jostain syystä itse tule pyydettyä mihinkään, mutta on sitten kuitenkin kiva hengailla porukassa skeittipuistossa. Maailman menon ollessa tälläinen on parempikin tavata online pelejen parissa.
Koulussakin pärjää ja läksyt tehty, vaikka aina välillä pitää komentaakkin. Mut eikös työpaikoilla oo esimiehet ohjaamassa ja komentamassa, jossei yrittäjyydestä haaveile? Ja intissä oppii kaikenlaista.
Pelaamisessa ei ole mitään pahaa, jossei se vaikuta muuhun elämään.
Mikä on normaalia lapsen kasvamista ja mikä viittaa liialliseen pelaamiseen.
Kohtuus kaikessa.
Super Nanny paikalle ja tiukat säännöt kehiin.
MMS85 kirjoitti:
Pelaaminen on nykypäivän ammatti, vihaajat vihaa aina vaikka ei olis mitään syytä, koska ei voine hyväksyä olleensa väärässä, säälittäviä olette...
Hahahahahhaaa maailman naurettavin lause
"vihaajat vihaa"
Sitä käytetään, kun ei ole mitään muuta korttia itseään puolustaa
Tainnut eräs tähti tätä enemmänkin viljellä
Laulaja/näytelijä on nykypäivän ammatti ja silti suurosa siitä haaveilevista ajattelee järjellä ja menee normiduuneihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nojaa, annan kyllä oman 10v pelata ja olla puhelimella aika rajattomasti. Pelaa yksin ja yhdessä kavereiden kanssa.
Hän puuhaa kavereiden kanssa kyllä ulkona, urheilee jonkun verran ja urheiluharrastus myös löytyy (nämä nyt koronan myötä vähän vähemmällä..).
Tekee koulutehtävät hyvin. Auttaa mielellään kotihommissa. Leikkii välillä pikkusiskon kanssa. Omalla pihalla pomppii trampalla ja opettelee temppuja. Lähtee pyöräilemään, metsään jne jos jompikumpi vanhemmista lähtee.
Silti kiinnostus hänellä on jo geenienkin puolesta (kaksi tietotekniikan DI:ä vanhempina, lapsiparka) tietokoneisiin, ohjelmointiin, rakenteluun... Ohjelmoi vaikkapa legorobottia jatkuvasti.
En näe mitään syytä rajoittaa tätä niin kauan kuin koulu hoituu ja kavereita on ja muutenkin hoitaa asiansa, eikä ole pahasti riippuvainen peleistä.
Aika ihmeellistä aina tuo pelaamisen ylistäminen kun poikien kyllä pitäisi kiinnostua ihan tekemisestä ja puuhastelusta sekä urheilusta kun ihan kädentaitojakin sitten puolisokin sitten odottaisi myöhemnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MMS85 kirjoitti:
Pelaaminen on nykypäivän ammatti, vihaajat vihaa aina vaikka ei olis mitään syytä, koska ei voine hyväksyä olleensa väärässä, säälittäviä olette...
Hahahahahhaaa maailman naurettavin lause
"vihaajat vihaa"
Sitä käytetään, kun ei ole mitään muuta korttia itseään puolustaa
Tainnut eräs tähti tätä enemmänkin viljelläLaulaja/näytelijä on nykypäivän ammatti ja silti suurosa siitä haaveilevista ajattelee järjellä ja menee normiduuneihin
Niinno, peliteollisuus (siis pelien kehittäminen) on yksi Suomen tuottavimpia aloja, jos ihan euromäärissä vientiä mitataan. Joten jos yhtään lahjakkuutta ohjelmointiin tai graafiselle puolelle löytyy, tai haluaa yhdistää myöhemmin vaikkapa pelaamista ja kaupallista tutkintoa, töitä kyllä on. Ihan pelaamalla lopulta harva päätyy itseään elättämään, mutta pelien, pelimekaniikan ja pelien psykologian tuntemus ovat kyllä varsin arvokkaita taitoja ja syntyvät oikeastaan vain sieltä pelaamisen kautta yhdistettynä sopiviin opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellistä aina tuo pelaamisen ylistäminen kun poikien kyllä pitäisi kiinnostua ihan tekemisestä ja puuhastelusta sekä urheilusta kun ihan kädentaitojakin sitten puolisokin sitten odottaisi myöhemnin.
Aikamoista sukupuoliroolitusta taas.
Jos on kiinnostunut käsillä tekemisestä, varmasti kyllä opettelee niitä taitoja. Ihan sukupuolesta riippumatta. Jos se ei kiinnosta, ilmankin pärjää aika pitkälle, ja useimpia asioita voi ostaa palveluna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellistä aina tuo pelaamisen ylistäminen kun poikien kyllä pitäisi kiinnostua ihan tekemisestä ja puuhastelusta sekä urheilusta kun ihan kädentaitojakin sitten puolisokin sitten odottaisi myöhemnin.
Aikamoista sukupuoliroolitusta taas.
Jos on kiinnostunut käsillä tekemisestä, varmasti kyllä opettelee niitä taitoja. Ihan sukupuolesta riippumatta. Jos se ei kiinnosta, ilmankin pärjää aika pitkälle, ja useimpia asioita voi ostaa palveluna.
Mutta jos haluaa puolison ja perheenkin, kannattaa osata pikkuisen kokkausta, siivousta ja kädentaitoja. Harva haluaa miestä, joka möllöttää koneen ääressä ja kuvittelee selviävänsä kotitöistä ”ostamalla”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MMS85 kirjoitti:
Pelaaminen on nykypäivän ammatti, vihaajat vihaa aina vaikka ei olis mitään syytä, koska ei voine hyväksyä olleensa väärässä, säälittäviä olette...
Hahahahahhaaa maailman naurettavin lause
"vihaajat vihaa"
Sitä käytetään, kun ei ole mitään muuta korttia itseään puolustaa
Tainnut eräs tähti tätä enemmänkin viljelläLaulaja/näytelijä on nykypäivän ammatti ja silti suurosa siitä haaveilevista ajattelee järjellä ja menee normiduuneihin
Niinno, peliteollisuus (siis pelien kehittäminen) on yksi Suomen tuottavimpia aloja, jos ihan euromäärissä vientiä mitataan. Joten jos yhtään lahjakkuutta ohjelmointiin tai graafiselle puolelle löytyy, tai haluaa yhdistää myöhemmin vaikkapa pelaamista ja kaupallista tutkintoa, töitä kyllä on. Ihan pelaamalla lopulta harva päätyy itseään elättämään, mutta pelien, pelimekaniikan ja pelien psykologian tuntemus ovat kyllä varsin arvokkaita taitoja ja syntyvät oikeastaan vain sieltä pelaamisen kautta yhdistettynä sopiviin opintoihin.
Minä luulen, että pelimekaniikka tai pelien psykologia selviää aika nopealla pelaamisella. Loputon takominen on ihan vain mielihyvän hakua tai jumittumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika ihmeellistä aina tuo pelaamisen ylistäminen kun poikien kyllä pitäisi kiinnostua ihan tekemisestä ja puuhastelusta sekä urheilusta kun ihan kädentaitojakin sitten puolisokin sitten odottaisi myöhemnin.
Aikamoista sukupuoliroolitusta taas.
Jos on kiinnostunut käsillä tekemisestä, varmasti kyllä opettelee niitä taitoja. Ihan sukupuolesta riippumatta. Jos se ei kiinnosta, ilmankin pärjää aika pitkälle, ja useimpia asioita voi ostaa palveluna.
Mutta jos haluaa puolison ja perheenkin, kannattaa osata pikkuisen kokkausta, siivousta ja kädentaitoja. Harva haluaa miestä, joka möllöttää koneen ääressä ja kuvittelee selviävänsä kotitöistä ”ostamalla”.
Eiköhän useimmat viimeistään kotoa muuttuessaan vähän opettele kokkauksen perustaitoja, kodin siistimistä ja perustoimia kuten lampunvaihdot ja sulakkeet ja taulujen kiinnittämiset jne. Loppujen lopuksi tuon kummempaa ei kerrostalossa asuessa edes tarvitse.
Ja samahan siihen naiseenkin pätee. Pitää jotkut perusasiat osata, eikä odottaa, että mies tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MMS85 kirjoitti:
Pelaaminen on nykypäivän ammatti, vihaajat vihaa aina vaikka ei olis mitään syytä, koska ei voine hyväksyä olleensa väärässä, säälittäviä olette...
Hahahahahhaaa maailman naurettavin lause
"vihaajat vihaa"
Sitä käytetään, kun ei ole mitään muuta korttia itseään puolustaa
Tainnut eräs tähti tätä enemmänkin viljelläLaulaja/näytelijä on nykypäivän ammatti ja silti suurosa siitä haaveilevista ajattelee järjellä ja menee normiduuneihin
Niinno, peliteollisuus (siis pelien kehittäminen) on yksi Suomen tuottavimpia aloja, jos ihan euromäärissä vientiä mitataan. Joten jos yhtään lahjakkuutta ohjelmointiin tai graafiselle puolelle löytyy, tai haluaa yhdistää myöhemmin vaikkapa pelaamista ja kaupallista tutkintoa, töitä kyllä on. Ihan pelaamalla lopulta harva päätyy itseään elättämään, mutta pelien, pelimekaniikan ja pelien psykologian tuntemus ovat kyllä varsin arvokkaita taitoja ja syntyvät oikeastaan vain sieltä pelaamisen kautta yhdistettynä sopiviin opintoihin.
Minä luulen, että pelimekaniikka tai pelien psykologia selviää aika nopealla pelaamisella. Loputon takominen on ihan vain mielihyvän hakua tai jumittumista.
Luule mitä luulet. Se että osaa suunnitella oikeasti hyvän ja koukuttavan pelin, vaatii kyllä syvällistä ymmärrystä peleistä ylipäätään. Ja sittenkin se on tuurista kiinni, mikä pärjää.
Ihan kuten muotisuunnittelijan tulee olla kiinnostunut muodista, pelisuunnittelijan tulee olla kiinnostunut peleistä.
Ja millään muulla alalla ei ole riippuvaisia työn*rkomaaneja? Se on hyvä tietää, että tää on ainoastaan tietokoneitten tuoma ongelma niin voidaan paremmalla syyllä kieltää kaikki.