Vieläkö jätät pienen lapsesi valvomatta ulos??

Mäkin luulin, ettei minun lapseni voi ikinä lähteä pihasta, olisin voinut vaikka panna pääni pantiksi. Niinpä vain lähti, ja se siitä luulemisesta!

Vierailija:

Mäkin luulin, ettei minun lapseni voi ikinä lähteä pihasta, olisin voinut vaikka panna pääni pantiksi. Niinpä vain lähti, ja se siitä luulemisesta!

voi tsiisös...

Riitti kun nuorena kävin ystäväni kanssa tapaamassa hänen vaikeasti vammaista poikaansa sairaalassa ja sänkynaapurina oli 2,5-vuotias, joka oli kaatunut omassa pihassa parikymmentä senttiä syvään vesialtaaseen ja melkein hukkunut. Tai no, hän oli " vegetable" , hengitti tosin mutta se olikin kaikki:-(

Vierailija:

Riitti kun nuorena kävin ystäväni kanssa tapaamassa hänen vaikeasti vammaista poikaansa sairaalassa ja sänkynaapurina oli 2,5-vuotias, joka oli kaatunut omassa pihassa parikymmentä senttiä syvään vesialtaaseen ja melkein hukkunut. Tai no, hän oli " vegetable" , hengitti tosin mutta se olikin kaikki:-(

Ei tässä tarvii mikään supermamma olla, vaan ihan tavallinen äiti, joka välittää ja huolehtii lapsestaan! 3-vuotias on vielä TODELLA pieni lapsi, joka tarvitsee huolenpitoa ja vahtimista ulkoillessaan!



ap

Siinä kävisi hassusti, kun on niin kova uimaan.

Ei osaa kunnolla uida siksi, koska on niin innokas tekemään muita puuhia, että uima opetus ei kiinnosta=(

pahaa vaikka kuinka luulette hallitsevanne elämää...niinhän me kaikki luulemme!!!

Vierailija:

Tehän ette tiedä kukaan tapauksen taustoja. Itse en lähtisi heti ensimmäisenä tuomitsemaan vanhempia. Kyllä kai suurin osa meistä vanhemmista haluaa välttää kaikki vaaratekijät ja riskit, mutta silti onnettomuuksia tapahtuu. Mutta.. ehkä se tuo teille hyvän olon tunnetta, kun voitte yksissä tuumin haukkua vanhemmat ja tuntea olevansa itse parempia vanhempia.

Siunausta tälle pienelle lapselle. Ja kaikille hänen omaisilleen.

Eikö tuntuisikin pahalta??? Miltähän mahtaa tuosta äidistä tuntua? Haluaisitteko te syyllistäjät että äiti näkisi viestinne??? Mitä jos äiti itkisi teidän olkapäätänne vasten? Kertoisitteko te hänelle että olet vastuuton äiti kun jätit lapsen ilman valvontaa?? Mitä jos hän olisi teidän ystävänne???Sanoisitko hänelle että olit huono äiti ja että sinä olisit kyllä tehnyt toisin???

Ap:n lainaamassa lehti(?)jutussa sanottiin, että lapsi oli ollut 10 minuuttia poissa vanhempiensa valvonnasta. Minusta se on tosi pitkä aika.



Meillä on usempi lapsi ja vaikka 3vuotiaamme onkin pihalla ilman minua joskus niin silti katson ikkunasta tai huhuilen ovesta vähintään minuutin välein. Siitä huolimatta, että pihalla on myös kouluikäisiä isosisaruksia.



Minusta järjestään kaikissa näissä lasten hukkumis- tai muissa kuolemaan johtaneissa onnettumuuksissa on jotenkin käynyt ilmi (lehtijutuista), että lapsi oli ollut pois vanhempien valvonnasta yli 10 minuuttia, jopa tunnin. Minusta se on käsittämätöntä laiminlyöntiä vanhempien osalta.



Muistelen, että joskus oli joku juttu, missä 1,5 v karkasi omasta pihasta ja kulki jonnekin yli kilsan päähän junaradalle ja ehti olla hukassa pitkän aikaa. Äiti oli jättänyt lapsen pihalle valvontaa vaille. Onneksi lapselle ei käynyt kuinkaan.

- niin monta metriä kuin on ikävuosia, saa pitää väliä (uimataidottomalla, pienellä lapsella).



Sen voin vannoa, että IKINÄ en tästä " säännöstä" tule lipsumaan. Ja sen pitäisi olla itsestäänselvää kaikillle muillekin vanhemmille sekä lasten kanssa oleville.



Mun mielestä muutenkaan alle 4-5-vuotias ei ole kovin luotettava.

3 ja 5 vuotiaat lapset ovat useasti keskenään ulkona. Mutta jos olisi vettä lähellä, niin en takuulla päästäisi.

Tapauksen taustoja en tiedä, mutta en vain keksi yhtäkään hyvää syytä jättää lasta yksin rannalle.



ap

Minulla on 2v reipas poika, joka on hyvinkin vilkas menijä. En koskaan jätä häntä silmistäni ulkona ja sisälläkin vahdin, vaikka olisinkin viereisessä huoneessa. Rannalla on TODELLA vastuutonta jättää sekunnikskaan lasta yksin niin, ettei olisi näkökentässä.

Eivätkö ne taustat ole siinä? Tokihan tuohon voi keksiä tekosyitä, joilla tuo kymmenen minuuttia on oikeutettu, mutta no... jokainen tietysti miettii omalla kohdallaan mitä on valmis menettämään päästäkseen rauhassa vaikkapa ruokaa valmistamaan.



Näitä yksinäisiä pikkuisia on paljon. Toissapäivänä pysähdyin kesken lenkin jututtamaan pyörän kanssa keskellä tietä seisovaa noin kolmevuotiasta tyttöä. Hänellä oli suunnaton huoli siitä, että isommat sisarukset olivat haukkuneet häntä jotenkin leikkipuistossa ja lähteneet sitten ajamaan karkuun niin, ettei pikkuinen ollut pysynyt perässä. Jutustelin pikkuisen kanssa, siirsin hänet kävelytielle pyörineen ja yritin kysellä missä hänen vanhempansa ovat. Tyttö kertoi, ettei enää muistanut missäpäin on mummola, jossa he olivat käymässä. Ajattelin, että käymme koputtelemassa lähimmät ovet ja kyselemässä, josko joku lapsen tuntee. Vasta viidentoista minuutin kuluttua alkoi kuulua huutelua lapsen perään ja äänen paikallistettuamme löysimme mummolankin parinsadan metrin päästä. Luultavasti isosisarukset saivat illalla rangaistuksen vaikka todellisuudessa lapsen oli jättänyt heitteille ihan joku muu, kuin alle kouluikäiset siskot.



Eilen näin kerrostalon pihalla sisarusparven, jossa nuorin oli puolitoistavuotias ja vanhin nelivuotias. Perheeseen oli kuulemma syntynyt vauva ja äiti vietti tämän kanssa päivät sisällä. Anoppini, joka talossa asuu, kertoi että äiti käy kurkkimassa välillä ovesta josko lapset ovat edelleen paikalla. Mietin vain, että eikö alle kuukauden ikäisiä vielä imetetäkin niin pitkään, että lapset ehtivät halutessaan vaikka kuinka kauas. Eilen isommat lapset pyöräilivät perässämme parkkipaikalle, joka ei näkynyt sisäpihalle ja nuorin jäi taapertamaan minkä parhaiten taisi. Anoppi sanoi jäävänsä lasten seuraan pihalle, kunnes heitä tultaisiin hakemaan. Illalla anoppi soitti ja kertoi äidin tulleen ovelle kurkkaamaan puolen tunnin kuluttua ja anoppini huomattuaan, hän oli nopeasti käynyt hakemassa lapset pois.



Jokainen varmasti uskoo tuntevansa omat lapsensa ja kuvittelee tietävänsä, etteivät nämä poistu pihalta tai jätä pikkusisaruksiaan yksin. Mutta lasten pitäisi saada olla lapsia. Jos heitä ei jaksa itse hoitaa, tulisi ainakin huolehtia siitä, että joku toinen pitäisi heistä huolen sen aikaa. Lisäksi kannattaa miettiä missä omat rajat kulkevat, jos kolme lasta on liikaa itse hoidettavaksi, miksi ihmeessä tehdä enää se neljäs? Ja niille, jotka uskovat luojan pitävän lapsista huolen; tässä maailmassa on jo niin moneen kertaan nähty, että se luojakin on rajallinen voimissaan.

Minulla on 2,5 vuotias tyttö ja hän karkailee kiusallaan niin että koko ajan saa olla haukkana vahtimassa. En ikinä luottaisi tyttäreeni näin nuorena yksin pihalla kun asumme vielä vilkkaasti liikennöidyn tien lähellä ja eiän sitä tiedä minkälaisia hullujakin tuolla saattaa pyöriä.

Tuollaiset tapahtumat ovat ihan hirveitä, mutta silti uskallan vielä omani pihalle päästää. Välillä kurkkaan ikkunasta mitä touhuavat. Mihinkään veden läheisyyteen en lapsia yksin laskisi edes puoleksi sekunniksi. Vesi on aina vaaran paikka lapselle.

Ja miten uskallan?



No meillä ei ole vettä lähimaillakaan!! Tai no on lapsella pieni uima-allas pihassa, mutta jos siinä on vettä, niin lapsi ei tosiaankaan jää yksin edes puoleksi minuutiksi.



Piha on aidattu, pieni rivarin takapiha, josta lapsi ei vain pääse minnekään. Lisäksi näen hänet ikkunasta koko ajan ja ja terassin ovi on auki, jos lapsen ääntä ei hetkeen kuulu (yleensä höpöttelee itsekseen koko ajan) niin huudan, että mitä hän puuhailee.



Veden äärellä vaatii sulaa hulluutta jättää uimataidoton lapsi hetkeksikään yksin. Näistä hukkumiskuolemista voivat vanhemmat syyttää vain itseään.

Tuolla 3-vuotiaalla pojalla on todella surkeat vanhemmat. Ihan oikein niille.