Sanokaas perintöasioita tuntevat..
Moi vaan, asiantuntijat kertokaas onko kuolinpesän lopulliselle jaolle, elikkäs muutamalle tonnille mitä rahaa jäi vainajan (faija) tilille jakomahdollisuutta ilman yhden osakkaan suostumusta. Perunkirja on hyväksytty ylemmälle tasolla jossain virastossa ja jako voitais suorittaa. Yksi m.lkero meistä kuudesta ilmeisesti koki vääryyttä perinnön jaossa ja ei aio toimittaa valtakirjaa raha-asioiden loppuun viemisessä. Ilmeisesti ois pitänyt saada kaikki itselle. Vai onko siis niin kuten nyt näyttää että asiaa ei saa etenemään kuin se että kyseinen heebo delaa ja suostumksen jaolle antaa mahdollisesti hänen kaikki 7 lastaan...
Kommentit (7)
Perunkirja ja perinnön ositus on kaksi eri asiaa. Eivätkä edes liity toisiinsa juuri mitenkään. Ositus on tehtävä jos yksikin pesän osakkaista niin vaati, ja jos teitä nyt on 6 vaatimassa (ja yksi ei). Uhatkaa viedä asia käräjille, jolloin kukaan ei käytännössä saa mitään vaan lakimies vie kaiken, jos valtakirjaa ei ala kuulumaan.
Jos on hänen mielestään jako menossa väärin, niin palkatkoon lakimiehen. Siihen se sitten hupeneekin muutaman tonnin perintö.
En kyllä ymmärrä mitä epäselvää voi olla jaossa?
Perunkirjoitus on ikäänkuin viimeinen veroilmoitus, eli siihen listataan vainajan omaisuus ja velat, kaikki kuolinpesän osakkaat ja pesän velat. Nettovarallisuuden perusteella lasketaan perintövero. Jos vainaja oli naimisissa tehdään ositus kuolinpesän ja lesken välillä. Sama myös, jos kyseessä ona kahden naimisissa olleen vainajan kuolinpesät eli kuolinpesät ositetaan tällöin. Perinnönjako on toimnepide osituksen jälkeen, jossa kuolinpesän varallisuus jaetaan osakkaiden kesken. Perinnönjako tulee tehdä yhdenkin osakkaan sitä vaatiessa. Se voidaan toteuttaa sopimusjakona, jos kaikki osakkaat saavuttavat yksimielisyyden jaosta. Varsinkin rahavarat on varsin yksikertaista jakaa niin, että kukin saa suhteellisen ja arvomääräisen perintöosuutensa verran perintöä. Jos sopimusjakoon ei päästä, voi pesälle hakea käräjäoikeudesta pesänselvittäjän ja -jakajan määräystä. Pesänselvittäjä/ -jakaja tekee tällöin pesässä perinnönjaon, mitä jakoa voi moittia kanteella käräjäoikeuteen. Tämä on myös kustannuksiltaan kallein vaihtoehto, koska asianajajapalkkiot ovat kovat.
En ihan ymmärtänyt aloittajan viestistä, että olitteko kuitenkin tehneet jonkilaisen jaon. " Yksi m.lkero meistä kuudesta ilmeisesti koki vääryyttä perinnön jaossa ja ei aio toimittaa valtakirjaa raha-asioiden loppuun viemisessä." Eli ilmeisesti olette tehneet osittaisen jaon(ko)? MIksi ette kerralla jakaneet koko pesää? Varsinkin jos loppujäämistössä oli kyse pelkistä tilivaroista niin helppo olisi ollut jakaa se valmiiksi. Vaikka lopullinen rahamäärä ei olisi ollut tiedossa, olisi voinut jakokirjaan kirjata esim. että kukin osakas saa 1/4 tilillä olevista varoista. Tällöin lopputilivarat olisi jaettu siten, että kukin saa sen 1/4.
Jos yksi osakas ei suostu sopimusjakoon niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea pesälle pesänselvittäjän- ja jakajan määräys. Voitte toki myös yrittää tehdä sopimusjakoa esim. lakimiehen kanssa, niin että lakimies tekee perintökaaren mukaisen jakoehdotuksen teille.
Onko samanlainen tilanne kuin meillä oli aikoinaan ja serkkuni yrittivät k u settaa minua, kun luulivat etten ymmärrä perinnönjaosta mitään.
Mummamme kuoli ja hänen lapsensa olivat kuolleet jo aiemmin. Eli minun isäni (olen ainoa lapsi) ja isäni sisko (hänellä 4 lasta).
Serkkuni oli jakamassa koko perinnön tasan meille viidelle.
Kun minulle kuului 1/2 perinnöstä ja serkut jakavat sitten keskenään toisen puoliskon.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirja ja perinnön ositus on kaksi eri asiaa. Eivätkä edes liity toisiinsa juuri mitenkään. Ositus on tehtävä jos yksikin pesän osakkaista niin vaati, ja jos teitä nyt on 6 vaatimassa (ja yksi ei). Uhatkaa viedä asia käräjille, jolloin kukaan ei käytännössä saa mitään vaan lakimies vie kaiken, jos valtakirjaa ei ala kuulumaan.
Ositus koskee lesken ja kuolinpesän välillä tehtävää omaisuuden erottelua. Ei ole perinnönjako, joka tehdään kuolinpesän osakkaiden kesken. Leski ei ole kuolinpesän osakas enää osituksen jälkeen ellei hänen hyväksi ole tehty testamenttia tai vainaja kuollut lapsettomana.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirja ja perinnön ositus on kaksi eri asiaa. Eivätkä edes liity toisiinsa juuri mitenkään. Ositus on tehtävä jos yksikin pesän osakkaista niin vaati, ja jos teitä nyt on 6 vaatimassa (ja yksi ei). Uhatkaa viedä asia käräjille, jolloin kukaan ei käytännössä saa mitään vaan lakimies vie kaiken, jos valtakirjaa ei ala kuulumaan.
Huoh! Ensinnäkin ositus on se joka suoritetaan kun avioliitto päättyy, joko kuolemaan tai avioeroon. Perinnönjako on se mikä suoritetaan sitten muille. Ja kyllä perukirjoitus sinänsä liittyy perinnönjakoon että sen perusteella se jaetaan. Kirjataan vainajan varat ja velat ja mahdollinen testamentti liitetään.
Vastustaako tuo yksi pesän osakas siis sitä miten perintö pesän osakkaiden välillä jaettaisiin vai itse pesänjakamisen suorittamista?
Pesänjako on suoritettava jos yksikin pesän osakas sitä vaatii. Sen sijaan jos osakas on eri mieltä siitä miten pesän varat ja omaisuus on jaettava, on asia vähän monimutkaisempi.