Millaista on työskennellä aikuissosiaalityö sä?

Riippuu missä olet töissä. Jossain landella voi olla leppoisaa.

On se kivempaa kuin lastensuojelussa. Itse työ. Resursseista saat kyllä tapella paljon kovempaa kuin lastensuojelussa. 

Olen ymmärtänyt, että eettiset kysymykset tekevät työn raskaaksi. Sossun luo ilmaannutaan vaatimuslistalla ja sossuun suhtaudutaan asenteella, että hoida. Ja siinä sitten selvittelet, kun on typeryyksissään menty irtisanomaan vuokra-asuntoa ja uutta ei ole eikä luottotietojakaan ja eihän toki kelpaa mikä tahansa ja kun on pari muksuakin, niin hoida. Tai tullaan maksattamaan huumevelkoja tai shoppailuja. Toki asiakkaat ovat sossun luona vapaaehtoisesti toisin kuin lasun puolella, joka pikkasen helpottaa asiointia. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että eettiset kysymykset tekevät työn raskaaksi. Sossun luo ilmaannutaan vaatimuslistalla ja sossuun suhtaudutaan asenteella, että hoida. Ja siinä sitten selvittelet, kun on typeryyksissään menty irtisanomaan vuokra-asuntoa ja uutta ei ole eikä luottotietojakaan ja eihän toki kelpaa mikä tahansa ja kun on pari muksuakin, niin hoida. Tai tullaan maksattamaan huumevelkoja tai shoppailuja. Toki asiakkaat ovat sossun luona vapaaehtoisesti toisin kuin lasun puolella, joka pikkasen helpottaa asiointia. 

Höpö höpö. Ei mun luo ole tultu vaatimuslistan kanssa ja jos asennemaailma on tuo, että pitää lähtökohtaisesti asiakasta jotenkin alempiarvoisena ihmisenä kuin itseään, ei pitäisi olla alalla. Monia sellaisia kyllä on.

Mä oon ollut päihdepuolella. Olen pitänyt periaatteena, että jos ihminen haluaa raitistua, järkkään sen hoidon vaikka minkä kiven alta. Mutta taas ketään, joka ei itse halua raitistua, en ala houkuttelemaan hoitoon.  Suurin taistelu tuossa sitten on siinä, että saa pidettyä asiakkaansa puolta muita vastaan. Rahaa päihdekuntoutukseen ei ole liikaa ... joskus työn ja tuskan takana sekin, että saat ihmiselle katkopaikan. Ja sitten ammattilaisetkin vetoavat sellaisiin asioihin, että tuolle ja tuolle ei nyt kyllä makseta hoitoa, kun on monesti ollut hoidossa ja retkahtanut taas. So what? Niin se päihdeongelmissa on, raitistumista monilla edeltää monta retkahdusta.

Lastensuojelussa taas kukaan ei kysele, että miten noin kalliiseen sijoituspaikkaan lapsen lähetit jne. Koska lapsen etu. Mua jopa on alkanut se sanapari sylettää... ei lapsi voi kuitenkaan niin paljon muita ihmisiä arvokkaampi olla.

Perus aikuissosiaalityössä toimeentulotuessa jne työskentely keskikokoisella paikkakunnalla vai lastensuojelutarpeen arvioitityössä samalla paikkakunnalla. Kumpihan mielekkäämpää /vähemmän kuormittavaa perheelliselle?

Vierailija kirjoitti:

Perus aikuissosiaalityössä toimeentulotuessa jne työskentely keskikokoisella paikkakunnalla vai lastensuojelutarpeen arvioitityössä samalla paikkakunnalla. Kumpihan mielekkäämpää /vähemmän kuormittavaa perheelliselle?

No sehän riippuu paljon siitä, millaiset asiat kokee mielekkäiksi ja mitkä kuormittaviksi! Ei tuollaiseen voi vastata. Mulle tuo eka oli mielekkäämpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus aikuissosiaalityössä toimeentulotuessa jne työskentely keskikokoisella paikkakunnalla vai lastensuojelutarpeen arvioitityössä samalla paikkakunnalla. Kumpihan mielekkäämpää /vähemmän kuormittavaa perheelliselle?

No sehän riippuu paljon siitä, millaiset asiat kokee mielekkäiksi ja mitkä kuormittaviksi! Ei tuollaiseen voi vastata. Mulle tuo eka oli mielekkäämpää.

Raskaat kotikäynnit, hirveä kiire ja aggressiiviset asiakastilanteet ovat raskaita. Kiireelliset päätökset ja venyvät työajat on raskasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus aikuissosiaalityössä toimeentulotuessa jne työskentely keskikokoisella paikkakunnalla vai lastensuojelutarpeen arvioitityössä samalla paikkakunnalla. Kumpihan mielekkäämpää /vähemmän kuormittavaa perheelliselle?

No sehän riippuu paljon siitä, millaiset asiat kokee mielekkäiksi ja mitkä kuormittaviksi! Ei tuollaiseen voi vastata. Mulle tuo eka oli mielekkäämpää.

Raskaat kotikäynnit, hirveä kiire ja aggressiiviset asiakastilanteet ovat raskaita. Kiireelliset päätökset ja venyvät työajat on raskasta.

Ap

Lasun arvioinnissa on toisinaan kuitenkin edessä ihan fiksuja ja hyväosaisiakin perheitä. Aikuissosiaalityössä ei ikinä törmää hyväosaisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus aikuissosiaalityössä toimeentulotuessa jne työskentely keskikokoisella paikkakunnalla vai lastensuojelutarpeen arvioitityössä samalla paikkakunnalla. Kumpihan mielekkäämpää /vähemmän kuormittavaa perheelliselle?

No sehän riippuu paljon siitä, millaiset asiat kokee mielekkäiksi ja mitkä kuormittaviksi! Ei tuollaiseen voi vastata. Mulle tuo eka oli mielekkäämpää.

Raskaat kotikäynnit, hirveä kiire ja aggressiiviset asiakastilanteet ovat raskaita. Kiireelliset päätökset ja venyvät työajat on raskasta.

Ap

Lasun arvioinnissa on toisinaan kuitenkin edessä ihan fiksuja ja hyväosaisiakin perheitä. Aikuissosiaalityössä ei ikinä törmää hyväosaisiin. 

Kyllä ja verkostokin mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Sitä mietin, miten ankeaa se aikuissosiaalityö on.

Onko aikuisstyö lähinnä rahapäätösten tekemistä ja pikkutarkkaa laskemistyötä? Kuin toimistosihteerinä?

Aikuissosiaalityö on päihdeongelmaisten ja vastaavien paimentamista. Rahat on pelattu, juotu, menneet sakkoihin. Lisää pitäisi saada. Kämppä meni alta, uusi pitäisi saada, mutta on vuokrarästejä kaupungin joka firmaan. Ihmiset eivät pysty työhön, ovat pajalla pari kertaa ja taas jäävät kotiin nukkumaan. Ei elämänhallintaa. Samat naamat vuodesta toiseen. 

Minä olen aikuissosiaalityön asiakas. En tupakoi enkä ryyppää, minulla on maisterintutkinto ja ammattitaitoa ja työkokemusta runsain mitoin. En ole koskaan ollut parisuhteessa, joten ihmissuhdesotkujakaan ei ole.

Kolmenkymmenen vuoden täystyöllisyyden jälkeen yllättänyt työttömyys on tehnyt elämästäni sietämättömän ja ajanut minut polttamaan siltoja takanani. Olen kertonut kahdelle sosiaalityöntekijälleni aivan selvästi, että heillä - tai ylipäätään kenelläkään - ei ole mitään mahdollisuuksia auttaa minua korjaamaan tilannetta. Kunnioitan heidän rautaista ammattitaitoaan, mutta tiedän, ettei se auta. He silti yrittävät vielä, mikä ei varmasti ole helppoa. Yksin en jaksaisi, ja he ovat ainoat keskustelukumppanini. Haluaisin tehdä heidän työnsä helpommaksi, muttei se onnistu. Minä olen katsellut tätä tilannetta vuosia kauemmin kuin he, joten he eivät tiedä, että tilanne on toivoton. Vielä pari vuotta sitten olisi ollut toisin. Harmi.

No ainakin pääsee ihmettelemään kuntouttavan asiakkaita ja miettimään onko työttömällä vaikka päässä vikaa, kun se ei työllisty. Toki iso osa on aivan reppanoita, mutta on kiinnostavasti yleistetty, että yksikään pitkäaikaistyötön ei voi tietää, että töihin on tultava sovittuun aikaan ja peseydyttävä säännöllisesti.

Yksi kirjoittajista nostaa tätä nyt. Kiinnostaa.

Minuakin kiinnostaa.

Kiviäkin kiinnostaa.

Helppoa.

Asiakkaina on yhteiskunnan yksinkertaisimmat, joten ei mitään rakettitiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Onko aikuisstyö lähinnä rahapäätösten tekemistä ja pikkutarkkaa laskemistyötä? Kuin toimistosihteerinä?

Siis kuvitteleeko joku vielä, että aikuissosiaalityö on toimeentulotukityötä??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko aikuisstyö lähinnä rahapäätösten tekemistä ja pikkutarkkaa laskemistyötä? Kuin toimistosihteerinä?

Siis kuvitteleeko joku vielä, että aikuissosiaalityö on toimeentulotukityötä??

Kuka sitten tekee toimeentulotukityötä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko aikuisstyö lähinnä rahapäätösten tekemistä ja pikkutarkkaa laskemistyötä? Kuin toimistosihteerinä?

Siis kuvitteleeko joku vielä, että aikuissosiaalityö on toimeentulotukityötä??

Kuka sitten tekee toimeentulotukityötä?

Etuuskäsittelijät, mutta jonkin verran myös sossut. Harkinnanvarainen ttt on edelleen sossussa.