Ahdistaako teitä leikkipuistoissa?
Olen yrittänyt lasten takia käydä puistoissa, mutta jos puistossa on paljon/älyttömästi lapsia vanhempineen, tuntuu että haluan häipyä paikalta saman tien.
En osaa sanoa mikä tarkalleen tekee ahdistuksen tunteen, mutta mieluiten ulkoilen lasten kanssa keskenään tai tuttujen kanssa.
Erakkoluonne??
Kommentit (28)
olen mielummin vaikka siellä puistossa yksinäni omien lasten kanssa, mutta heti kun muita alkaa tulemaan, haluan pois.
En ole mikään supersosiaalinen, joka osaisi jutella tuntemattomien tai puolituttujen kanssa ummet lammet, jotenka eristäydyn aika mielelläni. Joskus taas intoudun itsekkin juttelemaan, mutten välttämättä tyrkkää itseäni muiden seuraan..
En tiedä.. Se tuntuu vaan niin jotenkin oudolta. Muuten sosiaalinen olen, mutta tässä vuosien aikana on tullu koettua minkälaisia muut äidit esimerkiksi VOIVAT olla.. huoh..
Mutta isot " omat porukat" ahdistavat. Yksittäisten äitien kanssa tulee juteltua, etenkin jos samanikäisiä lapsia on.
Lapsi tykkää leikkiä muiden kanssa, sen takia käyn. En ole kiinnostunut vieraista lapsista enkä kysele kohteliaisuuden takia mitään. Puhun vain silloin kun on jotain oikeaa asiaa.
Vuosi sitten muutettiin ja samalla muuttui myös puisto (muuttomatka >2km) ja siellä on täysin eri meininki kuin siinä puistossa jossa käytiin ennen muuttoa! Ihanan rentoa ja iloista meininkiä! Ei me äidit tentata toisiltamme mitään, ainoa mitä kysytään uusilta tulokkailta on että minkä ikäinen lapsi ja minkä niminen. Sitten jutellaan ihan niitä näitä :) Olen tuosta puistosta löytänyt myös itselleni erittäin hyvän ystävän ja hänen lapsestaan on tullut omalleni erittäin hyvä ystävä, joten ei valittamista!! :)
Entisessä puistossa kyllä ahdisti :( Jos näin siellä paljon porukkaa, käännyin lapsen kanssa toiseen suuntaan. Siellä ei vaan voinu olla. Jos ei koko ajan udeltu kaikkea niin kyyläiltiin naama norsunvi**lla mitä tehdään. Ei kivaa. Joten ymmärrän kyllä teitä joita leikkipuistot ahdistaa.
Mua suorastaan harmittaa, jos puistossa ei ole muita. Mun mielestä on kiva jutella muiden äitien kanssa ja kysellä heidän lapsistaan. Mutta on mulla yleensä kirja mukana, johon keskityn, mikäli puistossa ei ole muita tai jos joku äiti haluaa selvästi olla rauhassa. En siis ole mitenkään väkisin tuppautumassa, vaan jos aistin, että jotkut haluavat olla mieluummin omissa oloissaan, en ala jutella ollenkaan.
Ap