AI ETTÄ TEKISI MIELI TUKISTAA TUOTA PIKKURIIVIÖTÄ!!!! (ov)
mutta olen ylpeä itsestäni etten siihen sortunut. Tosin nyt ymmärrän hivenen paremmin niitä jotka siihen joskus sortuvat mutta en silti hyväksy fyysistä kuritusta (sanoo hän ainakin vielä tässä vaiheessa.... :)
Siis kerta kaikkiaan kolmivuotias koettelee oikein rankimman kautta. Miten tuollainen pullon kokoinen voikin onnistua raivostuttamaan viimeisen päälle. KAIKKI mahdolliset temput on tehtävä, siis KAIKKI.
Ihana, rakas oma pieni aarre ja mussukka ja niiiiiiiiiiiiiiin raivostuttava välillä.
Kommentit (7)
Välillä joudun napsauttamaan päähän luunapin, ja sitten on heti morkkis. Lapsi huutaa, että " älä äiti, mulla tulee pipi päähän" .
Hirveitä kakaroita. Kuinka monta kertaa päivässä saa muistuttaa itselleen suomen rikoslaista...
mun sydän särkyisi tuhansiksi pirstaleiksi jos poikani joutuisi pyytämään etten satuttaisi häntä....
kun tilanne menee meillä edes joltisenkin ohi niin aina mietin että miten ihmeessä tuollainen tinttaralla voi osata vetää aina niin oikeista naruista että silmissä melkein sumenee. Ja ihan oikeasti olen tosi pitkäpinnainen (siis muidenkin mielestä enkä vaan itseni). Ehkä meille on suotu varsinainen energiapakkaus tasan kolmivuotiaan muodossa....
ap
minunkin mielessä... Vaan sähisenpä oman pääkopan sisällä ja yritän korvat sauhuten laskea kymmeneen..
Parempi kait tuo on aatella mielessä, että kylläpä teksi mieli vetästä tukasta, kun tosissaan toteuttaa..
Yhden kerran olen hyvin " hellästi" tukistanut ja poika kattoi äitiä kyllä niin järkyttyneenä, että mitä sä äiti nyt, että jäi itelle niin paha mieli, että sen jälkeen ole kuin sanallisesti ojentanut.. Porautu äitin sieluun kyllä se pieni loukkaantunut katse, että joka kerta, kun pinna palaa, niin se muistuu mieleen..
mukuloita kaksi. Kumpainenkin uhmassa. Et ole siis ainoa.
Sillä ainakin omilleni olen saanut jonkinlaisen kurin säilytettyä.