Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua! Luulin olevani hoikka ja olenkin lievästi ylipainoinen.
17.05.2020 |
Kävin pitkästä aikaa jäämällä ja järkytyin. Painoin 69 kg (pituus 160 cm). Ennen lapsia paino 52-56 kg. Nyt lapset teini-ikäisiä ja luulin edelleen painavani 58-60 kg, kuten muutama vuosi sitten.
Milloin itse olet käynyt vaakalla?
Kommentit (63)
Lopetin vaa'an käyttämisen, kun huomasin, että korkea luku vain masensi ja sai luopumaan laihdutuksesta. Mulle sopii paremmin se, että tuntee olonsa hyväksi ja kauniiksi, niin silloin syönkin vähemmän ja onnistun laihtumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En uskalla nousta vaa’alle. Viimeeksi vuosi sitten 57 kg. Olen 160cm ja pidän itseäni hoikkana, paino 52-53 kg. Sitten lapset teini-iässä, toimistotyö, herkuttelu... 57 kg oli shokki. Nutrilett kk aja ja paino sen jälkeen 54 kg. Nyt oon lihonut takas, maha aiempaa läskimpi. Vaatteet kiristää. En uskalla punnita itseäni. En tiedä, mitä teen.
Älä nyt ainakaan nutraa! Normaalipaino ei ole "shokki". Liiku riittävästi juosten, puntaten tms että saat lihasta vähän rasvan tilalle. Vähäsuolainen viikon terveysruokakuuri alkuun vielä että nesteet lähtee ja on heti nätimpi olo.
Oot aikuinen nainen, kroppa saattanut lapsia maailmaan, vähän lempeyttä itselle?
Sehän on vain hyvä. Säästyt monilta sairauksilta ja elät pidempään. Vai haluatko kuolla aiemmin?
Minä olen aina ollut hoikka. Ja kun painoani ja bmi:tä katsoo, niin olen sitä edelleen. Lasten saannin jälkeen ja Keski-ikää lähestyessäni, voisin todeta olevani korkeintaan sellainen laiha-läski.
Mutta kun mene ilkosillani peilin eteen, olen kyllä ihan läski, pullukka. Näin siis, vaikka painoni on kohdillaan pituuteen nähden.
Jotain pitäisi tehdä, kun edes tunnin lenkki illassa ei tuloksia tuota. Mutta puntarin seuraaminen saa jäädä.
Pystyn samaistumaan ap:n tilanteeseen hyvin. Olen 162/67 ja mahdun s- ja 36- kokoisiin vaatteisiin, voisi siis tulkita hoikaksi. Mutta olen ylipainoinen!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn joka päivä puntarissa. Ei ahdista vaan kiinnostaa.
Etkö oikeasti huomaa vaatteista? Esim kai sulla entinen s-koko vaihtanut L-kokoon tai että takin napit ei mene kiinni?
Entä harrastatko kuntosalia tai muuta painoa nostavaa lajia aktiivisesti? Sehän voisi selittää mutta sen kyllä tietäisit itse. Esim mulla mitat on aika samat kuin sulla, 162cm/71 kg mutta 5 rankkaa salitreeniä/viikko ja vaatekoko s/m, kun taas 15 vuotta sitten paino 60kg mutta vaatekoko l/XL kun oli rasvaa lihaksen tilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä kuukausittain käyn vaa'alla. Tai pikemminkin kehonkoostumusmittarilla, koska se kertoo enemmän kuin pelkkä paino. Nuorempana ei tarvinnut miettiä asiaa, mutta kun 30v tuli mittariin, se kyllä muuttui. Salakavalasti tulee kehoon painoa, sekä rasvamassan määrä kasvaa. Oma laitteeni on Omronin bluetooth -malli, mikä on siinä mielessä hyvä, että tiedot tallentuu kännykkään. Tulokset siis näkyvät käyrällä, eli ei tarvitse itse muistaa mitä ne ovat olleet milloinkin ja mikä on muutoksen suunta sekä vauhti.
Mä vähän luulen, että aika harvalla 30+ naisella tai miehellä kroppa pysyy kuosissa jos sitä ei millään tavalla itse seuraa. Seuraamattomuus toki voi olla hieman sitäkin, että ei ns. halua tietää muutoksista ja että tietämättömyys on parempi. Se on sitten eri asia jos itseä/kumppania ei kropan rasvoittuminen millään tavalla häiritse, mutta itse en kuulu siihen porukkaan. Vaikken mikään fitness-pimu tietenkään olekaan, niin en halua päästää itseäni pyöreäksi.
Mulla kävi kuin sulle ap. Nyt alotin ketodieetin ja paino on jo 4kg pudonnu. 15kg jäljellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan vaatekoot on muuttuneet suuremmiksi. Jos nyt ostat S-koon paidan niin 10v sitten se olisi ollut M-kokoa. Unohtamatta miten löysät vaatteet on nyt muotia. Nopealla googletuksella löytynyt taulukko:
https://akns-images.eonline.com/eol_images/Entire_Site/2015718/rs_634x8…
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aina ollut hoikka. Ja kun painoani ja bmi:tä katsoo, niin olen sitä edelleen. Lasten saannin jälkeen ja Keski-ikää lähestyessäni, voisin todeta olevani korkeintaan sellainen laiha-läski.
Mutta kun mene ilkosillani peilin eteen, olen kyllä ihan läski, pullukka. Näin siis, vaikka painoni on kohdillaan pituuteen nähden.
Jotain pitäisi tehdä, kun edes tunnin lenkki illassa ei tuloksia tuota. Mutta puntarin seuraaminen saa jäädä.
No jos olet laiha läski niin ei siinä lenkit auta vaan kunnon lihaskuntotreeni. Jos lähtötaso on nolla niin kotona treenaaminenkin saa tulosta. Kyykkyjä, erilaisia punnerruksia, vatsalihasliikeetä, selän vahvistusta päin makuulta käsien ja jalkojen nostot. Osta jumppakuminauha ja sillä vastusta kyykkyihin ja saat myös hauikset, olkapäät ja ojentajaa treenattua. Netti täynnä ohjeita kotijumppaan. Monilla saliketjuilla (esim fressi, Elixia) on tunteja netissä. Toinen (ehkä vielä parempi jos on aikaa) vaihtoehto ottaa salijäsenyys ja palkata pt muutamaksi kerraksi tekemään sulle saliohjelma ja opastus salille. Mutta kotitreenikin (lihaskuntotreeni) auttaa miljoona kertaa enemmän kuin lenkit. Ja mikä parasta: aloittelijalla lihaskunto kasvaa kohisten joten se tuo motivaatiota treenaamisen. Jo puoli tuntia päivässä 3-4 kertaa viikossa tehokasta treeniä on hyvä, joten ei ajasta pitäisi olla kiinni kellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyn samaistumaan ap:n tilanteeseen hyvin. Olen 162/67 ja mahdun s- ja 36- kokoisiin vaatteisiin, voisi siis tulkita hoikaksi. Mutta olen ylipainoinen!!
Miksi alapeukut?
En todellakaan tunne oloani hyväksi tässä painossa, mutta viimeiset 10 raskauskiloa eivät vaan tunnu lähtevän millään, enkä halua jämähtää ” mammakroppaan”!!
Vierailija kirjoitti:
Pystyn samaistumaan ap:n tilanteeseen hyvin. Olen 162/67 ja mahdun s- ja 36- kokoisiin vaatteisiin, voisi siis tulkita hoikaksi. Mutta olen ylipainoinen!!
Se, että saa ahdettua itsensä s-kokoiseen vaatteeseen ei tarkoita, että se olisi välttämättä se sopivin koko...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaakaneuroosi on nykysairaus.
Onko elämä pilalla, jos vaaka näyttää 200g liikaa?
Peili riittää minulle, ja liikunnaksi kävely.
Ei tarvi neuroosiin asti vahdata mutta peili = aivot voi valehdella. Itselläni kokemusta tästä, luulin olevani ihan hoikka niin kuin ennenkin mutta olinkin +10kg. Peili näytti kummasti samaa kuin aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Pystyn samaistumaan ap:n tilanteeseen hyvin. Olen 162/67 ja mahdun s- ja 36- kokoisiin vaatteisiin, voisi siis tulkita hoikaksi. Mutta olen ylipainoinen!!
Wow, sulla täytyy olla tiivis/timmi kroppa? Mä oon tuo aiemmin kirjoittanut 72 -> 63.1 kiloon laihduttanut ja pituutta tosiaan 162cm. Käytän tällä hetkellä 63-kiloisena kokoa 42!! Joskus mahtuu 40 mutta 38 ei todellakaan vielä. Toki minulla on iso rintamus mutta silti. Onnittelut jos tosiaan olet noin pikkuruinen, eihäm silloin vaa'an luvulla ole väliä.
Näin käsitys itsestä ja muista hämärtyy, kun on ylipainon saartama, eikä normaalipainoisia saati hoikkia enää näe.
Mä en omista enää vaakaa. Oon 29v ja teini-iästä lähtien kärsinyt aina jonkinlaisesta syömishäiriöstä.
Pää pysyy paremmin kasassa kun en käy vaa'alla joka aamu ja saa ihme fiksaatiota sen numeroihin.
Luulen painavani jotain 66-70kg:n väliltä. (Pituutta 175cm.)
Toki jos on syömishäiriötaustaa, vaakaa voi olla hyvä välttää. Mutta taviksille se on ihan hyvä työkalu oman kropan seuraamiseen, todella monelle käy niin että paino nousee huomaamatta 5-10kg. Se on vaikeampi pudottaa kuin 2kg jonka huomaa heti jos säännöllisesti punnitsee. Näin itselläni ainakin.
Alue: Aihe vapaa
En uskalla nousta vaa’alle. Viimeeksi vuosi sitten 57 kg. Olen 160cm ja pidän itseäni hoikkana, paino 52-53 kg. Sitten lapset teini-iässä, toimistotyö, herkuttelu... 57 kg oli shokki. Nutrilett kk aja ja paino sen jälkeen 54 kg. Nyt oon lihonut takas, maha aiempaa läskimpi. Vaatteet kiristää. En uskalla punnita itseäni. En tiedä, mitä teen.