Laihduttaminen ja herkuttelu

Up

Hoikat ihmiset eivät yleensä herkuttele. Minä syön sipsejä noin kerran vuodessa, karkkia noin kolme kertaa vuodessa ja kakkua joitakin kertoja vuodessa, kun on juhlia. Ja syön siis tasan mitä huvittaa. Jos haluan sipsipussin, ostan sen. Se vain tapahtuu kerran vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Hoikat ihmiset eivät yleensä herkuttele. Minä syön sipsejä noin kerran vuodessa, karkkia noin kolme kertaa vuodessa ja kakkua joitakin kertoja vuodessa, kun on juhlia. Ja syön siis tasan mitä huvittaa. Jos haluan sipsipussin, ostan sen. Se vain tapahtuu kerran vuodessa.

Hmm. En usko, etteivät hoikat ihmiset herkuttelu ikinä... tai oikeesti syövät vaan pari kertaa vuodessa.. Uskon, että jotkut hoikat syö useamminkin herkkuja.

Up

Söin tänään tuoreita mansikoita ja vaniljarahkaa. Nam!

Ne ulkomaiset mansikat on oikein hyviä.

Up

Sillon kun laihdutan, en syö herkkuja juuri ollenkaan. Ne on turhia ja kropalle kuin huumetta.

Vähän on asenne hakusessa, jos herkuttelusta kyselet.

Tämän kevään aika olen laihduttanut 61,5 kilosta 57 kiloon, ja joka lauantai on mennyt herkutellessa. Tänään meni 3 keksiä ja mars-patukka. Viikolla sitten on tiukka linja ruuan suhteen + kuntoilu. Eli onnistuu.

Kun laihdutin, en syönyt ekaan kolmeen viikkoon herkkuja. Sitten siitä eteenpäin kerran viikossa söin hiilaripitoisia herkkuja,jos teki mieli. ei siis mitään rasvapommeja. Esim. Jacky makupala ja irtokarkkeja 50-80g. Harrastan liikuntaa 5 kertaa viikossa, niin hiilarit palaa pois liikkuessa. Nyt kun en ole dieetillä, herkuttelen vasta kun olen syönyt pääaterian. Ja herkkujen pitää mahtua päivän kaloreihin. Esim. Tällä viikolla olen syönyt viikon aikana herkkuina 4 digestivekeksiä, irtokarkkeja 10kpl, 2 siideriä.

Yksi herkkupäivä viikossa. Silloin pieni määrä karkkia ja pikkupussi sipsejä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoikat ihmiset eivät yleensä herkuttele. Minä syön sipsejä noin kerran vuodessa, karkkia noin kolme kertaa vuodessa ja kakkua joitakin kertoja vuodessa, kun on juhlia. Ja syön siis tasan mitä huvittaa. Jos haluan sipsipussin, ostan sen. Se vain tapahtuu kerran vuodessa.

Hmm. En usko, etteivät hoikat ihmiset herkuttelu ikinä... tai oikeesti syövät vaan pari kertaa vuodessa.. Uskon, että jotkut hoikat syö useamminkin herkkuja.

No minä herkuttelen syömällä jogurttia ja sen päällä pähkinöitä.

-sama

Tumma suklaa vie tehokkaasti suklaahimon.

Nyt olen ollut kuukauden ilman mitään herkkuja. Minulle helpompaa näin. Pudotan painoa normaalipainon sisällä sen alarajalle, joten saa kyllä olla aika tiukka linja, että onnistuu. Vajaa kolme kiloa lähtenyt. Vielä ehkä kilon. Kesä näissä mitoissa ja syksyllä taas enemmän ruokaa naamariin.

Mä olen laihtunut alkuvuodesta 19 kiloa. Olen herkutellut muutaman kerran juhlapäivinä. Laskemalla kalorit se onnistuu, eli kalorivajetta jäi niiltäkin päiviltä.

Voit vapaasti herkutella ja silti pysyä hoikkana. Liikunnan avulla voi suoda itselleen herkkuja periaatteessa joka päivä kunhan vähentää herkkujen kalorit muita aterioista.

Itse liikun aktiivisesti (n. tunnin päivässä) ja saatan syödä korvapuustin, suklaapatukan, irtokarkkeja tai jäätelöä, joskus jotain pientä jopa joka päivä. Yritän syödä vähäisiä määriä eli en esim ahmi koko suklaalevyä kerrallaan.

Hedelmistä ja marjoista saa helposti makeannälän taitettua mutta ei kannata lopettaa herkkuja kokonaan, silloin haluat niitä kahta kauheammin. Kun pidät verensokerin tasaisena eli syöt pieniä annoksia ja ennen nälkä koomaa niin ei tee niin paljon mieli sokeria. Ja juo paljon vettä. Jano kostautuu iltaisin makeannälkänä.

Olen viimeisten puolentoista vuoden aikana laihtunut 73 kilosta 62 kiloon. Pituutta on 160 cm. Olen syönyt sipsejä ja suklaata ja juonut viiniä vähintäänkin viikoittain. Olen tänä aikana käynyt varmaan sata kertaa sushibuffassa syömässä niin että napa on naukunut. Olen syönyt leipää ja perunaa, voita ja juustoa sekä rasvaisia lihoja.

Kyse on määristä ja ennen kaikkea siitä, syökö keskimäärin vähemmän kuin kuluttaa.

Missään nimessä ei pidä lähteä sellaiselle dieetille, joka on pelkkää kärsimystä ja kieltäytymistä. Se ei ole kestävä ratkaisu.

Aloitin vuoden alussa pudottamaan painoa oikein reilusti, syöden vain noin 1000cal päivässä kolmen kuukauden ajan. En syönyt mitään varsinaisia herkkuja koko aikana. Karkit pois, jopa kalorittomat limsat pois, kaikki vehnähöttö, leivät, pasta, peruna ja riisi pois. Tuona aikana syödyt herkut olivat lähinnä marjarahkaa iltaisin, välillä pieni hedelmäsalaatti, hedelmä tai muutama cashewpähkinä salaatin joukossa. 

Koska kroppa ei kestä kauhean kauan rajua kalorivajetta, pidin huhtikuun väliä ja pidin huolta että syön sen verran mitä "tavoitepainoinen minäni" voisi syödä eli noin 1500-1600 cal päivässä. Pääsiäisen aikana kalorit paukkuivat vähän ylikin, mutta ei muutama päivä tee huonoa. 

Nyt touko-kesäkuun aikana jatkan vähän rajumman kaavan mukaan painon pudotusta. Jatkan tuota 1000 kaloria päivässä ma-pe jolloin en syö mitään herkkuja, paitsi marjoja rahkan kanssa tai hedelmiä. Mutta la-su syön tuon 1500-1600cal ja olen herkutellutkin. Vähän suklaata, puolikas lohipitsa ja lämpimiä voileipiä, jopa muutama karkki. Viikonloppuna myös kaloritonta limsaa, johon olen ihan heikkona.

Yritän opetella syömään niin että osaisin pitää "karkkipäivän" eli  herkut vain valituille päiville ja silloinkin voi katsoa että pysyy oman kalorinkulutuksen rajoissa ainakin suurimmaksi osaksi näistä herkuttelupäivistä. Lähtöpainoni oli 1.1. 91kg ja tänä aamuna sain lukemaksi 80,9kg joten suunta on ainakin oikea. Vielä 10kg tässä vähitellen alas. Kroppa tarvitsee välillä ne viikot, että syö tavoitepainon mukaisen kalorimäärän. Heinäkuun kesälomalla aion taas löysäillä enemmän.

N44

Kerran viikossa herkuttelen. Nytkin syön sipsejä, kasviksia ja dippiä. Joskus haetaan pizzaa tai hampurilaiset. Voisihan painonpudotus olla nopeampaa ilman mitään herkkuja, mutta mä mieluummin nautin elämästä ja ruoasta. Arkena noudatan aika tarkkaan terveellistä ruokavaliota, mutta sinnekin mahtuu silloin tällöin kahvin kanssa keksi tai suklaapatukka. T. -14 kg

Lihavat ovat menettäneet luonnollisen vaiston siitä, mitä milloinkin pitää syödä ja kuinka paljon. Ihminen voi syödä tasan mitä haluaa, jos hänellä on tämä vaisto tallella. Mutta ahmikaa vain, ei se muilta ole pois.