Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko ihmisiä joiden elämä perustuu valheille? Miten suhtaudutte heihin?
14.05.2020 |
Minun esimerkissäni pariskunta on valehdellut kaikille tavanneensa juhlissa, kun olivat molemmat sinkkuja. Todellisuudessa tapasivat jo monta kuukautta aiemmin baarissa, kun mies oli vielä varattu ja menivät heti sänkyyn. Mulle selvisi häissä, että olivat valhdelleet ihan kaikille.
Jotenkin meni maku koko ihmisiin. Aloin miettiä, että mitä kaikkea muuta ne valehtelee.
Onko samantyyppisiä kokemuksia?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Tunnen.
En viihdy hänen seurassaan, koska epärehellisyys on vastenmielinen ominaisuus ihmisessä. En luota häneen, ja puhummekin vain tosi pinnallisista asioista silloin kun syystä tai toisesta tapaamme.
Harmittaa myös se, että muut ihmiset eivät välttämättä tiedä hänen epärehellisyydestään, vaan uskovat kaiken. Tekisi mieli paljastaa totuus, mutta se ei taida olla minun tehtäväni.
Kenen tehtävä se sitten on?
Sinä olet epärehellinen, kun jätät kertomatta totuuden. Epärehellisyys on vastenmielinen ominaisuus ihmisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en nyt tiedä perustuuko valheelle, mutta jossain toisessa maailmassa tuntuu elävän.
Työkaverini on alle 30 vuotias mukava ja itsenäinen nainen. Hänellä on nyt yli neljän vuoden ajan ollut suhde toiseen työntekijään, mies on perheellinen ja yli 40- vuotias. Niin vain nainen jaksaa uskoa olevansa tuon miehen oikea rakkaus ja odottaa päivää jolloin hän jättää perheensä ja muuttaa hänen luokseen, kuten miehen mukaan tulee vielä tapahtumaan.
Nainen ei edes katsele muita miehiä, eikä tee mitään päätöksiä elämässään koska odottaa tuota päivää kun mies hänet valitsee. Mm. haluaisi etsiä kivemman vuokra-asunnon, mutta ei nyt viitsi jos joutuukin sitten heti etsimään miehen kanssa isomman. Tästä intoiluista on jo yli vuosi.
Sääliksi käy...
Mietin kans kysymykseen vastatessa, että kyse ei varmastikaan ole monesti valheesta, vaan nämä henkilöt itse uskovat oman tarinansa ja se on heille totta. Valehtelu on tietoista huijaamista, jossa toiselta pyritään saamaan etua, ja joskus raja on hiuksenhieno.
No vähän armoa ap. Miten olisivat voineet kertoa tuon totuuden, kun ihmiset on noin mustavalkoisia kuin sinä? En minäkään ole kellekkään kertonut tarkalleen miten on tavattu, kun se tarina nyt vaan on sekava eikä mitenkään romanttinen tyyliin nyksä on yhden säädön kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Joitakin. Narsku on yleensä sellainen että sen elämä perustuu valheelle. Narsku valehtelee mennen tullen milloin mitäkin juttuja mutta sitten tosi moni ei edes epäile vaan uskoo kaiken. Narsku tekee kulissin että on hyvä ja sitten väittää mitä oudompia ja tyhmempiä juttuja jostakin josta tehnyt vihollisensa ja että muka paha. Ja nekin jutut moni vielä uskoo ja levittelee. Niin eihän henkilöltä tarvi edes ottaa selvää pitääkö jutut edes paikkaansa kun silloin kaatuisi ne kulissit.
Narsismia ei ole ilman valhetta. Päävalhe on kuvitelma itsestä ihmeellisenä ja virheettömänä. Instassa tätä valhetta on helppo toteuttaa kuvanmuokkauksen keinoin, livenä pyritään ulkoiseen virheettömyyteen vaikka sisus on scheissea. Mut sehän ei haittaa, kun just tuo kombo on se mikä myy nyt parhaiten.
Eli valhe myy. Hyvin moni ostaa sen valheen koska haluaakin pettää itseään. Se on sitten toinen juttu miksi.
Meidän parisuhde alkoi, kun olin varattu, mutta en todellakaan koe, että elämä sen vuoksi perustuu valheelle! Minä tiedän, nykyinen mies tietää ja ex-mies tietää. Olemme asian käyneet tällä porukalla läpi, enkä näe mitään syytä että mun pitäis koko maailmalle julistaa asiaa. Vai pitäiskö mun jotenkin nyt kertoa kaikille asia, jossa toimin väärin? Saada osakseni kaikkien paheksunta? Olisko kivitys sopiva rangaistus yhteiskunnalta?
Oletko sinä ap toiminut joskus väärin? Oletko muistanut kertoa ne asiat aina kaikille? Pidät listaa virheistäsi julkisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en nyt tiedä perustuuko valheelle, mutta jossain toisessa maailmassa tuntuu elävän.
Työkaverini on alle 30 vuotias mukava ja itsenäinen nainen. Hänellä on nyt yli neljän vuoden ajan ollut suhde toiseen työntekijään, mies on perheellinen ja yli 40- vuotias. Niin vain nainen jaksaa uskoa olevansa tuon miehen oikea rakkaus ja odottaa päivää jolloin hän jättää perheensä ja muuttaa hänen luokseen, kuten miehen mukaan tulee vielä tapahtumaan.
Nainen ei edes katsele muita miehiä, eikä tee mitään päätöksiä elämässään koska odottaa tuota päivää kun mies hänet valitsee. Mm. haluaisi etsiä kivemman vuokra-asunnon, mutta ei nyt viitsi jos joutuukin sitten heti etsimään miehen kanssa isomman. Tästä intoiluista on jo yli vuosi.
Sääliksi käy...
Jatkan tätä vielä... ajattelen naisesta että hän heittää oman potentiaalinsa hukkaan. Uskon että hän ei vaihda työpaikkaa koska sitten ei miestä niin paljoa näkisi. Uskosin hänen saavan helposti toisen ja parempipalkkaisen työn kielitaitonsa ja kokemuksensa vuoksi. Hän sanoo ettei halua lapsia, mutta välillä väläyttää ajatuksia jotka toisin ovat. Ollessaan jumissa tähän suhteeseen, ei hän koskaan tule löytämään sellaista miestä jonka kanssa perheen perustaa, koska ei edes ole avoin tutustumaan muihin.
Jotenkin hän on onnistunut jäämään miehen lumoihin eikä ymmärrä elävänsä valheessa. Luulen että miehenkin puolelta mukana on tunteita, mutta todellisuus siitä että jättäisi perheensä ja todella hyvätuloisen vaimonsa on aika pieni. Sen lisäksi hän puhuu naisesta hyvin halveksuvasti seläntakana.
Kaikki aina ihastelevat siskoni kauneutta, kunnes kuulinkin että hänen salaisuutensa paljastui, oli ottanut botoksia, ties mitä muita kauneushoitoja. Oli yrittänyt pitää sen salassa jopa mieheltään. En nyt tiedä onko kauhean iso asia. Itselleenhän hän nuo tekee eikä se muihin vaikuta mutta outoa että se oli oikeen varjeltu salaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisten yksityiselämä ei kuulu mulle ja mun yksityiselämä ei kuulu muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en nyt tiedä perustuuko valheelle, mutta jossain toisessa maailmassa tuntuu elävän.
Työkaverini on alle 30 vuotias mukava ja itsenäinen nainen. Hänellä on nyt yli neljän vuoden ajan ollut suhde toiseen työntekijään, mies on perheellinen ja yli 40- vuotias. Niin vain nainen jaksaa uskoa olevansa tuon miehen oikea rakkaus ja odottaa päivää jolloin hän jättää perheensä ja muuttaa hänen luokseen, kuten miehen mukaan tulee vielä tapahtumaan.
Nainen ei edes katsele muita miehiä, eikä tee mitään päätöksiä elämässään koska odottaa tuota päivää kun mies hänet valitsee. Mm. haluaisi etsiä kivemman vuokra-asunnon, mutta ei nyt viitsi jos joutuukin sitten heti etsimään miehen kanssa isomman. Tästä intoiluista on jo yli vuosi.
Sääliksi käy...
Jatkan tätä vielä... ajattelen naisesta että hän heittää oman potentiaalinsa hukkaan. Uskon että hän ei vaihda työpaikkaa koska sitten ei miestä niin paljoa näkisi. Uskosin hänen saavan helposti toisen ja parempipalkkaisen työn kielitaitonsa ja kokemuksensa vuoksi. Hän sanoo ettei halua lapsia, mutta välillä väläyttää ajatuksia jotka toisin ovat. Ollessaan jumissa tähän suhteeseen, ei hän koskaan tule löytämään sellaista miestä jonka kanssa perheen perustaa, koska ei edes ole avoin tutustumaan muihin.
Jotenkin hän on onnistunut jäämään miehen lumoihin eikä ymmärrä elävänsä valheessa. Luulen että miehenkin puolelta mukana on tunteita, mutta todellisuus siitä että jättäisi perheensä ja todella hyvätuloisen vaimonsa on aika pieni. Sen lisäksi hän puhuu naisesta hyvin halveksuvasti seläntakana.
Eikö sinun pitäisi mainita tuosta sille miehelle ja naiselle?
Muuten tunnen kyllä suhteita, missä salasuhde on johtanut eroon lopulta. Ei kai sullakaan kristallipalloa ole miten lopulta käy. Tosin jos naisesta puhuu halveksuvasti, niin sitten tuskin eroaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En myöskään ymmärrä miten esimerkki liittyi elämän perustamiseen "valheelle".
About kaikki valehtelevat, vaikka luulisivatkin muuta, kyse on itsetuntemuksesta ja siitä mihin niitä rajoja vedetään.
Mutta siis (ikävä kyllä) seurustelin aikani miehen kanssa, joka eli täysin todellisuudesta poikkeavaa fantasiaelämää rikkaana hyväntekijänä ja supernerona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en nyt tiedä perustuuko valheelle, mutta jossain toisessa maailmassa tuntuu elävän.
Työkaverini on alle 30 vuotias mukava ja itsenäinen nainen. Hänellä on nyt yli neljän vuoden ajan ollut suhde toiseen työntekijään, mies on perheellinen ja yli 40- vuotias. Niin vain nainen jaksaa uskoa olevansa tuon miehen oikea rakkaus ja odottaa päivää jolloin hän jättää perheensä ja muuttaa hänen luokseen, kuten miehen mukaan tulee vielä tapahtumaan.
Nainen ei edes katsele muita miehiä, eikä tee mitään päätöksiä elämässään koska odottaa tuota päivää kun mies hänet valitsee. Mm. haluaisi etsiä kivemman vuokra-asunnon, mutta ei nyt viitsi jos joutuukin sitten heti etsimään miehen kanssa isomman. Tästä intoiluista on jo yli vuosi.
Sääliksi käy...
Jatkan tätä vielä... ajattelen naisesta että hän heittää oman potentiaalinsa hukkaan. Uskon että hän ei vaihda työpaikkaa koska sitten ei miestä niin paljoa näkisi. Uskosin hänen saavan helposti toisen ja parempipalkkaisen työn kielitaitonsa ja kokemuksensa vuoksi. Hän sanoo ettei halua lapsia, mutta välillä väläyttää ajatuksia jotka toisin ovat. Ollessaan jumissa tähän suhteeseen, ei hän koskaan tule löytämään sellaista miestä jonka kanssa perheen perustaa, koska ei edes ole avoin tutustumaan muihin.
Jotenkin hän on onnistunut jäämään miehen lumoihin eikä ymmärrä elävänsä valheessa. Luulen että miehenkin puolelta mukana on tunteita, mutta todellisuus siitä että jättäisi perheensä ja todella hyvätuloisen vaimonsa on aika pieni. Sen lisäksi hän puhuu naisesta hyvin halveksuvasti seläntakana.
Ymmärrän näkemyksesi. Olin itse tuollainen kolmikymppisenä. Tosin näin aika pian, että mies ei tule jättämään perhettään mutta silti roikuin hänessä. En ollut avoin tutustumaan muihin. Nuorelle itselleni kun kirjoittaisin kirjeen, kieltäisin itseltäni tällaisen roikkumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteemme alkoi miehen ollessa varattu. Emme kyllä koskaan mainitse sitä kun joku kysyy missä tapasitte jne. vaan kerromme missä tapasimme ja miten ja miksi rakastuimme. Olemme olleet jo kymmeniä vuosia yhdessä, lapsiakin löytyy. Ja tämäkö on nyt sitten valheessa elämistä? Taidat olla vielä aika nuori ja lapsellinen, kun noin mustavalkoisesti ajattelet.
Vierailija kirjoitti:
Aloitukseen kommentoisin, että se, että valehtelee muille suhteen alun on asia sinänsä, eikä mun mielestä tee pariskunnan koko elämästä valheellista. Toisin sanoen, elämän perustuminen valheelle tarkoittaisi minulle sitä, että valehtelevat koko rakkautensa eikä sitä, miten se nyt saikaan alkunsa.
Mutta asiaan; itse olen tuntenut useampiakin pariskuntia, joiden parisuhde tuntuu perustuvan teeskennellylle rakkaudelle. Yhdessä tapauksessa ystäväni piti itselleen tärkeänä, että hän pääsee meidän ystäväporukasta ensimmäisenä naimisiin. Tästä syystä kiire naimisiin oli siis kova ja siinä vauhdissa taisi käydä niinkin että rakkautta valehdeltiin niin itselle kuin muillekin. Erohan siitä seurasi.
Toisessa tapauksessa eräs lähipiiriin kuuluva henkilö yrittää kovasti myös todistella perheensä ihanuutta ja läheisiä välejä, ja varallisuutta ja menestystä ja mitä lie. Todellisuudessa jokin on pahasti pielessä, sillä en näe heidän ikinä kommunikoivan ystävällisesti ja aidosti keskeneää.
Kyllä toisille on ihan elämän ja kuoleman kysymys päästä naimisiin ja lisääntyä. Ei niin justiinsa kenen kanssa ja kauako juttu kestää, voipa sanoa saaneensa jotain aikaan elämässään 😄näihin nähden nämä lisääntymis/pariutumishaluttomat saattaa olla rehellisempiä ja jopa vastuullisempia. Tajutaan että perhe on jotain muuta kuin ruksi ruudussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseni. Muut luulevat, että minulla kaikki ihan ok ja kärsin nyt hieman vaikeammasta kaudesta. Tosiasiassa olen vakavasti masentunut, enkä usko, että jaksan enää kauaa.
Tiedän vain ihmisiä joiden mukaan muiden elämä perustuu valheille, koska he eivät sellaista elämää kun muut ihmiset haluaisivat.
Vierailija kirjoitti:
Serkkuni on
V i h r e i d e n
kansanedustaja. Kotikunnassaan roistona ja gangsterina tunnettu patologinen kriminaali.
Emme ole tekemisissä.
Tykkää silacoista.
Vierailija kirjoitti:
No vähän armoa ap. Miten olisivat voineet kertoa tuon totuuden, kun ihmiset on noin mustavalkoisia kuin sinä? En minäkään ole kellekkään kertonut tarkalleen miten on tavattu, kun se tarina nyt vaan on sekava eikä mitenkään romanttinen tyyliin nyksä on yhden säädön kaveri.
Niin. Mun yksi vanha kaveri on naimisissa miehen kanssa, johon tutustui, koska harrasti ensin seksiä hänen veljensä kanssa jatkoilla, joilla mieskin oli. Ei tuota nyt ole tarpeen kertoa kaikille, ja onnellisia ovat kuitenkin nämä vuodet olleet.
Tunsin pariskunnan josta oli yleistä tietoa että mies pettää jatkuvasti ja on väkivaltainen vaimoa kohtaan. Vaimo kyllä siitä huolimatta vakuutteli parisuhdeonnea somessa eikä uskonut pettämisjuttuja, vaikka useampi kaveri oli ottanut ne puheeksi. Erosivat kyllä lopulta, mies jäi rysän päältä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitukseen kommentoisin, että se, että valehtelee muille suhteen alun on asia sinänsä, eikä mun mielestä tee pariskunnan koko elämästä valheellista. Toisin sanoen, elämän perustuminen valheelle tarkoittaisi minulle sitä, että valehtelevat koko rakkautensa eikä sitä, miten se nyt saikaan alkunsa.
Mutta asiaan; itse olen tuntenut useampiakin pariskuntia, joiden parisuhde tuntuu perustuvan teeskennellylle rakkaudelle. Yhdessä tapauksessa ystäväni piti itselleen tärkeänä, että hän pääsee meidän ystäväporukasta ensimmäisenä naimisiin. Tästä syystä kiire naimisiin oli siis kova ja siinä vauhdissa taisi käydä niinkin että rakkautta valehdeltiin niin itselle kuin muillekin. Erohan siitä seurasi.
Toisessa tapauksessa eräs lähipiiriin kuuluva henkilö yrittää kovasti myös todistella perheensä ihanuutta ja läheisiä välejä, ja varallisuutta ja menestystä ja mitä lie. Todellisuudessa jokin on pahasti pielessä, sillä en näe heidän ikinä kommunikoivan ystävällisesti ja aidosti keskeneää.
En nyt oikein käsitä miten täysin ulkopuolinen voi väittää joidenkin muiden rakkauden olevan teeskentelyä? Rakkautta voi olla jopa toisiaan hakkaavien pariskuntien välillä, koska heidän käsityksensä rakkaudesta on vääristynyt. He siis aidosti kokevat rakastavansa toisiaan, vaikka muiden silmin suhde näyttää todella sairaalta. En siis pidä tuollaista valehtelemisena ollenkaan, vaan enemmänkin ulkopuolinen siinä tuomaroi toisten elämää.
Siksi kirjoitinkin, että "tuntuu perustuvan" ja "taisi käydä niin että". En oleta asioita absoluuttisiksi.
Sinänsä kommenttisi on kyllä hyvä ja keskustelua täydentävä. Minun näkemykseni on, että aito rakkaus on itse asiassa sen verran universaalia, että se näkyy kyllä muidenkin silmiin sellaisena. Ja tällaiset esim. "toisiaan hakkaavat ynnä muut pariskunnat" ovat usein vain laputtaneet sen oman suhteensa rakkaudeksi, kun eivät muusta tiedä. On helppo sanoa, että kyllä tämä on rakkautta, jos suhteesta on esim. taloudellisten syiden takia vaikea lähteä.
Mutta tämä nyt on vaan minun näkemykseni ja mielipiteeni.
Aikuismaisesti, kohteliaasti mutta jämäkästi.