Jos on

Kokemattomuushan on siitä hyvä, että on paljon sellaisia asioita, joita voi kokeilla ensimmäistä kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomuushan on siitä hyvä, että on paljon sellaisia asioita, joita voi kokeilla ensimmäistä kertaa.

Melko positiivinen asenne. Sitten on myös asioita, jotka olisi pitänyt kokea paljon ennen keski-ikää. Olen kokematon molemmanlaisissa.

ap

-mene töihin, mihin töihin tahansa

-harrasta seksiä

-joku pikakoulutus

-harrastukset, mene ulos

-keksi aikakone

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomuushan on siitä hyvä, että on paljon sellaisia asioita, joita voi kokeilla ensimmäistä kertaa.

Melko positiivinen asenne. Sitten on myös asioita, jotka olisi pitänyt kokea paljon ennen keski-ikää. Olen kokematon molemmanlaisissa.

ap

Olen itsekin keski-ikäinen, mutta koen kokeneeni lähes kaiken kokemisen arvoisen jo 90-luvulla. Kun kaikkea on jo vähintään kerran kokeiltu, niin mikään ei enää tuo samanlaista fiilistä kuin ensimmäisellä kerralla. Sitten toisaalta kun löydän jonkun sellaisen asian jota en olekaan kokeillut (vaikka valtaosa ikäisistäni on), sen kokeileminen on positiivisella tavalla valtavan jännittävää. Hieman jopa kadehdin ihmisiä, jotka pääsevät innostuneena kokeilemaan ensimmäistä kertaa sellaisia asioita, joihin itse olen jo ehtinyt kyllästyä.

Mene ulkomaille, tee vaikka tiskarin hommia tai hri käy etälukiota, sit opiskele sieltäkäsin? Thaimaa on halpa? Siellä myös enkunkielisiä kouluja johon voit saada opintotukea?

Ai niin ja katkase piuhat pallo ei taevitse enää yhtään lisää väestöä. Onnea jatkoo!

Tai sit vaan tee talouseikos jos et jää kiinni aijoita jos jäät niin noi huolet tuntuu aika pieneltä ja saat täyshoison ilmasiksi.

Miksi keski-ikäisyys olisi negatiivinen asia? Silloinhan yleensä ihminen on elämänkokemuksen ansiosta järkevämpi ja rationaalisempi kuin nuoremmat, mutta toisaalta vielä niin nuori, etteivät vanhuusiän vaivat ole ajankohtaisia. Tavallaan parasta aikaahan tämä keski-ikäisyys on, vaikka itsekin vielä toisinaan nuoruuteni perään haikailen.

Muuta portugaliin aiellä päihteet on laillisia samalla voisit harrastuksena selvittää veroparatiisejä ja laittomuuksia mitä suomalaiset raharikkaat siellä touhuaa 😏

On kaunis maakin kuulemma.

Tiesiks et portugali on entinen marbella. 😉

Vierailija kirjoitti:

-mene töihin, mihin töihin tahansa

-harrasta seksiä

-joku pikakoulutus

-harrastukset, mene ulos

-keksi aikakone

Teen joka kuukausi useamman työhakemuksen. Ei kutsuta edes haastatteluun.

Kenen kanssa?

Koulutuksiinkin on nykyään valinnat ja lyhin ammattiin johtava taitaa olla kaksi vuotta.

Harrastan, käyn ulkona.

Pesen pyykit ensin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomuushan on siitä hyvä, että on paljon sellaisia asioita, joita voi kokeilla ensimmäistä kertaa.

Melko positiivinen asenne. Sitten on myös asioita, jotka olisi pitänyt kokea paljon ennen keski-ikää. Olen kokematon molemmanlaisissa.

ap

Olen itsekin keski-ikäinen, mutta koen kokeneeni lähes kaiken kokemisen arvoisen jo 90-luvulla. Kun kaikkea on jo vähintään kerran kokeiltu, niin mikään ei enää tuo samanlaista fiilistä kuin ensimmäisellä kerralla. Sitten toisaalta kun löydän jonkun sellaisen asian jota en olekaan kokeillut (vaikka valtaosa ikäisistäni on), sen kokeileminen on positiivisella tavalla valtavan jännittävää. Hieman jopa kadehdin ihmisiä, jotka pääsevät innostuneena kokeilemaan ensimmäistä kertaa sellaisia asioita, joihin itse olen jo ehtinyt kyllästyä.

Olen edelleen hieman eri mieltä. Osa kokemattomista jutuista voi olla jotain mitä ei tiedä kaipaavansa, mutta sitten kun ne kokee on se iloinen yllätys. Sitten on juttuja, jotka pitää kokea, koska ne ovat ihmiselämän kokemukselle oleellisia ja niiden pitkittäminen vaikuttaa ihmisen kehitykseen ja mielenterveyteen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomuushan on siitä hyvä, että on paljon sellaisia asioita, joita voi kokeilla ensimmäistä kertaa.

Melko positiivinen asenne. Sitten on myös asioita, jotka olisi pitänyt kokea paljon ennen keski-ikää. Olen kokematon molemmanlaisissa.

ap

Olen itsekin keski-ikäinen, mutta koen kokeneeni lähes kaiken kokemisen arvoisen jo 90-luvulla. Kun kaikkea on jo vähintään kerran kokeiltu, niin mikään ei enää tuo samanlaista fiilistä kuin ensimmäisellä kerralla. Sitten toisaalta kun löydän jonkun sellaisen asian jota en olekaan kokeillut (vaikka valtaosa ikäisistäni on), sen kokeileminen on positiivisella tavalla valtavan jännittävää. Hieman jopa kadehdin ihmisiä, jotka pääsevät innostuneena kokeilemaan ensimmäistä kertaa sellaisia asioita, joihin itse olen jo ehtinyt kyllästyä.

Olen edelleen hieman eri mieltä. Osa kokemattomista jutuista voi olla jotain mitä ei tiedä kaipaavansa, mutta sitten kun ne kokee on se iloinen yllätys. Sitten on juttuja, jotka pitää kokea, koska ne ovat ihmiselämän kokemukselle oleellisia ja niiden pitkittäminen vaikuttaa ihmisen kehitykseen ja mielenterveyteen.

ap

Ymmärrän kyllä pointtisi. Käännän jotenkin tuon kuitenkin omalla kohdallani vahvuudeksi, eli ajattelen asian siten, että olen nykytilanteessani (suhteellisen onnellinen keski-ikäinen ihminen) siitä huolimatta, etten ole tiettyjä asioita kokenut eli pärjään yhtä hyvin kuin sellaiset ihmiset, jotka ovat nuo asiat kokeneet. Toisin sanoen muiden on täytynyt kokea tiettyjä asioita päästäkseen nykyiseen tilanteeseen, mutta minä olen päässyt siihen vaikka skippasin tiettyjä asioita. Vähän niin kuin jos vaikka kouluaikoina olisi lintsannut paljon (eli jättänyt tekemättä asioita, joita muut tekivät), mutta silti saanut kokeissa ja todistuksessa yhtä hyviä numeroita kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Mene ulkomaille, tee vaikka tiskarin hommia tai hri käy etälukiota, sit opiskele sieltäkäsin? Thaimaa on halpa? Siellä myös enkunkielisiä kouluja johon voit saada opintotukea?

Olen käynyt lukion. Tiskata osaan.

ap

Tai siis oikeastaan en nyt ole varma ymmärsinkö viestisi sittenkään täysin oikein. Mitä asioita tarkoitit niillä, jotka olisi koettava kehityksen ja mielenterveyden kannalta, laita joitain esimerkkejä?

Vierailija kirjoitti:

Ai niin ja katkase piuhat pallo ei taevitse enää yhtään lisää väestöä. Onnea jatkoo!

En ole hankkimassa lapsia. Ei enää tässä iässä. Lapsi on muutenkin niin kaukainen haave, kun ei ole kuin kerran elämässään edes suudellut toista ihmistä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi keski-ikäisyys olisi negatiivinen asia? Silloinhan yleensä ihminen on elämänkokemuksen ansiosta järkevämpi ja rationaalisempi kuin nuoremmat, mutta toisaalta vielä niin nuori, etteivät vanhuusiän vaivat ole ajankohtaisia. Tavallaan parasta aikaahan tämä keski-ikäisyys on, vaikka itsekin vielä toisinaan nuoruuteni perään haikailen.

Aloitusviestissäni listaamieni seikkojen takia mulla ei oikeastaan ole elämänkokemusta. Olen elänyt, mutta en ole kokenut. Luultavasti keskimääräinen parikymppinenkin on minua enemmän elämää kokenut.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomuushan on siitä hyvä, että on paljon sellaisia asioita, joita voi kokeilla ensimmäistä kertaa.

Melko positiivinen asenne. Sitten on myös asioita, jotka olisi pitänyt kokea paljon ennen keski-ikää. Olen kokematon molemmanlaisissa.

ap

Olen itsekin keski-ikäinen, mutta koen kokeneeni lähes kaiken kokemisen arvoisen jo 90-luvulla. Kun kaikkea on jo vähintään kerran kokeiltu, niin mikään ei enää tuo samanlaista fiilistä kuin ensimmäisellä kerralla. Sitten toisaalta kun löydän jonkun sellaisen asian jota en olekaan kokeillut (vaikka valtaosa ikäisistäni on), sen kokeileminen on positiivisella tavalla valtavan jännittävää. Hieman jopa kadehdin ihmisiä, jotka pääsevät innostuneena kokeilemaan ensimmäistä kertaa sellaisia asioita, joihin itse olen jo ehtinyt kyllästyä.

Olen edelleen hieman eri mieltä. Osa kokemattomista jutuista voi olla jotain mitä ei tiedä kaipaavansa, mutta sitten kun ne kokee on se iloinen yllätys. Sitten on juttuja, jotka pitää kokea, koska ne ovat ihmiselämän kokemukselle oleellisia ja niiden pitkittäminen vaikuttaa ihmisen kehitykseen ja mielenterveyteen.

ap

Ymmärrän kyllä pointtisi. Käännän jotenkin tuon kuitenkin omalla kohdallani vahvuudeksi, eli ajattelen asian siten, että olen nykytilanteessani (suhteellisen onnellinen keski-ikäinen ihminen) siitä huolimatta, etten ole tiettyjä asioita kokenut eli pärjään yhtä hyvin kuin sellaiset ihmiset, jotka ovat nuo asiat kokeneet. Toisin sanoen muiden on täytynyt kokea tiettyjä asioita päästäkseen nykyiseen tilanteeseen, mutta minä olen päässyt siihen vaikka skippasin tiettyjä asioita. Vähän niin kuin jos vaikka kouluaikoina olisi lintsannut paljon (eli jättänyt tekemättä asioita, joita muut tekivät), mutta silti saanut kokeissa ja todistuksessa yhtä hyviä numeroita kuin muutkin.

Tuo on varmaan hyvä ja järkeva ajatusmalli. Riippuu tietenkin mikä on tekemättä ja miten paljon sille antaa arvoa. Mä en koe itseäni tyytyväiseksi ihmiseksi ja tästä syytän asioita joita en ole kokenut. Tämä voi olla väärä johtopäätös tyytymättömyyteni taustoista, mutta se on ainoa mahdollinen, koska ne onnelliset ihmiset joita näen ovat nuo minulta kokemattomat asiat kokeneet, joten oletan, että ne ainakin osittain ovat heidän onnellisuuttaan edistäneet.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi keski-ikäisyys olisi negatiivinen asia? Silloinhan yleensä ihminen on elämänkokemuksen ansiosta järkevämpi ja rationaalisempi kuin nuoremmat, mutta toisaalta vielä niin nuori, etteivät vanhuusiän vaivat ole ajankohtaisia. Tavallaan parasta aikaahan tämä keski-ikäisyys on, vaikka itsekin vielä toisinaan nuoruuteni perään haikailen.

Aloitusviestissäni listaamieni seikkojen takia mulla ei oikeastaan ole elämänkokemusta. Olen elänyt, mutta en ole kokenut. Luultavasti keskimääräinen parikymppinenkin on minua enemmän elämää kokenut.

ap

Joo käytin ehkä vähän väärää termiä tuossa. Elämänkokemuksella tarkoitin sellaista elämänviisautta, jota kertyy iän tuodessa kypsyyttä, rationaalisuutta ja harkintakykyä vaikkei mitään mainitsemisen arvoista tekisikään. Ei niinkään mitään huikeita kokemuksia vaan ihan yksittäisiä pieniä arkipäivän hetkiä, joista oppii edes jotakin pientä ja sitä kautta kasvaa ihmisenä. Sitä kuitenkin eläessään havainnoi ympäristöään ja muiden ihmisten tekemisiä ja viisastuu sitäkin kautta. Yleissivistystä sinulla on varmasti enemmän nyt kuin parikymppisenä, ja eletyn elämän myötä todennäköisesti myös osaamista hyödyntää sitä. Sekin on keskeinen osa tuota tarkoittamaani elämänviisautta.

Ala tubettajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemattomuushan on siitä hyvä, että on paljon sellaisia asioita, joita voi kokeilla ensimmäistä kertaa.

Melko positiivinen asenne. Sitten on myös asioita, jotka olisi pitänyt kokea paljon ennen keski-ikää. Olen kokematon molemmanlaisissa.

ap

Olen itsekin keski-ikäinen, mutta koen kokeneeni lähes kaiken kokemisen arvoisen jo 90-luvulla. Kun kaikkea on jo vähintään kerran kokeiltu, niin mikään ei enää tuo samanlaista fiilistä kuin ensimmäisellä kerralla. Sitten toisaalta kun löydän jonkun sellaisen asian jota en olekaan kokeillut (vaikka valtaosa ikäisistäni on), sen kokeileminen on positiivisella tavalla valtavan jännittävää. Hieman jopa kadehdin ihmisiä, jotka pääsevät innostuneena kokeilemaan ensimmäistä kertaa sellaisia asioita, joihin itse olen jo ehtinyt kyllästyä.

Olen edelleen hieman eri mieltä. Osa kokemattomista jutuista voi olla jotain mitä ei tiedä kaipaavansa, mutta sitten kun ne kokee on se iloinen yllätys. Sitten on juttuja, jotka pitää kokea, koska ne ovat ihmiselämän kokemukselle oleellisia ja niiden pitkittäminen vaikuttaa ihmisen kehitykseen ja mielenterveyteen.

ap

Ymmärrän kyllä pointtisi. Käännän jotenkin tuon kuitenkin omalla kohdallani vahvuudeksi, eli ajattelen asian siten, että olen nykytilanteessani (suhteellisen onnellinen keski-ikäinen ihminen) siitä huolimatta, etten ole tiettyjä asioita kokenut eli pärjään yhtä hyvin kuin sellaiset ihmiset, jotka ovat nuo asiat kokeneet. Toisin sanoen muiden on täytynyt kokea tiettyjä asioita päästäkseen nykyiseen tilanteeseen, mutta minä olen päässyt siihen vaikka skippasin tiettyjä asioita. Vähän niin kuin jos vaikka kouluaikoina olisi lintsannut paljon (eli jättänyt tekemättä asioita, joita muut tekivät), mutta silti saanut kokeissa ja todistuksessa yhtä hyviä numeroita kuin muutkin.

Tuo on varmaan hyvä ja järkeva ajatusmalli. Riippuu tietenkin mikä on tekemättä ja miten paljon sille antaa arvoa. Mä en koe itseäni tyytyväiseksi ihmiseksi ja tästä syytän asioita joita en ole kokenut. Tämä voi olla väärä johtopäätös tyytymättömyyteni taustoista, mutta se on ainoa mahdollinen, koska ne onnelliset ihmiset joita näen ovat nuo minulta kokemattomat asiat kokeneet, joten oletan, että ne ainakin osittain ovat heidän onnellisuuttaan edistäneet.

ap

Löytyy sinulta kuitenkin kykyä analyyttiseen ajatteluun ja syy-seurausvaikutusten pohtimiseen. Ne ovat usealla nuoremmalla täysin hukassa. Minkälaisia ovat nuo asiat, joita koet että olisi pitänyt kokea saadakseen nykytilanteesta enemmän irti?