Positive vibes -tyypit teennäisiä haihattelijoita?
Olen tavannut paljon tämmöisiä positive vibes -tyyppejä, jotka elävät omassa kuplassaan suoraan sanottuna.
He korostavat jalustalle oman henkisen hyvinvoinnin, niin etteivät kuuntele yhtään normaalia tai arkista negatiivista ja ignooraavat sen täysin.
Olen huomannut, että he saavat vain ja ainoastaan purkaa sen negatiivisen olonsa, kun heidän kanssaan juttelee, mutta he eivät vastaa itse samalla empatialla takaisin, vaan sulkeutuvat kuplaansa tyyliin älä tule droppaan mun tunnelmaa.
Osa heistä omaa mielenterveysongelmia, ja ovat löytäneet positiivisyydestä apua, mutta eivät halua kuplastaan lähteä pois, vaan pitävät omien tunteiden suojelusta kiinni.
Onko teillä kokemusta positive vibe -tyypeistä?
Ovatko he kykeneviä normaaliin kanssakäymiseen ilman suojamuureja?
Onko heidän ajatusmaailmansa teennäinen, tekopyhä, ylimielinen, defenssi vai mikä?
Kommentit (52)
Tuollaisen asenteen omaavat ovat aika herkkiä kuin ilmapallot.
En tunne kyllä ketään tuollaista. Yltiöpositiivisuutta ei Suomessa juuri harrasteta. Sen sijaan negatiivisuutta tapaa ihan liikaa.
Selviytymiskeino muiden joukossa, ja mikäs siinä, jos se toimii. Itselläni toimii se, että sallin ja vapautan vaikeatkin tunteet. Tarvittaessa haen tukea ihmisiltä, jotka kykenevät vierellä kulkemaan haastavinakin aikoina. Positiivareiden kanssa voi hengata, kun kaikki on hyvin/ei tarvetta puhua ikävistä asioista.
Ylimielisiä ovat mitä on tullut kohdattua.
Juuri nimenomaan tämä ajattelumalli tekee ihmisistä ylimielisiä diivoja.
Sitä vaan nähdään yksisarvisia, satulinnoja ja sateenkaaria, mutta tavalliset, realistiset elämän koettelemukset ovat heille liikaa, että nämä ihmiset eivät voi olla tavallisten kanssa, kun katsovat olevansa heitä muka parempia. Luulevat varmaan pierujenkin tuoksuvan merkkituoksuilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teennäinen positiivisuus on yök.
Riippuu mitä tarkoittaa teennäisellä positiivisudella. Vetovoiman laki - kannattaa aina yrittää keskittyä positiiviseen, koska mitä enemmän olet kiitollinen hyvistä asioista sitä enemmän universumi niitä sulle tarjoaa. Tuon kun ymmärtää elämä tulee muuttumaan todella paljon.
Mihin tämä vetovoiman laki perustuu? Ihan hirveää paskapuhetta, jolla höynäytetään hyväuskoisia hölmöjä.
Kamala kun oli negatiivista tekstiä minulta, kyllä elämä kohta kostaa ja minulla alkaa mennä päin vittua.
Riippuu henkilöstä. Onko aidosti positiivinen, vai onko joillakin näytelmää. Riippuu myös onko se ihminen virkeä tai väsähti, liikaa hommaa. On hyvä että huomaa jos joku feikkaa tai on muuta hämärää. :)
Joo mitään kunnollista emotionaalista tukea on ihan turha odottaa näiltä haihattelijoilta. Uhria syytetään, koska tämähän on omalla ajattelullaan ja millälie "viboillaan" manifestoinut itselleen ongelmansa. Mutta entä sitten vaikka näin olisikin? Eikö silti olisi inhimillistä yrittää edes jotenkin olla toisen tukena, jos on kuitenkin päivänselvää, että tällä on jokin hätä? Kyllä normaaleilla empatiataidoilla varustetulta ihmiseltä pitäisi onnistua. Korkeintaan näiltä sankareilta saa kuulla jotain yleisluontoisia, hemmetin kuluneita elämänfilosofisia heittoja, jotka kaiken lisäks ei edes sovi siihen käsillä olevaan ongelmaan, vaan menee asian vierestä. Ihan kun ei olisi edes kunnolla kuunneltu, mitä toinen kertoo tilanteestaan. Kaikin mahdollisin keinoin vissiin varjellaan, ettei vaaleanpunainen kupla vaan pääsisi puhkeamaan, niin ettei vahingossakaan joudu tekemisiin reaalielämän mörköjen kanssa. Kai sen täytyy olla joku superherkän ihmisen defenssimekanismi tai jotain...
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan jaksa yhtään perusnegatiivisia valittavia ihmisiä. Etenkin jos vielä puhuvat toisista pahaa selän takana. Sellaiset tyypit kannattaa laittaa ignoreen mahdollisimman nopeasti.
Usein se on toisinpäin nää omasta mielestään "hyvät Polyanna " tyypit ovat pahimpia hyväksikäyttäjiä ja paskanjauhajia.
Jos olet pirteä kuin Bjuström, niin et ole teennäinen, mutta jos olet kuin jostain Paula Vesalan biisistä, pidät yllä vain kuplaa.
Positiivisuuttakin on erilaista. Ikävien asioiden ignooraaminen ja väkinäinen iloisuus on puistattavaa ja ärsyttävää, mutta kuka tahansa hyötyy ajattelemalla, että kyllä tästäkin vielä noustaan, olisi voinut käydä pahemminkin, huomenna on uusi päivä ja uudet mahdollisuudet.
Denialisteja ovat.