Lue keskustelun säännöt.
Miksi muita ivaava tyyppi ei kestä itseensä kohdistuvaa ivaa?
11.05.2020 |
Mun isäpuoli tykkää aina ivata muita. Lapsena se tuntui inhottavalta, lopulta sitä oppi nauramaan mukana ja itsekin saatoin ivata muita, etenkin teini-iässä. Se oli ruma tapa, jonka opin kotona. Täysi-ikäistyttyäni ja omilleni muuton myötä tuo tapa ivata muita jäi nopeasti pois. Henkistä kypsyyttä on tullut paljon ja nykyään pidän ivaamista säälittävänä enkä voi sietää sitä lainkaan.
Viikonloppuna näin äitiä ja isäpuolta ja pitkästä aikaa sain ivaa osakseni isäpuolen toimesta. Päätin antaa takaisin. Mitä herra tekeekään? Suuttuu ja poistuu paikalta. On nyt kamalan loukkaantunut minulle ja pitää jopa äidilleni mykkäkoulua :D
Mikä tuossa on taustalla? Ei ne ivat itsestänikään kivalta tunnu jos osakseni niitä saan, mutta en sentään ota sitä noin vakavasti itseeni. Onko tuollaisella ihmisellä jotenkin hauras persoonallisuus/ego joka ei kestä itseensä kohdistuvaa piikittelyä, vaikka itse tykkää piikitellä muita?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvin yleistä. Minunkin isäni kai pitää minua hankalana. On ivannut lapsena minua prinsessaksi, vaikka en ole koskaan ollut sitä tyyppiä. Muistan eräänkin joulun joka päättyi riitaan, olin jo 30v.
Veljeni ei ilmeisesti sano vastaan tai jos sanoo se on isäni mielestä mieheltä "hyväksyttävämpää". Tyypillistä sekin.
Ei erimilisyydestä pitäisi mennä välejä ihmisiin. En ole vaivautunut kokeilemaan, mutta oikea kritiikki olisi isälleni kauhistus.
Tälläkin palstalla poistuu ketjuja samasta syystä.😄