Tupakoitiinko 80-luvun puolivälissä vielä ahkerasti kerrostaloasunnoissa?
Oliko yleistä silloin tupakoida sisällä kerrostaloissakin?
Kommentit (47)
Meillä kukaan ei polttanut, mutta monella kaverilla vanhemmat saattoivat istua keittiönpöydän äärellä ja vetivät röökiä, autoissa poltettiin.
Mun mielestä on todella outoa mennä baariin ilman kaiken allensa peittävää röökin käryä, nyt haisee hiki, kusi, paska, oksennus ym. Eritteet.
Ja itse en ole ikinä polttanut.
Joka paikassa poltettiin ellei ollut erikseen kiellettyä. Meillä kotona ei saanut polttaa, mutta vanhemmat teki remonttimiesten ja pianon virittäjän kanssa poikkeukset. Kaverilla käydessä vain äiti poltti, mutta tuntui, että koko omakotitalo oli täynnä savua silloinkin, kun hän oli töissä.
Silloin savu kuitenkin tuntui kuuluvan joidenkin paikkojen tunnelmaan. Juuri tuolla kaverini keittiössä olisi varmaan ollut outoa juoda kahvia, jos siellä ei olisi ollut savua. Kaikki kahvilat oli yleisiä paikkoja joissa ihmiset poltti kakkua, pullaa tai muuta syödessä. Haukatessaan pullaa laittoivat palavan tupakan odottamaan tuhkakupin loveen.
Seurakunnan kahvilassakin oli sama eikä se tuntunut kuin nyt jos ajattelee jos joku käyttäisi tuoksukynttilöitä paitsi se ei ollut erikoisuus vaan tupakan aromi kuului etenkin kahviloihin. Paremmissa kahviloissa miehiä saattoi tulla piipun kanssa ja siellä kahvikupin ääressä laittaa tilanteeseen sopivat aromit piippuun ja jostain syystä ne piiput oli jopa hyvän hajuisen tuntuisia.
Oli yleistä. Tai siis ne jotka tupakoivat, tupakoivat sisällä. Nykyään tuntuu kerrostaloasukkaat ramppaavan ulkona tupakalla, nekin joilla olisi parveke.
M44v kirjoitti:
Meillä kukaan ei polttanut, mutta monella kaverilla vanhemmat saattoivat istua keittiönpöydän äärellä ja vetivät röökiä, autoissa poltettiin.
Mun mielestä on todella outoa mennä baariin ilman kaiken allensa peittävää röökin käryä, nyt haisee hiki, kusi, paska, oksennus ym. Eritteet.
Ja itse en ole ikinä polttanut.
Tuo nykyhajut baareissa ei todellakaan viihdytä. Tupakka peitti varmaan pahimmat hyvin. Nyt ihmisten tanssiminen ja yleinen hikoilu ihan kiskomisen seurauksena luo sinne enemmän sen räkälä hajun. Jos joku yökkää, haisee pitkään, ehkä koko illan.
Ei tee mieli yöbaareihin, mutta en kaipaa tupakan savuakaan. Pienempi haitta se tupakan haitta silti mielestäni on kuin alkoholin ylettömästä käytöstä seuraavat haitat. Nyt on aika vähissä ne paikat jonne mennään vaan istumaan pitkäksi aikaa, otetaan hidasta tahtia ja osa polttaa sitäkin enemmän. Kaikki paikat on enemmän tai vähemmän räkälän hajuisia ja sieltä haluaa aika pian pois.
Vierailija kirjoitti:
Mun eka työpaikka oli erään ravintolan keittiö. Siellä poltettiin tupakkaa ja tuhkat karisteltiin pesualtaaseen, jossa oli perunat odottamassa kuorimista.
Sekään ei ollut kummallista, että ravintolan asiakas tumppasi savukkeensa lautaselle, josta oli just syönyt. Ei se hyvätapaista ollut, mutta ei tavatonta.
Peruskoulussa opettajat polttivat toisessa opettajainhuoneessa, toinen oli savuton. Tunneilla sentään ei saanut polttaa kai kuin ammattikouluissa ja tekussa.
Mä sanoisin, että talojen homeet ja muut hajut on alettu noteeraamaan, kun tupakan hajut on hävinneet. Kaikkea rakenteiden hajua kummastellaan paljon enemmän ja kovin homebuumi alkoi, kun tupakat kiellettiin yleisissä tiloissa. Aikaisemmin varmaan samoista sisäilmasta syntyvistä päänsäryistä syytettiin tupakansavua.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulussa opettajat polttivat toisessa opettajainhuoneessa, toinen oli savuton. Tunneilla sentään ei saanut polttaa kai kuin ammattikouluissa ja tekussa.
Yliopistossa oli tuhkakupit luentosaleissa. Kävin ensin vuoden ammattikorkeakoulussa jossa oli aina mentävä pihalle tupakalle. Sen jälkeen yliopistoon, jossa tupakan saattoi sytyttää missä vaan käytävällä, luennolla, laskuharjoituksissa tai vaikka proffan luona harjoitustyötä palauttaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulussa opettajat polttivat toisessa opettajainhuoneessa, toinen oli savuton. Tunneilla sentään ei saanut polttaa kai kuin ammattikouluissa ja tekussa.
Yliopistossa oli tuhkakupit luentosaleissa. Kävin ensin vuoden ammattikorkeakoulussa jossa oli aina mentävä pihalle tupakalle. Sen jälkeen yliopistoon, jossa tupakan saattoi sytyttää missä vaan käytävällä, luennolla, laskuharjoituksissa tai vaikka proffan luona harjoitustyötä palauttaessa.
Joo meillä, kun lopulta luokat ja luentosalit muuttui savuttomaksi 1995 oli aluksi hirveät järjestelyt, että tupakoivia pääsee joku valvoja käyttämään kesken tentin ulkona. Äkkiä huomattiin, että aika harva tarvitsi tupakalla käyntiä kesken tentin ja taisi palvelu huveta pian tarpeettomana.
Joo meillä ainakin. Muistan kun koko huoneisto oli sinisenä kun tulin ala-asteelta kotiin kun vanhemmat olivat polttaneet. Käskivät avat ikkunaa vähän kun valitin savusta. Ei se paljon auttanut muistan.
Kahvilassa isä valitsi pöydän jossa oli tuhkakuppi. Se "ilmaisi" yleensä että siinä sai polttaa, tosin lähes joka pöydässä sai. Oisko ollut joku pieni nurkkaus varattu tupakoimattomille.
80' luvulla meidän terkkarissa oli vanhempi mieslääkäri joka veti vastaanottohuoneessaan röökiä potilaitten välillä. Kotona poltettiin sisällä, työpaikoilla poltettiin sisällä, samoin junissa, takseissa, lentokoneissa, ravintoloissa ja jopa sairaaloissa oli tupakkahuoneet.
Kerrostalon tupakalla ramppaajat ovat pahimpia häiriköitä. Kolistellaan rappukäytävässä ja hississä yötä myöten ja sen lisäksi hajustetaan koko lähiympäristö ällöttävällä tupakan löyhkällä. Tumpit ja tyhjät askit jätetään siihen mihin sattuvat kädestä putoamaan.
Vierailija kirjoitti:
2000-luvullakin vielä polttivat sisällä ne, joille se oli tavallista, kun olivat vuosikymmeniä polttaneet.
Kasarilla tai ysärillä taas kukaan ei edes ihmetellyt sisällä polttavia. Silloin vielä oikeastaan sai polttaa melkein missä vain. Kasarilla autoissakin oli vielä sisällä stögikset (tai kai näitä oli jäljellä vielä ysärilläkin?). 2000-luvullahan se vasta loppui polttelu baareissa. Sitä ennen oltiin niissäkin savupilven keskellä.
Mun esimies kaupassa lopetti kuulemma polttamisen 90-luvulla, kun tuli laki, joka kielsi polttamisen kaupan takahuoneessa. Hyvin vaikea tänä päivänä kuvitella sitä, että takana varastossa olisi joku rööki huulessa.
Minun autossani vm. 2011 on vielä tuhkis ja tupakansytytin.
Olin lapsi 70-luvulla ja teini 80-luvulla. Kaikki poltti sisällä. Yhden tuttavan perheessä yhdellä lapsella oli paha astma, joten lääkäri oli kieltänyt sisällä tupakoinnin ja vanhemmat kävivät ulkona tupakalla. Se oli jotain niin harvinaista että sitä oikein joukolla ihmeteltiin! Että voi lapsi olla niin sairas! On se erikoista!
Mutta 80-luvun lopulla se jo pikkuhiljaa alkoi levitä se oppi että jospa se sisällä tupakointi ei olisikaan niin hyvä asia, ja 90-luvulla se alkoi vihdoinkin myös juurtua. En todellakaan kaipaa noita aikoja, vaikka itsekkin nuorena poltin askin päivässä ja usein poltin sisällä, tosin liesituulettimen alla mutta kuitenkin. Asuntojen seinät oli keltaisena nikotiinista ja tervasta ja ihmiset löyhkäs tupakalle paljon pahemmin kuin nyt. Itselläni oli lapsena jatkuva nuha joka loppui vanhempien avioeroon: Piippua sisällä polttava isäni häipyi kuvioista ja minun ikinuhani parani. Joskus kyllä hirvittää ajatella että mitähän se passiivisen tupakoinnin määrä on tehnyt keuhkoille, tupakanpolton lopetin aikoja sitten.
Oma isäni lopetti sisällä(okt) polttamisen vuosituhannen vaihteessa.
10v myöhemmin lopetti tupakoinnin kokonaan.
90- luvulla pienen kellaripubin ilma oli valomerkin aikaan melko paksua...
Armeijan esikunnassa, jossa toimin lähettinä, upseerit tupakoivat paskamakin kokoisissa toimistoissaan, olivat muuten tosi kitkeränhajuisia koppeja, varsinkin jos pikkusikari paloi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kotona tupakoitiin vielä pitkälle 2000-luvulle sisälle. Siis vanhempien kotona. Olin Saksassa 90-luvun lopulla. Työkkärin setä poltteli huoneessaan.
Olin Saksassa 90-luvun alussa lyhyellä reissulla, ja ikäni muistan sen kun hieno rouva veti tupakkaa kaupan kassajonossa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan yleistä oli. Ruokapöydässäki oli tuhkakuppi.
Varmaan joo tietyissä piireissä, mutta ei ainakaan niissä tupakoivissa perheissä, jotka itse tunsin. Meillä ei siis kotona kukaan tupakoinut, mutta muutamassa naapurissa ja parissa sukulaisperheessä, sekä muutaman koulukaverin kotona kylläkin. Ainoastaan yhdessä alkoholisti perheessä isä tupakoi sisällä. Kaikissa muissa tuntemissani tupakkaperheissä tupakoitiin ulkona. Näin siis jo 70-luvulla.
Tupakoinnin rajoitukset alkoivat jo 60-luvulla ja jatkuivat 70- ja 80-luvuilla. Ei siis 80-luvulla enää missään pellossa eletty tupakoinninkaan suhteen, vaikka esim lentokoneissa oli vielä tupakoiville oma osastonsa.
Lapsena vielä tupakoitiin muitta mutkitta ja vielä jotain halppis kenttiä ja bostonia jotka haisi pahalle.
Mun eka työpaikka oli erään ravintolan keittiö. Siellä poltettiin tupakkaa ja tuhkat karisteltiin pesualtaaseen, jossa oli perunat odottamassa kuorimista.
Sairaaloissa sentään oli tupakkahuoneet, mutta kyllähän se haju leijaili myös käytävillä.