Valinnaisten (saksa, ranska, espanja, italia, venäjä) kielten opiskelu yliopistossa
Paljonko kieltä pitää nykyään osata, että saa opiskelupaikan esim. ranskan pääaineesta? Joskus aikoinaan valituista oli suurin osa kai pitkän kielen lukeneita, mutta olen kuullut että nykyään lukiossa luettu lyhyt kieli voi aukaista ovet. Pärjääkö opinnoissa vain lukion lyhyellä oppimäärällä?
Kommentit (11)
Minulla lähti lukiokaveri joitakin vuosia sitten lukion lyhyellä saksalla opiskelemaan germaanista filologiaa. Hänen puheistaan olen käsittänyt että taso on ainakin siellä heillä saksan laitoksella aika laaja kun on näitä lyhyen saksan lukijoita ja toisaalta myös Saksassa lapsuutensa asuneita ja sellaisia joilla toinen vanhempi saksalainen ja puhuvat toisena äidinkielenään saksaa. Ja tietty kaikkea tältä väliltä. Eli varmasti töitä pitää tehdä näillä jotka tulevat aikamoisen takamatkan päässä mutta ainakin tämä kaverini on jo opiskellut muutaman vuoden eli näyttää kuitenkin onnistuvan sillä lyhyen saksan pohjaltakin. Tämä siis Oulun yliopistosta, muista ei ole mitään tietoa.
Taitaa moni laitos suositella toiselle vuodelle vaihtoa kielitaitoa kohentamaan, mutta täytyy kai ne perusopinnot jotenkin läpi ensin saada.
Minä menin lukion lyhyellä saksalla 20 vuotta sitten. Kyllähän siinä ajoittain oli pihalla kuin lumiukko. Kannattaa suunnitella kesätöitä ja harjoittelua Saksassa ja mennä opiskelijavaihtoon.
Ei ole omakohtaista kokemusta muuta kun olin erään kaupungin normaalikoulussa opiskelijana ja pitkän ranskan tunneillakin meillä oli välillä ranskanopettajaksi opiskelevia. Olikohan hän opiskellut jonkun neljä vuotta jo? Saatan muistaa väärin, mutta siis hänen ääntämisensä ja ylipäätään kielitaitonsa oli aikas huono. Ei osannut auttaa edes tehtävissä, joita itse antoi.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole omakohtaista kokemusta muuta kun olin erään kaupungin normaalikoulussa opiskelijana ja pitkän ranskan tunneillakin meillä oli välillä ranskanopettajaksi opiskelevia. Olikohan hän opiskellut jonkun neljä vuotta jo? Saatan muistaa väärin, mutta siis hänen ääntämisensä ja ylipäätään kielitaitonsa oli aikas huono. Ei osannut auttaa edes tehtävissä, joita itse antoi.
Siis normaalikoulussa lukion puolella
Riippuu ihan omasta lahjakkuudesta. Opiskelin kieltä aikoinaan ja pääsin itse lyhyellä sisään ekalla yrittämällä, mutta opiskelukavereissa oli sellaisiakin, jotka aloittivat kielen jo yläasteella ja pääsivät vasta useammalla yrittämällä yliopistoon. En huomannut tasoni olevan yhtään huonompi, vaikka tunteja oli takana vähemmän kuin useimmilla.
Pääsin sisään vuonna 1999 lukemaan saksan kieltä. Olin aloittanut opinnot kahdeksannella luokalla. Kirjoitin laudaturin.
Luin kuusi kurssia lukion iltalinjalla, kirjoitin M:n, pääsin yliopistoon samana syksynä.
Pärjää, mutta itselle oli aluksi hankalaa ymmärtää kun opettajat olivat ranskalaisia. Nopeasti sitä kuitenkin kehittyi.
Itsekin kirjoitin M:n ja pääsin, mutta hankalaa oli. Vaihdoin pääainetta.
Pärjä, mutta vaatii alkuun aivan älyttömästi töitä. Varsinkin suullinen kielitaito.