80-luvulla lapsuuttaan eläneet: onko ikävä kasariaikoja?
Minulla on sellainen olo, että Suomi oli 80-luvulla ihanan viaton maa, jossa oli hyvä elää. Ei ollut somea, vaan luettiin lehtiä. Asiat tapahtuivat jotenkin luonnollisemmin ja hitaammin. En osaa selittää sitä tämän paremmin.
Tietysti on selvää, että kun on itse lapsi, näyttää maailma hyvin erilaiselta ja omalla tavallaan huolettomammalta kuin aikuisena. Silti tuntuu siltä, että 80-luku oli oikeasti Suomessa parempaa aikaa. Oli nousukausi ja ilmastonmuutoshuolet olivat rajallisempia kuin nyt. Usko tulevaisuuteen oli vanvehmpi.
Millaisia ajatuksia teillä liittyy 80-lukuun?
Kommentit (222)
En elänyt tai syntynyt silloin :( 10-vuotta liian myöhässä.
Tosin aina haaveilen mitä jos olisin silloin ollut lapsi ja nuori.
80-luvun musiikki ja elokuvat on minulle tosi tärkeitä, jostain syystä koen ne paremmiksi kuin nykyiset. ><
Ei ole ikävä 80-lukua. Jouduin asua perheessä, jossa alkoholi oli kuvioissa joka viikonloppu.
Muutin heti kotoa pois, kun täytin 18.
Sain liikaa vastuuta aivan liian nuorena, lapsi olin vielä 12-vuotiaana.
Minulla oli kyllä paljon leluja, stereot, tietokone, elektroniikkapeli jne.
Koulut kävin hyvin, oli kavereita, oli kesätöitä ja elämä oli kuitenkin huoletonta.
Nykyään on kaikki paremmin.
80-luvulla suvaittiin omat ajatukset. Nyt punavihreät sanelee mitä mieltä pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ikävä 80-lukua. Jouduin asua perheessä, jossa alkoholi oli kuvioissa joka viikonloppu.
Muutin heti kotoa pois, kun täytin 18.Sain liikaa vastuuta aivan liian nuorena, lapsi olin vielä 12-vuotiaana.
Minulla oli kyllä paljon leluja, stereot, tietokone, elektroniikkapeli jne.
Koulut kävin hyvin, oli kavereita, oli kesätöitä ja elämä oli kuitenkin huoletonta.
Nykyään on kaikki paremmin.
Itsellä sama Alkoholismi perheessä, Olen tuon joka syntyi 10-vuotta liian myöhässä...
Silti alkoa vanhemmat käytti kunnon verran :(
Ei 80-luvun Suomen kulttuuri niin viatonta ollut: väkivaltaa oli paljon ja itsemurhiakin tehtiin paljon nykyistä enemmän.
Se oli mielestäni hyvää, että silloin arvot ja käsitykset olivat vielä suurelta osin järjelliset, perusasioita ei vielä ollut laajalti alettu kyseenalaistaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien käsitteitä venyttämällä.
Koska nettiä ei vielä ollut, perheet ehkä viettivät enemmän aikaa yhdessä arki-iltaisin: tv olohuoneessa oli kodin ainoa viihdekeskus, ainoa ruutu. Minulla on paljon kivoja muistoja siitä, kuinka katsoimme koko perhe elokuvia tv:stä.
Koska nettiä ei vielä ollut, ala-asteikäiset lapset ehkä leikkivät enemmän pihalla. Ainakin me olimme kesät talvet ulkona.
Netti on muuttanut kulttuuria paljon, sekä hyvää että huonoa on tullut sen myötä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kaipaan, Olen syntynyt -75. Sain elää mukavan lapsuuden, vaikkakin jouduin koulukiusatuksi. Aika kuitenkin kultaa muistot ja kaipaan sitä vapautta ja huolettomuutta. Kunnon runsaslumisia talvia.
Ihania tv-ohjelmia kuten Ihmemies, Ritari Ässä, V, Miami Vice. Dallas ja Dynastia myös aina katsottiin. V ja Miami Vice on jääny sydämen sopukoihin parhaina. Ja kaikki se musiikki, oijoi.
Ei ole ikävä. Ainoa hyvä asia oli NWOBHM ja kaikki muu oli ylihintaista ja/tai muuten surkeaa kuraa.
Se oli paljon yksinkertaisempi maailma. Ei nettiä, ei kännyköitä, ei liittymiä, ei ceeveitä, ei somea, ei wolttausta, televisiossa kolme kanavaa. Niissä olosuhteissa sitä ikään kuin fokusoitui olennaiseen paremmin, eli toisiin ihmisiin livenä koska muuta ei oikein ollut. Ihmiset olivat silloin avoimia ja välittömiä, koska oli vähän pakko kun muut ihmiset olivat se ainoa käyttöliittymä maailmaan, sosiaaliset etäisyydet ihmisten välillä olivat pieniä. Nykyään saa henkisesti turpaansa jos on avoin ja välitön, joku alkaa heti käyttää sitä hyväkseen.
Ei ole mitään ihannointia kasarille. Sehän on oikeiston koirapilli puhua menneistä jonain taivaan kaltaisena paikkana ja sitten tuli joku joka pilasi sen (some, ihmisryhmät jne). Vaaditaan paluuta vanhaan hyvään aikaan jonkun diktaattorin avulla. Ei tule onnistumaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
C-kasetti. Tietokoneiden esiinmarssi alkaen 8-bittisistä. Taisteluplaneetta Galactica, Ritari Ässä, Taistelupari, Benny Hill Show.
AAAAH!
Miami Vice ja siistit pastellisävyiset kuteet. Musiikki oli kunnollista ja hienostelevaa kommariräppiä ei oltu keksitty, punk oli.
80-luku oli todellakin ihanaa aikaa. Toki itse olin huonosta itsetunnosta kärsivä teini, mutta elämä oli turvallista, tv:stä tuli todella hauskoja sarjoja, ei mitään sontaista tosi-tv:tä. Musiikki oli älyttömän hyvää, toisin kun nykyinen gansta-rap, mikä osaltaan vaikuttaa myös nuorten mielenterveyteen.
Ei tarvinnut kaupungilla pelätä joukko r a i s ka usta ja liftaaminenkin oli turvallista.
Kehittynyt teknologia ja ideologinen liberalismi on kirjaimellisesti pian tuhonnut tämän maapallon. Itse tosin, samoin oma kaveripiiri, en ole ikinä ymmärtänyt liberaaleja, joten en ole vastuussa nykymaailmasta. Harmittaa omien lasten puolesta, mistä kaikesta jäävät paitsi kun ovat nykyisen yhteiskunnan uhreja.
Kuten kaikessa, lapsuuteni kasarilla kasvaneena oli paljon hyvää ja paljon huonoa.
Hyvää: Musiikki, lehdet, tv-ohjelmat, turvallisuus, elämän äänet, oman vastuuntunnon kasvaminen, muiden kunnioitus ja rauhallisempi elämän tahti
Huonoa: Alkoholin kulutus, maailman "pienuus", management by perkele-kasvatus, erilaisuuden vastaisuus.
Pääsääntöisesti kasari kasvatti vahvempia ihmisiä kuin ysäri ja sen jälkeinen aika. Kasarin lapsilta vaadittiin paljon enemmän vastuuta, huolenpitoa ja kunnioitusta, joka näkyy myös työelämässä eri sukupolvien välillä. Lisäksi analoginen lapsuus kasvatti malttia ja oppia, että asioissa voi kestää ja samalla kasvaa digitaaliseen nuoruuteen ja sen mukana tuomiin mahdollisuuksiin kun aivot olivat kypsyneemmät. Nykyinen nopea maailma on erittäin haitallinen lapsille, koska aivomme eivät ole kehittyneet samassa tahdissa datan määrän ja nopeuden mukana ja se näkyy sitten ADHD, yms häiriökäyttäytymisen ja muiden ongelmien lisääntymisenä.
Vanhat TV ohjelmat ja nuoret näytti monasti hyvin vanhoilta tähän päivään verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 70-luvulla, lapsuus siis eletty 80-luvulla.
Olimme "keskiluokkainen" perhe, mutta elämä oli ankeaa. Isä määräsi kaikesta. Joka päivä syötiin lihaa ja perunaa, koska isä halusi. Lapset eivät saanet puhua, saati sanoa mielipidettään. Piti olla kiltti ja totella. Lapset eivät saaneet häiritä aikuisia.
Niin erilaista kuin nyt. Kaikki on mahdollista. Saa olla itsensä, saa olla mielipide. Isän mielipide on vain yksi mielipide muiden joukossa. Saa tuhlatakin ja nauttia. Saa valita erilaisen eläntavan.
No tuollaista se on jos äiti on typerä ja ottaa perinteisen kokoomuslaisen määräilijän isän rooliin, enää ei moni nainen näiden laturaivoajien matkaan lähde. T Pitäkää Audinne
80-luvulla kaikilla oli töitä.
Kouluissa ei koskaan rajoitettu ruoan määrää.
Kaikille oli koulukirjat.
Lääkäriin pääsi kun vain meni terveyskeskukseen, ei tarvinnut mitään aikaa varata eikä puhelimessa jonottaa.
Omakotitalon saattoi ostaa aivan duunaripalkallakin ja sen sai maksettua alle 10 vuodessa, ei ollut mitään elinikäisiä velkavankeuksia.
Kaduilla ei tarvinnut pelätä. Ei koskaan.
Pikkulapset saattoi jättää pihalle rattaisiin nukkuvaan vaikka kaupan eteen kun itse meni kauppaan.
Ei tarvinnut pelätä ilmastonmuutosta.
Eikä juuri Neuvostoliittoakaan, joka oli meidän kauppakumppani ja johon saatettiin viedä loputtomia sarjoja tuotteita, jotka ei olisi menneet kaupaksi länsimarkkinoille.
Ei tarvinnut miettiä, olenko tyttö vai poika.
Anttilan kuvasto oli riittävä visuaalinen ärsyke :)
Nyt BKT on moninkertainen eli pitäisi olla ainakin varallisuuden perusteella asiat paljon paremmin, mutta oikeasti monet noista kohdista on menneet ihan pieleen.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Se oli ja meni jo. En haluaisi mitään takasin 80-luvulta. Nyt kun aattelee, niin oli ankeeta.
Halpaa bensaa, ei ruuhkaa, ei tungosta, ei älämölöä, ei n-sanoja, ei rahapulaa, ei työttömyyttä, ilmaiset pysäköinnit ja aina tilaa paljon, hyvät palkat joka hommassa, monissa töissä urakka (siivous,posti) eli lyhyt työaika, lyhyet jonot joka paikkaan ja hammaslääkäriinkin jossain 3 päivässä eli 3 vuodessa, terveyskeskukset väljät ja ilmaiset, kouluissa rauhallista ja oppimisen taso korkea, joka paikassa siistiä ja turvallista, melkein kaikki oli todella halpaa, jne jne jne jne jne jne jne jne
Meillä 6 henkinen perhe eli Espoossa hyvin korkeaa elintasoa pelkällä isän ammattikoulutason työn palkalla.
Oli lämmitetyt autotallit sun muut ja äiti oli kotiäitinä - EI työttömänä työnhakijana.
Tämä mielestäni kertoo aika paljon, nyt jos toinen on kotona ja toinen amis-töissä, tapellaan kelan kanssa tukien kanssa, kun rahat ei riitä halpaan vuokraan eikä hernekeittoon.
Kuka sen nerouden on keksinyt, että nostetaan hinnat hemmetin korkeiksi, leikataan palkat ja lisät ja edut pieniksi
Onhan tällä saavutettu se, että kaikkia vi---taa niin per--leesti.
T Kai se oli tylsää kun kaikilla oli niin helppoa ja mukavaa
IHMEMIES