Olen entinen les tadi olainen. Kysy mitä vaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaatko jotain lestadiolaisuudesta, esim Suviseuroja? Kävin kerran, "turistina" ja minusta oli mukavanoloinen tapahtuma.

Oikeastaan käyn yhä suviseuroissa lähes joka vuosi, tapaamassa serkkuja ja joitakin harvoja vanhoja kavereita ja ihan vain nauttimassa seurakentän tunnelmasta. Tunnelma ei ole aivan yhtä ihana kuin silloin, kun vielä koin kuuluvani joukkoon, mutta siellä on silti aina mukavan rauhallista ja nostalgista. Suosittelen kyllä kaikkia käymään vaikka vilkaisemassa, jos yhtään kiinnostaa ja haluaa vaikka hiukan pakoon hektisyydestä ja stressistä.

Mitä muuta kaipaan, no sitä yhteisöllisyyttä. Tulin usein tunteelliseksi, kun kaikki yhteen ääneen lauloivat siionin lauluja, ja nykyäänkin kaipaan sitä voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Monet siionin laulut ovat minulle yhä tosi tärkeitä (esim. On mulla onnen päivä, Mun kotini taivaassa ihana on, Oi katsele lintua oksalla puun jne.), mutta en oikein tiedä, onko minulla "oikeutta" laulaa tai kuunnella niitä, kun en ole enää lestadiolainen.

Ap

Ketjussa aikaisemmin kommentoineena lestadiolaisuudesta lapsena eronnena:

En edes tiennyt, että se katsohan lintua oksalla puun on lestadiolaislaulu. Olen pitänyt sitä vain kauniina uskonnollisena lauluna. Äidillä oli kaunis lauluääni, ja lauloi tuota usein:

Oi katsohan lintua oksalla puun, se laulaa niin kauniisti aina.

Se Korkeimman kiitokseen aukaisee suun, sen mieltä ei huolet ne paina.

Se laulaen Luojaansa kiittää.

Se laulaen aamulla alkavi työt ja päättää ne laululla illoin.

Niin rauhassa oksalla nukkuu se yöt, kuin vuode ois peitetty villoin, ja kattona sillä on taivas.

Ei kylvä, ei niitä, ei myös kokoa se vastaisten päivien ruokaa.

Vaan aina sen mieli on riemuiseva, ei huomisen huolista huokaa, ja silti ei puutetta kärsi.

Oi jospa kuin lintunen päiväni vain myös niittäen alkaa mä voisin.

Ja murhetta vaikkakin puuttehissain, niin ain Isän hoidossa oisin.

Ei lapsensa tarvitse surra.

Mulla on toinen vanhemmista ahdistavan uskonnollinen.

Erään sortin hihhuli( ei lesta).

Lapsena viety uskonnollisesta tilaisuudesta toiseen ja nämä laulut herättävät oksennusrefleksin liittyen siihen kaikkeen koko sairaaseen kuvioon mitä en viitsi tarkemmin avata.

Onko seurojen ja Suviseurojen mainitseminen "vääräuskoisille" kielletty? Olen kiinnittänyt huomiota, että vanhoillislestadiolaiset työkaverit eivät koskaan mainitse noita nimeltä, vaan puhuvat ympäripyöreästi lähtevänsä reissuun tai järjestävänsä kahvituksia isoissa tapaamisissa, vaikka kaikki kuulijat varmasti tietävät heidän vakaumuksensa. Eräs entinen vl myös välttelee noiden sanomista, tai lähes kuiskaamalla sanoo ääneen, jos esim. muistelee jotain seuroissa tapahtunutta.

Saako sunnuntaisin tehdä töitä, lukuunottamatta hengellisiä työtehtäviä? Saako siivota, pestä pyykkiä, urheilla? Käyvätkö perheet yleensä kirkossa joka sunnuntai?

Tuosta pukeutumisesta vielä. Onko värien käyttö ehkä hiukan hillitympää kuin keskimäärin?

Onko totta, että urbaanilegendan mukaan Suviseurojen läheisistä kaupoista on ehkäisyvälineet loppu ja ne löytyvät käytettyinä seura-alueelta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koetko, että vl-yhteisössä naisella on yhteisöstään tulevia paineita

A) pysyä hoikkana tai jopa alipainoisena

B) näyttää hyvältä (samalla kun meikkaus on kielletty, pitäisi olla kauniit pitkät hiukset, hyvä iho, hyvä kroppa ja kalliit muodinmukaisesti merkkivaatteet)

C) toimia kodinhengettärenä (en puhu nyt lastenhoidosta vaan vaikkapa sisustamisesta ja siitä, että monet tuntemani vl-naiset suhtautuvat naureskellen ”ostomakeaan” eli sääli niitä jotka syövät jotain ei-itsetehtyä herkkua 😝)

D) kieltäytyä liiasta kouluttamisesta (pätee osin varmaan myös poikiinkin, reippaasti vaan kotiäidiksi tai jonkun uskovaisen omistamaan firmaan töihin)? Tämähän tuntuu olevan hyvin sosiaaliseen statukseen liittyvää. ”Kymppilessujen” (anteeksi ilmaus, en keksinyt parempaa) suorastaan oletetaan opiskelevan, tavisneitojen taas avioituvan 19-vuotiaina.

Mielelläni kuulisin muutenkin ajatuksiasi näistä aiheista.

En ole ap mutta tunnen lestadiolaisia. Koskaan en ole kuullut heidän rajoittavan kouluttautumista, päinvastoin he ovat usein korkeasti koulutettuja ja lapsilta odotetaan hyvää koulumenestystä. Aikainen naimisiinmeno ei estä opiskelua.

Puhut varmaan opiskelusta poikien kohdalla.

Eri

En usko että näin olisi. Olen yläkoulun opettaja ja oppilaina on paljon lestoja. Tytöt ovat useimmiten hyvin fiksuja, kunnianhimoisia ja pärjääviä. Monet huippuoppilaita, ja vähän heikommatkin ahkeria. Lisäksi ovat sosiaalisia. Pojat taas... ovat sosiaalisia XD

Tosin ysiluokalla moni lestadiolaispoika sitten vähentää lapsellista häsläystään ja alkaa kunnostautua opiskelussa. Selityksenä tälle on että "haluavat johtajiksi". Varmaan alkaa iskeä siinä vaiheessa tajuntaan se perheen elatus.

Ja siis en sano tätä millään pahalla. Pidän lestadiolaisnuorista. Minusta on hienoa että on vielä ryhmiä, jotka ottavat uskon tosissaan. Minusta usko on aitoa silloin, kun sille uhraa jotain. Lestadiolaiset uhraavat vapaudestaan ja riippumattomuudestaan. Se ei ole mikään ainoa tapa, mutta ihan hyvä ja toimivat tapa.

Ovatkin sellaisia silmänpalvojia ja open lellikkejä. Opet ei huomaa/ole huomaavinaan kun kiusaavat.

Olen sinakin oulun seudulla huomannut että lestadiolaiset ovat himourheilijoita. Kaikki juoksee maratonia. Naisen kuuluu olla tikissä heti synnutyksen jälkeen tai yheisössä katsotaan pahasti. Hirveätä kilpailua siitä kuka on laihin ja ruskettunein. Nehän ei meikkaa mutta jeesuksella oli rusketus. Kaikilla on smasst muotista valetut vaatteet ja lapsilla lettilegginssit ja rusettipipot. Pelottavaa ja karmivaa. Olisivat edes persoonallisia mutta ei..

Juoksemaan lähtiessä treeni alkaa heti kotiovelta ja voi harrastaa missä ja milloin tahansa kun sattuu sauma eli lapsenvahti. Tämän ja laihuuden ihannoinnin/ehkäisyvaikutuksen oletan olevan nimenomaan vl-piireissä olevan juoksuharrastuksen taustalla. Oululainen ei-vl-taustainen itse, mutta heitä tunnen paljon.

Vierailija kirjoitti:

Juoksemaan lähtiessä treeni alkaa heti kotiovelta ja voi harrastaa missä ja milloin tahansa kun sattuu sauma eli lapsenvahti. Tämän ja laihuuden ihannoinnin/ehkäisyvaikutuksen oletan olevan nimenomaan vl-piireissä olevan juoksuharrastuksen taustalla. Oululainen ei-vl-taustainen itse, mutta heitä tunnen paljon.

Aika laiha saa varmaan olla, että ehkäisee.

Ja kotileipoista pullaa pitää kuitenkin leipaista?

Mä kysyisin miten ihmeessä perheillä on varaa järjestää häät kaikille lapsille. Kun käsittääkseni häihin panostetaan ja ne on jo suvunkin laajuuden takia isot vl-piireissä? Ja sit jos perheessä on se 10+ lasta, niin miten ihmeessä ne kaikille kustannetaan??

Vierailija kirjoitti:

Onko seurojen ja Suviseurojen mainitseminen "vääräuskoisille" kielletty? Olen kiinnittänyt huomiota, että vanhoillislestadiolaiset työkaverit eivät koskaan mainitse noita nimeltä, vaan puhuvat ympäripyöreästi lähtevänsä reissuun tai järjestävänsä kahvituksia isoissa tapaamisissa, vaikka kaikki kuulijat varmasti tietävät heidän vakaumuksensa. Eräs entinen vl myös välttelee noiden sanomista, tai lähes kuiskaamalla sanoo ääneen, jos esim. muistelee jotain seuroissa tapahtunutta.

Ehkä he eivät tiedä, että te tiedätte. Monesti lapsena muistan, kun suviseurat olivat aina tietyllä paikkakunnalla, puhuin vaikka Perhoon tms. menemisestä, eikä suviseuroihin menemisestä, koska en halunnut ihmisten tietävän että olen lestadiolainen tai alkavan kysellä mitään. Hassua, että aikuiset ihmiset harrastavat tuollaista. Ei siis kuitenkaan ole mitenkään kiellettyä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Saako sunnuntaisin tehdä töitä, lukuunottamatta hengellisiä työtehtäviä? Saako siivota, pestä pyykkiä, urheilla? Käyvätkö perheet yleensä kirkossa joka sunnuntai?

Saa tehdä töitä, jos silloin on töitä, yleensä ei ole. Saa tehdä kaikkia tavallisia juttuja, mikään juttu ei ole kielletty erityisesti sunnuntaina. Lestadiolaiset eivät yleensä käy kovin usein kirkossa, ehkä jouluna tai pääsiäisenä, vaan oman yhteisönsä järjestämissä seuroissa, jotka ovat siis sunnuntaisin. Seuroissa sitten käydään lähes joka sunnuntai, toiset useammin kuin toiset. Seuroihin kuuluu yhteislaulua, seurapuhe, sen jälkeen kahvittelu jonka jälkeen on toinen puhe ja lisää yhteislaulua. Voi käydä myös vaikka vain ensimmäisellä tai toisella puheella, molemmilla ei tarvitse.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että urbaanilegendan mukaan Suviseurojen läheisistä kaupoista on ehkäisyvälineet loppu ja ne löytyvät käytettyinä seura-alueelta?

Olen ollut siivoamassa suviseura-aluetta tapahtuman jälkeen. Ei näkynyt ehkäisyvälineitä pelloilla.

Oletko lukenut Suvi Ratisen kirjan Matkaystävä? Jos olet niin mitä pidit? Antaako se realistisen kuvan v-lestadiolaisista? Paheksutaanko kyseistä kirjaa siellä? Kysyn siksi kun juuri luin ja tykkäsin kirjasta tosi paljon, se kertoo siis liikkeestä eronneen naisen tarinan.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta pukeutumisesta vielä. Onko värien käyttö ehkä hiukan hillitympää kuin keskimäärin?

Ainakin aikuisilla mielestäni joo. Lapsia kyllä puetaan räväkkäämpiinkin väreihin ja kuoseihin (just se Marimekko ja muita), mutta aikuiset tykkäävät mustasta ja ruskeasta. Teinit sitten pukeutuvat viimeisen muodin mukaisesti, joten riippuu ihan muodista onko heillä värikkäitä vai hillitympiä vaatteita.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Onko totta, että urbaanilegendan mukaan Suviseurojen läheisistä kaupoista on ehkäisyvälineet loppu ja ne löytyvät käytettyinä seura-alueelta?

Itse en ole löytänyt seura-alueelta mitään kortsuja, mutta siitä, loppuvatko ne lähialueen kaupoista, en tiedä. Meidän perhe ei suviseuroihin mennessä ole juuri koskaan käynyt kyseisen kaupungin kaupoissa, koska otettiin tavarat kotoa ja kaiken muun tarvittavan saa suviseura-alueelta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta pukeutumisesta vielä. Onko värien käyttö ehkä hiukan hillitympää kuin keskimäärin?

Ainakin aikuisilla mielestäni joo. Lapsia kyllä puetaan räväkkäämpiinkin väreihin ja kuoseihin (just se Marimekko ja muita), mutta aikuiset tykkäävät mustasta ja ruskeasta. Teinit sitten pukeutuvat viimeisen muodin mukaisesti, joten riippuu ihan muodista onko heillä värikkäitä vai hillitympiä vaatteita.

Ap

Käyttävätkö per,se- shortseja tai ultratiukkoja farkkuja mitä muut teinit suosii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sunnuntaisin tehdä töitä, lukuunottamatta hengellisiä työtehtäviä? Saako siivota, pestä pyykkiä, urheilla? Käyvätkö perheet yleensä kirkossa joka sunnuntai?

Saa tehdä töitä, jos silloin on töitä, yleensä ei ole. Saa tehdä kaikkia tavallisia juttuja, mikään juttu ei ole kielletty erityisesti sunnuntaina. Lestadiolaiset eivät yleensä käy kovin usein kirkossa, ehkä jouluna tai pääsiäisenä, vaan oman yhteisönsä järjestämissä seuroissa, jotka ovat siis sunnuntaisin. Seuroissa sitten käydään lähes joka sunnuntai, toiset useammin kuin toiset. Seuroihin kuuluu yhteislaulua, seurapuhe, sen jälkeen kahvittelu jonka jälkeen on toinen puhe ja lisää yhteislaulua. Voi käydä myös vaikka vain ensimmäisellä tai toisella puheella, molemmilla ei tarvitse.

Ap

Millaisella maantieteellisellä alueella yhteisö yleensä toimii? Muutama lähikunta? Onko seurojen paikalla jokin nimi, niin kuin on Jeh.todistajien valtakunnansali?

Vierailija kirjoitti:

Mä kysyisin miten ihmeessä perheillä on varaa järjestää häät kaikille lapsille. Kun käsittääkseni häihin panostetaan ja ne on jo suvunkin laajuuden takia isot vl-piireissä? Ja sit jos perheessä on se 10+ lasta, niin miten ihmeessä ne kaikille kustannetaan??

Tietysti siinä menee paljon rahaa, mutta kustannukset jakautuvat toki puoliksi molempien puolisoiden perheiden kanssa. Olen sanonut aiemmin, että lestadiolaiset ovat usein rikkaita, joten siitäkin on hyötyä. Omasta, aika keskituloisesta perheestäni en tiedä, mistä ne rahat tarkalleen revitään, mutta kyllä kaikki häät ovat tähän mennessä onnistuneet kunnialla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Oletko lukenut Suvi Ratisen kirjan Matkaystävä? Jos olet niin mitä pidit? Antaako se realistisen kuvan v-lestadiolaisista? Paheksutaanko kyseistä kirjaa siellä? Kysyn siksi kun juuri luin ja tykkäsin kirjasta tosi paljon, se kertoo siis liikkeestä eronneen naisen tarinan.

En ole lukenut, voisin kyllä tehdä sen kun tuon Taivaslaulunkin vasta luin. En ole kuullut kenenkään keskustelevan kyseisestä tai vastaavista kirjoista lestadiolaispiireissä, mutta uskon, että kielteisesti niihin suhtaudutaan. Sääli sinänsä, lestadiolainenkin voisi saada omaan uskoonsa näkökulmia vaikka ei lestadiolaisuudesta luopuisikaan.

Ap