" koulun suosituimmat tytöt" , löytyykö teitä vielä?

Keskikastia kai. Nyt olen kolmekymppinen ja ainakin omasta mielestäni paremmin säilynyt kuin nämä supersuositut typykät silloin.



Muistan eräänkin minua pari vuotta vanhemman tytön, joka pyöritti poikia mennen tullen ja jota ihailin tosi paljon. Meni sitten naimisiin väkivaltaisen ja alistavan miehen kanssa, ja on nykyään niinkuin tiskirätti! Olen ollut hänen lapsensa opettaja, ja tytär on kaunis mutta aivan surkea muuten...huono itsetunto eikä kavereita :( Ei olisi ikinä uskonut! Ja tämä äiti on menettänyt kaiken itsevarmuutensa ja varmaan -kunnioituksensakin... surullista...

Entiset koulukiusaajat ja " suositut tytöt" (mainitsemasi " manipuloiva luonne" sitten vissiin) on muuttuneet av-mammoiksi ja yrittävät täällä vähentää tuskaansa haukkumalla muita.



Tänään aiheena on ollut läski, jos et ole huomannut jo...

tapasin itsekin 3-4 v. sitten 2 koulun suositussa tyttöporukassa ollutta tyttöä, nyt 26-vuotiaita naisia ja niin rupsahtaneen näköisiä että yllätyin.

Johtuisko sitten siitä pakkelin määrästä minkä ovat kasvoilleen kiskoneet aikoinaan...?

Eipä pyörineet pojat minun ympärillä. Mutta nyt kolmikymppisenä olen huomannut, että ne kaikkein suosituimmat tytöt, jotka niin kovasti olivat maailmalle lähdössä, ovat edelleenkin siellä pikkuisen kotipaikkakunnan lähiöissä. Lapsia on pitkä liuta eri ukoille, erottu on ja karattu, rupsahdettu ja lihottu. En oikein ymmärrä miten heille niin kävi, mutta jotenkin osat ovat vaihtuneet.

Olivat heikkoja koulussa, vailla kunnianhimoa päästä eteenpäin ja juuri sellaisia, jotka jämähtävät luokan koviskundin kanssa. Niinhän siinä on käynytkin. Siellä istuvat kotikylän Salen kassalla tai työttöminä ja lihovat/rupsahtavat ja lapsia on liuta jo kasassa.:)

Pojat juoksi perässä ja kavereita riitti :-) Pärjäsin myös koulussa ja opettajatkin tykkäs. Nyt musta on tullut ihan tavallinen perheenäiti, ihan nätti vieläkin mutta kaukana siitä mitä nuorempana...Ihan kiva työ, ihana mies ja lapset. Mulla ainakin siis mennyt ihan hyvin koko ajan.

Olin kouluaikoina erittäin suosittu, minulla oli paljon ystäviä, niin tyttöjä kuin poikiakin. Olin varmaan melko monen pojan päiväunien kohde. Muutin 19 vuotiaana pois kotipaikkakunnalta työn perässä uuteen kaupunkiin. Täällä löysin miehen ja sain mielenkiintoisen ja haastavan työn.



Nyt 24 vuotiaana olen naimisissa, minulla on oma ihana tyttö, oma asunto ja mukava työ. Olen työpaikallani suosittu henkilö.



Joten kai kaikille suosituille ei käy huonosti...

Nyt kun aamulla katson peiliin, olen ihan 4-kymppisen näköinen, mutta ehkä joku pilke silmäkulmassa vielä paljastaa, jos osaa oikein tarkkaan katsoa. Ehkä.

Nykyään olen naimisissa ollut kohta kymmenen vuotta, kaksi lasta, vakityöpaikka ja ok-talo rakenteilla. Elämä on tällä hetkellä parempaa kuin koskaan aiemmin. En hirveästi halua muistella teinivuosien hölmöilyä. Kaikenlaista tuli kokeiltua, mutta onneksi siivet kantoivat kuitenkin pidemmälle kuin sinne kotikylän baarin tarjoilijaksi.

huh, huh. Mitä itserakkautta.



Missä piireissä suosituin? Niissäkö jotka jakoi pildeä kaikille?

Vierailija:

huh, huh. Mitä itserakkautta.

Missä piireissä suosituin? Niissäkö jotka jakoi pildeä kaikille?

mutta kavereita minulla oli kouluvuosina paljon!



Olin suosittujen kaveri mutta myäs niiden vähemmän suisittujenkin.... poikia minulla oli paljon ystävinä ja ensimmäinen poikaystävä oli kun olin 6 luokalla. Horo en ollut ikinä, neitsyys meni 16 vuotiaana.



Tällä hetkellä elän elämäni onnellisinta aikaa, minulla on ihana aviomies ja poika.



Näin kaupungilla yhden entisistä ystävistä joka oli kaunis ja suosittu silloin, nykyään hänellä kaikki on myös edelleen hyvin mutta ulknäkö oli rapistunut pahemman kerran. Oli aivan anorektinen ja riutuneen näköinen.

eli tämä tarkoittaa, että tytöt olivat lyhyitä, rinnat pyöristyi ja lantiotakin oli. Lähtökohdiltaan eivät olleet hoikimpia. Tällä ruumiinrakenteella 15 vuoden jälkeen ei enää ole yhtä hehkeä, kun painoa alkaa kertymään takapuoleen ja muuallekin..



Kyllähän nuo aloittivat seurustelun ja seksielämän aikaisemmin, osa oli myös suhteissa ongelmakavereiden kanssa, joten en ihmettele tuota alun esimerkkiä väkivaltaisesta parisuhteesta

olen yhä vieläkin suosittu ja kauniskin, joskin hieman pulskempi (kilot saavat kyllä luvan karista) vauvan jäljiltä:) Minulla on kaksi lasta, omakotitalo ja ihana mies. Työskentelen opettaja erityiskoulussa. Olen tyytyväinen elämääni ja myös siihen, millainen olin koulussa. Vaikka olinkin jollakin mittakaavalla " villi" ja todellakin kadehdittu, en ollut koskaan ilkeä muille. Kyllä kaikki suositut ystävänikin ovat menestyneet elämässään, miksei kaunis voi olla myös fiksu??