Kaveri pilasi jälleen kerran kaveriaikamme ottamalla lapsen mukaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tulla lapsen kanssa. Voit kysyä tapaamista sovittaessa asiasta ja perut tapaamisen jos lapsi on tulossa mukaan.

Perheelliselle on normaalia että lapset kulkee mukana.

Opettele avaamaan suusi tapaamista sovittaessa äläkä syyllistä kaveriasi. Joko siedät tilanteen tai et tapaa.

Etsi muita kaltaisiasi kavereita jotka ovat lapsivihamielisiä.

Opettele sinä lukemaan. Mainitsin nimittäin jo, että olen tehnyt jo vuosia sitten erittäin selväksi tällekin kaverille suhtautumiseni lapsiseuraan. Hän tiesi kyllä, sopi kahvittelut luonani ja toi perkəle sen lapsensa mukanaan pilaamaan päiväni. Ap

Eli yhden kerran vuosia sitten? Vai säännöllisesti?

Minullakin oli kyllä tuollainen ystävä. Pahoittelin vuolaasti, jos lapsen jouduin ottamaan mukaan ja kysyin siirretäänkö tapaamista. Välistä siitä tuli mykkistä, välistä istui naama väärinpäin tovin kanssamme. Kahdenkesken hän muisti aina kertoa miten vihaa lapsia, ja haukkui heitä. Kun meno oli muutamankin vuoden yhtä hirveää, niin lakkasin ottamasta yhteyttä.

Olemme tunteneet toisemme mukuloista asti. Meitä ei lapsina kiinnostanut olla "pikkupentujen" kanssa, eikä nuorina nuorempien kanssa, eikä aikuisina nuorten saati lasten kanssa, mutta nyt yhtäkkiä kuvitellaan, että minua jostain syystä kiinnostaisi muiden kuin omien ystävieni seura. Olen läpi elämäni tehnyt kavereille kantani selväksi lapsiseuran (kuten muunkin ennalta sopimattoman seuran) suhteen ja siksi otankin tämän víttuiluna. Ap

Ehkä kaverisi virheellisesti kuvitteli että sinäkin olet ajan kuluessa hieman kypsynyt ja kehittynyt, ja voisit joustaa sen verran että sietäisit hetken kaverisi lasta.

Suhtaudutko muihinkin asioihin yhtä jyrkästi? Jos lapsena päätit kaverin kanssa ettei kumpikaan ala koskaan seurustella, niin dissaatko kaveria ja kaverin puolisoa sitten jos/kun hän pariutuu?

Asiat ja ihmisten elämät muuttuvat, kaverillasi on nyt lapsi ja se väistämättä muuttaa asioita hieman.

Ymmärrän ärsytyksen jos lapsi on joka kerta mukana, mutta yksittäiset kerrat silloin tällöin olisi kohtuullista sietää.

Ei ne lapsetkaan tykkää minusta. Oon muka jotenki pelottava. No mitäs tulit häiritsemään?

Yleensä kaverin perheenjäsenistä, harrastuksista, työstä ja elämäntilanteesta ollaan kiinnostuneita. Jos sua ei kiinnosta kaverin lapset, niin älä odota, että kaverisi olisi kovinkaan kiinnostunut sun asioista.

Jos voit ajatella pitkällä aikavälillä, juuri nyt teillä on erilaiset elämäntilanteet. Sun täytyy vaan hyväksyä tilanne.

Eivät nämä lapsen saannista hormoontuneet ymmärrä, että meitä kaikkia ei todellakaan nappaa lapset tai mikään heihin viittaava. Pitävät vain meitä ties miten inhottavina olentoina sen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Eivät nämä lapsen saannista hormoontuneet ymmärrä, että meitä kaikkia ei todellakaan nappaa lapset tai mikään heihin viittaava. Pitävät vain meitä ties miten inhottavina olentoina sen vuoksi.

Eiköhän tässä ketjussa yritetä lähinnä sanoa, että jonkinlainen ymmärrys ja jousto sekä empatia olisi hyvä olla myös sinne kaverin suuntaan, eikä asenteella ”jotku v*tun pennut ei kiinnosta yhtään, kaikki on pilalla jos kuulen sanallakaan niistä! Oon kyllä tehnyt kaikille selväksi miten paljon vihaan kaikkia lapsia!” ylläpidetä suhteita niihin ihmisiin joilla lapsia on. Kaveruus kannata lopettaa kokonaan jos ei pysty sopeutumaan siihen että kaveri saa lapsia ja elämä muuttuu. Lapset kasvaa ja kaverikin jossain vaiheessa ehtii nähdä ilman jälkikasvua.

Mutta ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu...

Ymmärrän täysin. Itselleni kävi samat tänään. Piti lähtee kaverin kaa shoppailemaan ja tämä päätti ottaa juurikin 4 vuotiaan viikarin mukaan.

Huomaa kyllä tässä(kin) ketjussa sen ajattelevamman "puolen", kun lapseentuneet ovat aivan sekoamispisteessä, kun heidän ihania Jari-Pettereitä ei kaivata aikuisten elämään mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Huomaa kyllä tässä(kin) ketjussa sen ajattelevamman "puolen", kun lapseentuneet ovat aivan sekoamispisteessä, kun heidän ihania Jari-Pettereitä ei kaivata aikuisten elämään mukaan.

Ja lapsienvihaaja on aivan sekoamispisteessä jos joutuu joskus olemaan hetken samassa paikassa kaverinsa lapsen kanssa.

Vieläkö tätä provoa jaksetaan vatvoa täällä?

Lapsen tilalle voisi vaihtaa monen muun asian.

Esim - kaveri ottaa aina miehsystävänsä mukaan tyttöjen iltaan

-kaveri on aina kännissä kun tavataan.

Jos kokee tapaamiset epämiellyttäviksi syystä tai toisesta, niin miksi on sitten pakko tavata ja valittaa kerta toisensa jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomaa kyllä tässä(kin) ketjussa sen ajattelevamman "puolen", kun lapseentuneet ovat aivan sekoamispisteessä, kun heidän ihania Jari-Pettereitä ei kaivata aikuisten elämään mukaan.

Ja lapsienvihaaja on aivan sekoamispisteessä jos joutuu joskus olemaan hetken samassa paikassa kaverinsa lapsen kanssa.

Ei se ole mitään lasten vihaamista, jos aikuinen lapseton ihminen haluaa viettää vapaa-aikaansa vain aikuisten kesken.

Entä jos isä ottaa 4-vuotiaan mukaan, kun lähtee kaverin kanssa oluelle? Vastaava tilanne vai eri tilanne?