Eikö muita ahdista ja tuo alakuloa tämä kotoilu???
Tuntuu, suurin osa sanoo tai kirjoittaa, ihanaa, vain etätöitä ja kotona oloa. Minusta ei! Jouduin 100 % kotiin etätöihin, kestänyt juuri 2 kk. Vain kotona töissä. Olen aina tehnyt myös etänä, mutta pystyin itse päättämään, milloin etänä, milloin työpaikalla. Tykkään olla myös työpaikalla. Tuntuu, elämä on muuttunut liikaa. Tämä kotoilu on surullista. Minulla sentään mies ja lapsikin kotona etäilemässä, mites he, jotka ovat aivan yksin vaan kotona? En tajua, ettei tämä tunnu haittaavan moniakaan. Minua ahdistaa.
Kommentit (26)
On vaikeaa, kun ennestään masennus ja siitä pitäisi yrittää toipua mm. sosiaalisten kontaktien tuella.
En ole yhtään ahdistunut, vaan käyn ihan normaaliin tapaan töissä ja kaupassa, ulkoilen niin kuin aina ennenkin ja käyn koiran kanssa lenkillä vanhaan tapaan. Miehellä on oma firma ja hän tekee kotona töitä normaaliin tapaan ja teinit nauttivat, kun koulumatkoihin ei mene aikaa ja kouluasioihin voi todella keskittyä ilman, että joku luokan vatipää mölyää taustalla. 14 vuotiaan arvosanatkin ovat paranemassa nyt, sillä ensimmäistä kertaa hän on saanut keskityttyä opiskeluun ja koska jotkut opettajat ovat keksineet todella mielenkiintoisia tehtäviä, niin on ollut hauska seurata miten poika tykkää tehtäviä tehdä.
Olen käynyt kaupassa lähes normaaliin tapaan ja omien ostosten lisäksi olen tehnyt myös vanhempieni ja yhden naapurin seniorirouvan ruokaostokset.
Noniin, tännekin kaikki laittaneet, ei ahdista. Vaikka aloittaja kysyi, eikö ole niitä joita ahdistaa. Kummallista, kun ei näytä monia tämän mukaan ahdistavan, mutta silti mielenterv linjat tukkeutuneet ja odotettavissa suuri mielenterveydellinen pommi. Ja nimenomaan tästä, kun arki on liikaa sitä vain kotona oloa.
Vierailija kirjoitti:
Etänäkin olisi mukavampaa, kun tietäisi että maailma on ympärillä entisensä. Vaikka ei esim. urheilua seuraisikaan, niin ne tylsät aamu-tv:n NHL-kierrokset kertovat kuitenkin normaalielämästä. Pariin kuukauteen ei ole ollut missään mitään, ja uutiset vaan tuota hemmetin punaista piikkipalloa ja kuolleisuuslukuja. Kyllä tervehtii kiitollisuudella jokaista pilkahdusta rajoitusten purusta maailmalla. Ne ovat merkki siitä, että tämä helpottaisi.
Mäkään en jaksa sitä että ihmiset suorastaan suu vaahdossa vaatii, että mitään positiivista ei saisi kertoa. Liittyi se sitten koronaan tai johonkin muuhun.
Olen töissä sanomalehdessä ja kun julkaisimme jutun maakuntamme hyvästä koronatilanteesta, niin eiköhän toimitukseen iskenyt negatiivisten palautteiden tsunami. Asiasta ei olisi saanut kertoa, koska muuten ihmiset alkavat käyttäytyä holtittomasti. Osa syyllisti meitä THL:n kätyreiksi ja valehtelijoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etänäkin olisi mukavampaa, kun tietäisi että maailma on ympärillä entisensä. Vaikka ei esim. urheilua seuraisikaan, niin ne tylsät aamu-tv:n NHL-kierrokset kertovat kuitenkin normaalielämästä. Pariin kuukauteen ei ole ollut missään mitään, ja uutiset vaan tuota hemmetin punaista piikkipalloa ja kuolleisuuslukuja. Kyllä tervehtii kiitollisuudella jokaista pilkahdusta rajoitusten purusta maailmalla. Ne ovat merkki siitä, että tämä helpottaisi.
Mäkään en jaksa sitä että ihmiset suorastaan suu vaahdossa vaatii, että mitään positiivista ei saisi kertoa. Liittyi se sitten koronaan tai johonkin muuhun.
Olen töissä sanomalehdessä ja kun julkaisimme jutun maakuntamme hyvästä koronatilanteesta, niin eiköhän toimitukseen iskenyt negatiivisten palautteiden tsunami. Asiasta ei olisi saanut kertoa, koska muuten ihmiset alkavat käyttäytyä holtittomasti. Osa syyllisti meitä THL:n kätyreiksi ja valehtelijoiksi.
Jotkut ihmiset haluavat sitä ainaista pahaa oloa ja ikävyyttä ympärilleen, he oikein nauttivat, kun saavat rypeä sellaisissa asioissa. Sairasta. Tottakai maailma muuttuu nyt, mutta välillä asioiden tulee muuttua ja osa muutoksista on väistämättä hyviäkin.
Mä taas ajattelen just päinvastoin. Olen sairauksieni vuoksi joutunut olemaan kuukausiakin kotini vankina pääsemättä edes ulos kävelemään. Paljon ahdistavampaa oli olla kotona, koska tuntui kuin elämä kävelisi ohitseni. Nyt on jotenkin helpompaa, kun tietää, ettei tuolla kodin ulkopuolisessa maailmassakaan tapahdu mitään kivaa.