Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naiset jotka ei saa miestä
06.05.2020 |
Oletteko katsoneet peiliin oman käytöksen suhteen? Itse olen hyvinkin taviksen näköinen, ylipainoinen, en meikkaa, käytä aikaa ulkonäkööni, laita hiuksiani, käytä hienoja vaatteita tai muutakaan, mutta silti minulla on ollut parisuhde 16-vuotiaasta asti niin että olin sinkkuna noin 2 kk (jolloin oli kyllä myös miesseuraa) 18-vuotiaana ennen kuin löysin nykyisen mieheni. En koe että ulkonäköni on muuttunut paljoakaan suhteemme aikana (kestänyt noin 11 vuotta) ja edelleen saattaa tuon sinkkuajan miehet lähetellä viestejä (osa haluaa vaan hupia, toiset haluais treffailla) ja oma mieheni ei luopuisi minusta vaikka mikä olisi.
Eli pointtini tässä on, ettei ulkonäöllä ole paljoakaan merkitystä, kun mietitään parisuhdemarkkinoita. Toki ulkoisilla avuilla saa helposti s-suhteeseen komeita miehiä, mutta jos tavoitteena on parisuhde, haluatko sellaisen kamalan pinnallisen miehen kanssa? Entä jos esim raskausaikana lihotkin kamalasti? Mielestäni ulkonäköä ei voi syyttää siinä, ettei löydä miestä, koska niin moni normaalin ja normaalia rumemmankin näköinen sen löytää.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään naista, joka ei saisi miestä. Monet on vaan mieluummin ilman, jos ei tarpeeksi kiinnostavaa ole näköpiirissä. Naiset on onnellisempia sinkkuina kuin epätyydyttävässä suhteessa, miehillä asia on päinvastoin, tästä on ihan tutkimuksiakin.
Ja sen yhdenkin harvinaisen kiinnostavan miehen kohdalla odotellaan aloitetta, hupsis ohi meni sekin.
Semmosta se on, mutta onneksi elämä on hyvää sinkkunakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että suurimmalla osasta sinkkunaisia ongelmana on yksinkertaisesti se, etteivät tee aloitteita tai mitään ylipäätään sen eteen, että saisivat parisuhteen.
Itse haaveilin parisuhteesta melkein kompekymppiseksi asti. Ihastuksia oli, muttei mikään tuntunut oikein johtavan mihinkään. En vain IKINÄ tehnyt minkäänlaista aloitetta mihinkään suuntaan, enkä oikein osannut vastata niihin aloitteisiin, mitä miehet tekivät, vaikka olisin jopa ollut kiinnostunut. Sitten kerran ihastuin todella palavasti ja ensimmäistä kertaa elämässäni tein sen kuuluisan aloitteen eli todella selvästi tein selväksi, että olen kiinnostunut ja pyysin treffeille ystäväni ansiosta. Olen IKUISESTI kiitollinen tälle ystävälle. Siitä se oikeastaan lähti, eikä sen jälkeen parisuhteen löytäminen ole ollut ongelma. Takana on useampi vakava parisuhde ja olen naimisissa unelmieni miehen kanssa.
Tehkää siis naiset oikeasti niitä aloitteita heti jos löydätte vähänkään kiinnostavan miehen. Ystäväni sanoi tuolloin vuosia sitten, että on niin epätodennäköistä löytää ihminen, joka kiinnostaa, ettei sitä korttia kannata olla katsomatta ja PITÄÄ tehdä itse aloite, jos ei toinen sitä tajua tehdä. Ihan sama, vaikkei kiinnostus olisi molemminpuolista, koska ei siinä menetäkään mitään. Tuskin omakaan aviomieheni olisi ikinä tehnyt aloitetta omaan suuntaani, mutta kiitos oman aloitteellisuuteni olemme nyt yhdessä ja onnellisia.
Sinänsä näissä neuvoissa ei ole mitään vikaa, mutta entäs kun on 20 vuotta tehnyt aloitteita, eikä siltikään yhtäkään miestä kiinnosta? Ulkonäköäni huollan parhaani mukaan sekä sisäistä elämää löytyy kyllä runsaasti. Olen hauska, huomaavainen, tunne-elämältäni tasainen nainen.
Olen tehnyt lukemattomia, suoria, selväsanaisia aloitteita erilaisille vuosien varrella kohtaamilleni miehille. Suurin osa on kiusaantuneena kieltäytynyt, muutama on heittäytynyt ilkeäksi ja esim. haukkunut ulkonäköäni.
Eli todellakin olen menettänyt paljon kun kiinnostus ei ole ollut molemminpuolista: itsevarmuuttani on kolhittu, ulkonäköäni väheksytty, ja tunteitani loukattu. Lisäksi tietysti myös ystävällinen torjunta sattuu, kun itse on ehtinyt jo ihastua, ja kyllä siinä aikansa menee ennen kuin voi ajatellakaan seuraavaa.
Kaikki eivät löydä parisuhdetta vaikka päällään seisoisivat. Kun ei kukaan tykkää, niin kukaan ei tykkää. Siihen ei tietyn rajan yli voi itse mitenkään vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään naista, joka ei saisi miestä. Monet on vaan mieluummin ilman, jos ei tarpeeksi kiinnostavaa ole näköpiirissä. Naiset on onnellisempia sinkkuina kuin epätyydyttävässä suhteessa, miehillä asia on päinvastoin, tästä on ihan tutkimuksiakin.
Ja sen yhdenkin harvinaisen kiinnostavan miehen kohdalla odotellaan aloitetta, hupsis ohi meni sekin.
Semmosta se on, mutta onneksi elämä on hyvää sinkkunakin.
Kyllä vain, kunhan ei tarvitse tehdä aloitteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään naista, joka ei saisi miestä. Monet on vaan mieluummin ilman, jos ei tarpeeksi kiinnostavaa ole näköpiirissä. Naiset on onnellisempia sinkkuina kuin epätyydyttävässä suhteessa, miehillä asia on päinvastoin, tästä on ihan tutkimuksiakin.
Ja sen yhdenkin harvinaisen kiinnostavan miehen kohdalla odotellaan aloitetta, hupsis ohi meni sekin.
Semmosta se on, mutta onneksi elämä on hyvää sinkkunakin.
Joku k usipää se mies kuitenkin olisi, niin sitä on vain väistänyt luodin. Sinkkuna hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli miehet eivät ole koskaan elämäni (31 v) aikana lähestyneet mua koska näkevät luonteeni pelkän ulkonäköni perusteella ja työnnän luonteeni takia miehet pois? Ehei, kyllä syy on rumassa naamassani ja tissittömyydessäni.
Kuinka monta kertaa olet itse lähestynyt miestä? Olen ollut aloitteen tekevä osapuoli noin puolet suhteistani. Ei ne miehet tajua kaipaavia katseita.
ApYläasteella noin viisi kertaa, opiskeluaikoina kerran, baarissa kolme kertaa, aina pakit. Jatkossa en enää lähesty yhtäkään miestä enkä tee miesten suhteen minkäänlaista aloitetta kiitos noiden saamieni pakkien.
Olet jopa niin kauhean vihainen saamistasi pakeista, että tylytät lähestyviä miehiä ihan vaan siitä ilosta että pääset kostamaan kokemasi pakit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään naista, joka ei saisi miestä. Monet on vaan mieluummin ilman, jos ei tarpeeksi kiinnostavaa ole näköpiirissä. Naiset on onnellisempia sinkkuina kuin epätyydyttävässä suhteessa, miehillä asia on päinvastoin, tästä on ihan tutkimuksiakin.
Ja sen yhdenkin harvinaisen kiinnostavan miehen kohdalla odotellaan aloitetta, hupsis ohi meni sekin.
Semmosta se on, mutta onneksi elämä on hyvää sinkkunakin.
Kyllä vain, kunhan ei tarvitse tehdä aloitteita.
Se on semmoinen juttu, että se on testi. Menee yleistyksiin, joissa poikkeus vahvistaa säännön, mutta mies tekee töitä suhteen eteen vain alkuvaiheessa ja sitten tunnetyö jää naiselle. Jos nainen tekee sen alussakin, suhteen ennuste on vielä keskimääräistäkin huonompi.
Mitä tänne tulee näitä voimaantuneita miestenvihaajia lesoomaan miten ei tarvi miestä ja sinkkuna hyvä, ketju ei ole teille tarkoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nainen ei saa miestä niin se on ainoastaan ulkonäöstä kiinni tai sitten siitä että kioski on kiinni miehiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään naista, joka ei saisi miestä. Monet on vaan mieluummin ilman, jos ei tarpeeksi kiinnostavaa ole näköpiirissä. Naiset on onnellisempia sinkkuina kuin epätyydyttävässä suhteessa, miehillä asia on päinvastoin, tästä on ihan tutkimuksiakin.
Ja sen yhdenkin harvinaisen kiinnostavan miehen kohdalla odotellaan aloitetta, hupsis ohi meni sekin.
Semmosta se on, mutta onneksi elämä on hyvää sinkkunakin.
Kyllä vain, kunhan ei tarvitse tehdä aloitteita.
Se on semmoinen juttu, että se on testi. Menee yleistyksiin, joissa poikkeus vahvistaa säännön, mutta mies tekee töitä suhteen eteen vain alkuvaiheessa ja sitten tunnetyö jää naiselle. Jos nainen tekee sen alussakin, suhteen ennuste on vielä keskimääräistäkin huonompi.
Seli, seli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen "saaminen" on täysin riippuvaista siitä kuinka kovasti sitä miestä tai seurustelusuhdetta haluaa. Kun on tarpeeksi epätoivoinen ottaa miehen kuin miehen. Yksinkertaista. Ja kaksi ääliöitäkin voi seurustella keskenään 13-vuotiaasta. Ei kukaan järkevä ihminen vertaa itseään heihin ja surkuttele itseään muutamasta sinkkuvuodesta.
Niinpä koko keskustelu on järjetön.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tänne tulee näitä voimaantuneita miestenvihaajia lesoomaan miten ei tarvi miestä ja sinkkuna hyvä, ketju ei ole teille tarkoitettu.
Kaikki jotka tosissaan haluavat miestä, laskevat joko rimaa tai etsivät ahkerasti kunnes löytävät. Vain itsekseen tyytyväiset naiset ovat ilman miestä. Heistäkin osa pariutuisi, jos löytyisi sopiva kumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan ap, että olet antelias makuukamarissa. Sinullahan on ollut 16-vuotiaasta seksielämä ilman taukoja. Miehet haluavat helpon naisen. Miten oman persoonan kehittäminen ja oman tien löytäminen on edennyt elämässä, jos sinulla on ollut aina joku kyljessä kiinni? Luultavasti tulee sinullekin se aika, kun huomaat olevasi tyytymätön ja alat kaivata jotain "omaa". Sitten onkin aika olla sinkku.
Tietenkin haluavat. Miksi ihmeessä joku haluaisi vaikean naisen?
Miksi kukaan haluaisi olla sellaisen ihmisen kanssa jonka persoona on kuohittu pois? Haluaisiko mies elää ilman persoonaa?
Saa? 😂
Miehenkipeys ei ole mielestäni tavoiteltava asia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se pelkästään ulkonäöstä olekaan kiinni. Harva varmaan niin tosissaan väittääkään. Minä olin nuorena perushyvännäköinen, ja minulla aknesta kärsivä ystävä joka sai enemmän ja "parempia" miehiä kuin minä. Mutta ei se ettei kyse ulkonäöstä tarkoita sitä että asian voisi korjata. Hän oli poikkeukselkisen vetovoimainen persoona eikä sellaiseksi muututa pelkästään itse haluamalla. Omia henkisiä ominaisuuksia ja persoonallisuuden piirteitä ei ole välttämättä yhtään sen helpompi muuttaa kuin lyhyitä sääriä tai kyömyä nenääkään.
Kyllähän kuka tahansa miehen saa, laskee vain riman tarpeeksi alas. Ei ehkä loppuelämäksi, mutta joksikin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehen "saaminen" on täysin riippuvaista siitä kuinka kovasti sitä miestä tai seurustelusuhdetta haluaa. Kun on tarpeeksi epätoivoinen ottaa miehen kuin miehen. Yksinkertaista. Ja kaksi ääliöitäkin voi seurustella keskenään 13-vuotiaasta. Ei kukaan järkevä ihminen vertaa itseään heihin ja surkuttele itseään muutamasta sinkkuvuodesta.
Niinpä koko keskustelu on järjetön.
Ja höpö höpö. Halu saada kuka hyvänsä kumppani ja halu löytää itselle sopiva kumppani jonka kanssa on molemminpuolista viehätysvoimaa ovat eri asioita. Osa haluaa kumpaa hyvänsä, osa ei kumpaakaan ja jotkut haluavat kovasti ja epätoivoisesti pelkkää jälkimmäistä.
Olen liian ujo. Olen usein ihastunut niihin, jotka eivät ole minusta kiinnostuneita. Ei edes ne hyvännäköiset, vaan ihan tavikset. Mutta heillä on jo olleet toiset naiset mielessä. Koen, etten oikein tiedä ketkä minusta tykkäävät ja jos ollenkaan. Usein kyllä katsovat, mutta se että joku tulisi juttelemaan asti. No, joku juoppo kadulla. Onneksi en tee parisuhde opastusta tai kirjoita siitä kirjoja, kun en tiedä tästä mitään. Ehkä minussa on jokin vikana.
Maailma oli kovin erilainen silloin kun ap oli 18-vuotias.
Alue: Aihe vapaa
Ja sen yhdenkin harvinaisen kiinnostavan miehen kohdalla odotellaan aloitetta, hupsis ohi meni sekin.