Kotiäiti on ilmainen or ja
Miten teillä on sovittu raha-asioista, kun toinen tienaa vähemmän?
Minä olen hoitovapaalla ja mies hankkii neljä kertaa enemmän kuin minä.
Hän maksaa laskut ja minun osuus on ruuat yms. Lasten menot hoidan myös kaikki (vaatteet jne).
Itselleni ei jää juurikaan rahaa. Nyt kun pitkästä aikaa ostin itselleni vaatteita (ale myynti ulkomailta vielä). Laskun nähtyään mies sanoi, tuota en maksa (80e).
Te, jotka olette samassa tilanteessa olleet, ymmärrätte roolini.
Ahdistaa, mies hallitsee rahallisesti minua ja ei arvosta näköjään ihmisenä.
Minä hoidan aivan kaiken kotiin liittyvän, kuskaan lapset harrastuksiin ja lääkäriin ym. Mies ei tankkaa autoani. Ostan myös jos kodinkone menee rikki ja huonekaluista suurin osa on minun hankkimia.
Kerran pyysin mieheltä rahaa ostoksiin, kamalan väännön jälkeen antoi pari kymppiä.
Kaikki juhlat, synttärit jne järjestän ja ostan kaiken tarvittavan (haluan tietysti hyvää perheelle). Jotenkin nyt vasta ymmärsin, että itseeni en käytä ollenkaan?
Mies harrastaa kavereiden kanssa ja tekee usein reissuja, minä silläaikaa hoidan lapset kotona!
Nyt autoni hajosi.
Mitä teen? Keskustelu ei auta. Mies näkee vain oman roolinsa: hän maksaa kaiken ja vaimon kuuluukin tehdä kaikki mukisematta, koska ei tienaa "mitään"!!
Meillä on yhteiset lapset, koti, jne. silti koen olevani arvoton? Joskus ehdotin, että koska minulle ei eläkettä kerry, voisiko hän laittaa vaikka 5-50e/kk eläkerahastoon minulle? Vastaus: MIKSI hän minulle maksaisi mitään?
Kesällä hän aikoi lähteä harrastuskavereiden kanssa neljän viikon reissulle.
Hän elää leveästi. Huomasin paikkani, kun kieltäytyi maksamasta vaatemaksuani. Firman pomon vaimolle antoi avokätisen lahjan. Olin kuulema mustasukkainen hullu, kun kehtasin sanoa siitä.
V-ttu että olin TYH MÄ kun tuollaisen kanssa perheen perustin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kommentit (169)
Jälleen asioita jotka olisi pitänyt sopia jo ennen lapsenhankintaa.
Laitat kotitöille hintalapun jonka mies maksaa, jos ei suostu,
niin lapset hoitoon ja lähdet itse töihin kodin ulkopuolelle ja jätät tekemättä.
Tietysti voi jopa olla parasta että lähdet menemään ja lopetatte yhteiselon. Jos toinen ei siihen halua panostaa, niin asian voi tietysti pakottaa elatusavun kautta.
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoitoon ja menet töihin, sillä se ratkeaa.
Kun olin töissä, tilanne oli sama.
Kaikki kotityöt ym kuului minulle. Rahat oli yhteisiä, tilistäni hoidettiin menot ja maksoimme pois jopa miehen opintolainat! Tulevaisuutta varten....
Tässä se tulevaisuus iski päinnäköä.......
Työllistyminen ei ole tällähetkellä mahdollista. Jos en tee kuten mies tahtoo, kiristää rahalla että ei maksa laskuja.
Luulitko oikeasti pääseväsi kotirouvan virkaan? Pyh! Täällä joutuu tekemään töitä tai lähtemään ulkomaille. Ei sitä huvikseen sanota lähtemisestä jos haluaa lahjoja antavan ja laskuja maksavan miehen.
Ensimmäisenä kysyisin, onko liittosi pelastamisen arvoinen?
Mitä hyvää pidemmän päälle, saat tuosta liitosta?
Miksi suostut osaasi?
Sinuna ottaisin pikaisesti yhteyttä perheneuvojaan tai kuntasi sosiaalitoimeen, josta saisit apua tilanteesi. Et selvästikään itse pääse tuosta tilanteestasi irti ilman että saat ulkopuolista, puolueetonta apua.
Loppupeleissä kyse on sinun valinnastasi. Tyytyä kohtaloosi, osaasi tai tehdä elämääsi muutos.
Miehesi ei muutu. Usko pois. Vaikuttaa tyypiltä, joka nauttii tilanteesta.
Tuolla on nimikin. Se on taloudellista väkivaltaa. Pärjäät todennäköisesti taloudellisesti paremmin jos eroatte. Muutat sellaiseen paikkaan mistä saat töitä.
Ei ihme että ammattivalittaja tappoi itsensä. Se raukka joutui tuollaista sietämään vuosikymmeniä. 😭
Vierailija kirjoitti:
Jälleen asioita jotka olisi pitänyt sopia jo ennen lapsenhankintaa.
Laitat kotitöille hintalapun jonka mies maksaa, jos ei suostu,
niin lapset hoitoon ja lähdet itse töihin kodin ulkopuolelle ja jätät tekemättä.Tietysti voi jopa olla parasta että lähdet menemään ja lopetatte yhteiselon. Jos toinen ei siihen halua panostaa, niin asian voi tietysti pakottaa elatusavun kautta.
Kertoisitko tarkemmin, miten "kotitöille hintalappu"?
Joskus puhuinkin tuosta, puoliso sanoi että palkkaa ulkopuolisen siivoojan (eli mieluummin maksaa vieraalle?) En kyllä usko, että tosissaan edes sanoi (miksi maksaa kun minä olen olemassa)
Hän ei anna minulle mitään arvoa. Tyhmänä luulin, että hän osaisi arvostaa panostani. Todellakin olen "kone" kotona. Kun mies täytti pyöreitä, järjestin ihanat juhlat, näin vaivaa lahjan eteen jne jne... Olin salaa mielissäni, kun kuulin erään hänen sukulaismiehen kehuvan "kylläpä olisin itsekin onnellinen tuollaisesta vaimosta"!
Oma mieheni pitää itsestäänselvyytenä, eikä anna mitään muuta kuin alistaa.
ap
Jos mies käy töissä niin kotitöitä ei tosiaan pitäisi jakaa 50/50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen asioita jotka olisi pitänyt sopia jo ennen lapsenhankintaa.
Laitat kotitöille hintalapun jonka mies maksaa, jos ei suostu,
niin lapset hoitoon ja lähdet itse töihin kodin ulkopuolelle ja jätät tekemättä.Tietysti voi jopa olla parasta että lähdet menemään ja lopetatte yhteiselon. Jos toinen ei siihen halua panostaa, niin asian voi tietysti pakottaa elatusavun kautta.
Kertoisitko tarkemmin, miten "kotitöille hintalappu"?
Joskus puhuinkin tuosta, puoliso sanoi että palkkaa ulkopuolisen siivoojan (eli mieluummin maksaa vieraalle?) En kyllä usko, että tosissaan edes sanoi (miksi maksaa kun minä olen olemassa)
Hän ei anna minulle mitään arvoa. Tyhmänä luulin, että hän osaisi arvostaa panostani. Todellakin olen "kone" kotona. Kun mies täytti pyöreitä, järjestin ihanat juhlat, näin vaivaa lahjan eteen jne jne... Olin salaa mielissäni, kun kuulin erään hänen sukulaismiehen kehuvan "kylläpä olisin itsekin onnellinen tuollaisesta vaimosta"!
Oma mieheni pitää itsestäänselvyytenä, eikä anna mitään muuta kuin alistaa.
ap
Ap. et ole ainoa. Facebookissa pyörii yksi kotirouville tarkoitettu ryhmä jonka jäseninä löytyy kaltaisiasi naisia keille luvattiin kuuta taivaalta. Lopputulos oli kuitenkin ero ja uusille urille lähteneet kotiäidit. En tajua mitä jotkut saa valehtelemisesta? Kotirouvaa ei oteta varattoman piiaksi.
Noille vissiin kelpasi kaunis puoliso joka lopulta ottaa harteilleen koko talouden murheet.
Ikävä homma. Itse olin kotiäiti, kunnes esikoinen meni esikouluun. Yhden ainoan kerran pyysin aviomieheltäni rahaa lainaan tilaamaani juttuun, jota ei voinut hakea postista ilman postiennakkomaksu. Ex kieltäytyi.
Oli melkoinen kriisin paikka ja vaikka mitenkään ei riidelty rahasta koskaan niin tuon jälkeen luottamus meni. Avioliitto päättyi sitten vasta yli 10 vuotta myöhemmin, mutta exän itsekkyys ja piheys näkyi aina.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies käy töissä niin kotitöitä ei tosiaan pitäisi jakaa 50/50
Kirjoitinko, että noin haluaisin?
En.
Olisinhan se mukavaa minunkin elää näin: Tulisin töistä kotiin ja koko loppupäivä olisi "vapaata".
Kaappi täynnä ruokaa ja hellalla valmista.
Puhtaat vaatteet löytyy kaapista nätisti viikattuina.
Mistään ei tarvitsisi huolehtia, kun joku tekee ne.
Ai, puhelin soi: kaveri kyselee saunailtaan. No minäpä tulen heti!
ap
Miksi työllistyminen ei ole mahdollista? Kai nyt jotain voisi löytyä, vaikka osa-aikaista jos ei muuta?
Kesätöitä on nyt varmaan myös tarjolla, saisit vähän jalkaa ovenväliin.
Miehen kesäloman ajaksi voisit ainakin katsoa jotain hommaa.
Suhde ei ole normaali, mutta jos haluat sitä jatkaa niin sun pitää ruveta ite tienaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies käy töissä niin kotitöitä ei tosiaan pitäisi jakaa 50/50
Kirjoitinko, että noin haluaisin?
En.
Olisinhan se mukavaa minunkin elää näin: Tulisin töistä kotiin ja koko loppupäivä olisi "vapaata".
Kaappi täynnä ruokaa ja hellalla valmista.
Puhtaat vaatteet löytyy kaapista nätisti viikattuina.
Mistään ei tarvitsisi huolehtia, kun joku tekee ne.
Ai, puhelin soi: kaveri kyselee saunailtaan. No minäpä tulen heti!
ap
Mitä siis teet sen ajan kun mies on töissä?
Vierailija kirjoitti:
Mikä se ongelma tässä oli?
Ongelmana on, että tuo valittajamuija ei tajua lähteä tuosta tilanteesta.
Ihan päinvastainen meno kuin meillä. Oma vaimoni on myös tällä hetkellä kotirouvana ja itse palkkatöissä. Tienaan ihan mukavasti. Minulle on ihan selvää, että minä vastaan perheen taloudellisesta puolesta. Mutta ostan ihan mielelläni vaimolleni kaikkea, mitä hän tarvitsee tai josta on hänelle iloa.
Jos olisin sinä menisin äkkiä töihin ja hankkisin omaa rahaa, pitäisin huolta siitä että sitä aina on ja sijoittelisin osakkeisiin ja asuntoihin, jotka on vain minun omistuksessa. Raha on valtaa, se on fakta. Mieheltä tulee enemmän arvostusta kun se tietää että sinäkin pärjäät, etkä ole riippuvainen miehen rahoista ja parinkympin almuista.
Menee niin, että varat ovat yhteisiä, vaikka miehen palkka onkin viisikertaa suurempi, kuin mitä minä ansaitsisin palaamalla työhöni. Koska säästämme osan tuloista, niin minä huolehdin sijoitustominnasta kotiäitiyden ohella. Teen siis jatkuvaa seurantaa ja sijoituspäätöksiä, joita mies ei ehdi töidensä vuoksi hoitamaan. Omistan puolet. Mies huolehtii vapaa-päivinään osittain myös kotitöistä ja lasten hoidosta niin, että minä en tee niitä 24/7.
Ongelmana oli aluksi saada mies ymmärtämään, että kotiäitikin on ansainnut vapaapäivänsä ei vain palkkatöissä käyvä. Nyt tämäkin sujuu. Rahasta en siis ole joutunut riitelemään, mutta omaa aikaa on täytynyt osata vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin sinä menisin äkkiä töihin ja hankkisin omaa rahaa, pitäisin huolta siitä että sitä aina on ja sijoittelisin osakkeisiin ja asuntoihin, jotka on vain minun omistuksessa. Raha on valtaa, se on fakta. Mieheltä tulee enemmän arvostusta kun se tietää että sinäkin pärjäät, etkä ole riippuvainen miehen rahoista ja parinkympin almuista.
Mitä tuollaisella miehellä tekee? Ihmeessä pitää erota mikäli on aluksi luvattu täyttä elätystä vanhempainvapaiden ajan ja jopa sen jälkeen. Valheesta ei saa koskaan antaa palkintoa! Yksin pärjää työllistymisen jolloinka jättö tulee sopivasti kyseeseen.
Lapset hoitoon ja menet töihin, sillä se ratkeaa.