En jaksa enää korona-rajoituksia!
En halua olla kaikkia päiviä etätöissä kotona kun olen kohta jo 2 kuukautta ollut, nähdä vain lenkillä ystäviä, olla näkemättä sukulaisia, ei voi mennä kahvilaan ei leffaan ei kirjastoon ei sitä ei tätä! Koko perhe könytään kotona, etätöissä ja etäkoulussa. Kaikki lapsen harrastukset peruttu. Lomareissu peruttu. Eikö muita ota päähän?????
Kommentit (21)
Olen ääriä myöden täynnä. Välillä menee paremmin, välillä huonommin. Myös minä vain etätöissä, kotona. Sosiaalinen ja aktiivinen olen. Nyt ei mitään. Kauhea ikävä muualla Suomea asuvaa sukua. Mies enemmän introvertti kuten lapsetkin,heitä tämä ei tunnu vieläkään haittaavan.
Minä elän normaalistikin kuin ihmiset korona-arkena. Teen etätöitä 6. vuotta, sukulaiset asuvat toisella puolella maata, ystäviä on tasan kaksi joilla molemmilla on ruuhkavuodet vaativien töiden kanssa eikä aikaa minulle käytännössä lainkaan. Kaipaan eniten sitä, että on mahdollisuus lähteä vaikka kahvilaan, jos huvittaa, vaikka päättäisinkin olla menemättä kahvilaan lainkaan kolmeen kuukauteen.
Leffoissa en käy käytännössä ollenkaan. Liput kalliita ja monet leffat sen verran huonoja, etten halua maksaa niistä. Harrastukset ovat kotona ja netissä.
Matkoja kaipaan.
Mikä vika tässä muka on? Kirjastoon pällistelemään tympeitä asiakaspalveluhaluttomia harppuja? Tilaa kuule kirjat adlibriksestä.
Ei mun lomiin oo koronat ja rajoitteet vaikuttaneet, sun pitää valita harrastukset ja kohteet paremmin :)
Kertovat epidemian kestävän parisen vuotta. Jos ei ennen sitä löydy lääkettä tai rokotetta, kai se sitten vaan on pakko oppia elämään sen kanssa, tuskin kaikkia rajoituksia tullaan poistamaan, terveydenhuollon hoitokapasiteetin turvaamiseksi.
Alkaa tämä metsässä samoilu ja lenkkeily ja kotona olo " ihan vaan omalla porukalla tässä ollaan" tökkiä. Kummallakaan ei ole töiden jatkumisesta mitään tietoa joten se tuo tähän oman hauskuutensa.
Aikansa kutakin. Ajattele, että vuoden päästä tähän aikaan tämä on ihan mennen talven lumia. Onhan tämä tylsää mutta parempi näin kuin toisinpäin.
Vähänpä sinäkin sitten jaksat. Aika paljon huonommin voisi asiat olla ja jos ei tällaista pientä epämukavuutta siedä niin täytyy olla melkoinen kermaperse.
Vierailija kirjoitti:
Aikansa kutakin. Ajattele, että vuoden päästä tähän aikaan tämä on ihan mennen talven lumia. Onhan tämä tylsää mutta parempi näin kuin toisinpäin.
Juu, onhan tämä vaan kestettävä.
Ottaa päähän. Ja kismittää rajoitukset, kun on monia muita asioita mitkä tappavat _lukuisia_ ihmisiä vuosittain eikä niille tehdä mitään. Esim. tupakointi, roskaruoka, kemikaalit, saasteet. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa tämä metsässä samoilu ja lenkkeily ja kotona olo " ihan vaan omalla porukalla tässä ollaan" tökkiä. Kummallakaan ei ole töiden jatkumisesta mitään tietoa joten se tuo tähän oman hauskuutensa.
Tämä on ilahduttava ilmiö, jonka olen huomannut. Vihdoinkin alatte ihmiset kyllästyä metsässä samoiluun ja lenkkeilyyn. On lenkkipoluilla jo paljon enemmän tilaa ja metsässäkin saa olla yksin.
Normaali elämää on meillä eletty. Lapsi koulussa ja me vanhemmat käydään töissä. Mökillä käydään, kun siltä tuntuu. Vappu oltiin Lapissa. Kyläilyjä en harrasta, niin kyläilykielto ei vaikuta mitenkään.
Nautin tilanteesta kun ei tarvitse käydä töissä lainkaan (teen muutenkin 70% etänä). En kävisi ravintoloissa ym. muutenkaan niin tämäkin on tosi jees kun ei jää yhtään sellainen olo että menettäisi jotain kun muutkaan eivät pääse käymään. Erityisesti nautin siitä että velat kuolevat tylsyyteen eivätkä pääse matkustelemaan :)
Koronasta parantuneilla oireet tulevat takaisin. Sairastelu kestää viikkoja. Siinä vasta kestävyyttä kysytään.
Onhan sitä oikeitakin ongelmia, joten ei tämä haittaa.
Oma elämäni ei ole muuttunut mitenkään. Päivät rullaa kuten ennenkin, ihan sama mulle vaikka nämä rajoitukset jatkuisi maailman tappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa tämä metsässä samoilu ja lenkkeily ja kotona olo " ihan vaan omalla porukalla tässä ollaan" tökkiä. Kummallakaan ei ole töiden jatkumisesta mitään tietoa joten se tuo tähän oman hauskuutensa.
Tämä on ilahduttava ilmiö, jonka olen huomannut. Vihdoinkin alatte ihmiset kyllästyä metsässä samoiluun ja lenkkeilyyn. On lenkkipoluilla jo paljon enemmän tilaa ja metsässäkin saa olla yksin.
Minä olen kyllä saanut olla poluillani ihan yksin maaliskuun lopusta saakka. Vappupäivänä näin yhden miehen ja ihan säikähdin.
Onko viime aikoina ollut joitakin rajoituksia? Omassa elämässäni ei ole ollut, mutta olen tietysti lukenut ja kuullut, että joillakuilla niitä on ollut ja on edelleen, joten kysymys on perusteeton. :)
Tämähän jatkuu niin pitkään kunnes kaikki oppivat noudattamaan niitä ohjeita millä tartunnat vältetään. Aina, eikä vain silloin kun itselle sattuu sopimaan.
Minä taas en kaipaaa normaalia arkea. Aina kun uutisoidaan että pitäisikö koulut avata tai rajoituksia purkaa tai palata normaaliin arkeen, niin ajattelen "Ei vielä".
Minäkin kaipaan ihan normiarkea ja työssäkäymistä. Etäily tympii.