Miksi ihminen löytää usein silloin seuraa tai suhteen, kun ei etsi mitään?
Itsekin huomannut tämän, että kun ei oikeasti etsi mitään, niin seuraa löytyy. Ja moni on sanonut, että parisuhde on löytynyt vain sillä, että on lopettanut etsimisen.
Miksihän näin on?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon periaatteen mukaan mulla pitäisi jatkuvasti roikkua naisia käsivarsissa ja housunlahkeissa, mutta eipä ole yhtäkään näkynyt. Toi saattaa päteä karuselliin?
Niin, en koskaan ole kuullut miehen sanovan löytäneensä parisuhteen vasta kun lakkasi etsimästä...
Minä olen. Kyse oli hyvännäköisestä miehestä vieläpä, mutta jostain syystä naiset kelpuuttivat hänet vain sänkyyn. Parisuhdetta ei etsimällä löytänyt, vasta sitten kun lakkasi etsimästä.
Taitaa se vain sänkyyn kelpuuttaminen siinä tapauksessa johtua siitä, etteivät naiset usko miehen pystyvän sitoutumaan heihin...
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ole löytänyt yhtään mitään vaikken ole etsinytkään.
Minä olen etsinyt ja ollut "tyrkylläkin" siinä missä muutkin ja nyt sitten viimeisen viisi vuotta täysin etsimättä.
Ei ole löytynyt eikä kukaan ole löytänyt myöskään minua vaan ihan yhtälailla yksin olen. Ainoa positiivinen muutos on, ettei niitä irtoseksin vonkaajiakaan enää ole näkynyt. Ne ei kiinnosta eikä ole koskaan kiinnostanut.
N43
Tai sitten ei. Ainakin omalla kohdalla on aivan yhdentekevää olenko haku päällä vai en.
En löytänyt miestä koulusta enkä netistä. Tuskin löydän mistään.
Olen monta kertaa kuullut tuon sanonnan, mutta ei tunnu omalla kohdalla pätevän. Olen kolmekymppinen nainen ja parisuhteeseen olen aiemmin päätynyt vain, kun olen itse aktiivisesti tehnyt jotain asialle ja etsinyt suhdetta. Tällä hetkellä olen sinkkuna ja voi, että miten ystävät taas hokevat ”kyllä se siitä, kun et etsi mitään, niin silloin heti löytyy sopiva kumppani!”
Taas yksi lukutaidoton. Tietenkin pariutuvat, mutta eivät ilman omaa aktiivisuuttaan asiassa.