Itseluottamus nollassa pituuden takia
Olen siis pitkä nainen ja olen aina harmitellut pituuttani. Inhoan aina olla kaikkia kavereita ja osaa miehistäkin isompi. Onko täällä muita pitkiä naisia? Kuinka olette hyväksyneet pituutenne ja kertokaa vielä kuinka pitkiä olette.
Kommentit (57)
On taivaan lahja olla pitkä. Siitä on pelkkää hyötyä kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
On taivaan lahja olla pitkä. Siitä on pelkkää hyötyä kaikessa.
No ei siitä nyt pelkkää hyötyä ole, vaikkei haittaakaan, esim jalkatila lentokoneissa ym. saattaa monesti olla liian ahdas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On taivaan lahja olla pitkä. Siitä on pelkkää hyötyä kaikessa.
No ei siitä nyt pelkkää hyötyä ole, vaikkei haittaakaan, esim jalkatila lentokoneissa ym. saattaa monesti olla liian ahdas.
No siihen tottuu, ja moni mies kärvistelee vielä ahtaamman jalkatilan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Eikö ole mukava erottua niistä persjalkaisista kavereista ja katsella maailmaa ihmisten yläpuolelta?
Ja heti piti alkaa haukkua lyhyempiä. Voisko yrittää suhtautua erilaisuuteen ihan arvostavasti, tai vähintäänkin neutraalisti.
Mitä olen omaa teiniäni seurannut, niin häntä ei pituudessaan häiritse muu kuin se, että on hankala löytää riittävän pitkälahkeisia housuja, jotka eivät ole vyötäröstä aivan liian suuria. Pituutta tytöllä n. 178 cm
Nauti konserteista ja muista tapahtumista
T:lyhyt, joka ei koskaan näe mitään, mutta menee silti fiiliksen vuoksi
Pyydät muita kertomaan pituutensa muttet itse sitä kerro
Vierailija kirjoitti:
On taivaan lahja olla pitkä. Siitä on pelkkää hyötyä kaikessa.
Nojaa. 175-180cm taitaa olla aika ideaali. Pituus riittää about kaikkeen, mutta sitä ei ole liikaa juuri mihinkään
Pituus ei ole ongelma. Urheilen tavoitteellisesti lajeissa, joissa pituudesta on hyötyä. Persjalkoja tappeja ei myöskään malleina juuri näe. Meidän perheessä veljet ja isä on yli 190 cm pitkiä. Itse olen vain 184 cm.
En ole koskaan tapaillut yli 175cm naista, vois olla ihan jännää ;) Itse olen vain 180cm.
Vierailija kirjoitti:
Pituus ei ole ongelma. Urheilen tavoitteellisesti lajeissa, joissa pituudesta on hyötyä. Persjalkoja tappeja ei myöskään malleina juuri näe. Meidän perheessä veljet ja isä on yli 190 cm pitkiä. Itse olen vain 184 cm.
Unohtui mainita etten esim peruskoulussa/lukiossa luokallani on aina ollut myös useampia pitempiä tyttöjä.
Nää miksi - kyselijät tuskin ovat yli 180 cm naisia. Itse olen. Olen jo yli 50v ja lähes päivittäin saan kuulla kommentteja pituudestani tai niitä iänikuisia kysymyksiä mistä mä saan housuja ja kenkiä. Kyllä se vaikuttaa ihmisen psyykeeseen kun on koko aja silmätikkuna ja vitsien kohteena. Housukysyjät ovat itse lyhyitä, joten tuskin tarvitsevat vastausta vinkiksi. En ymmärrä muuta syytä tiedusteluun kuin v* ttuilu.
Ellet ole yli 2 metrinen niin en näe pituudessa mitään ongelmaa. Korkeintaan ehkä vaatteiden löytämisen suhteen kun suurin osa on pienempiä.
Minä olin lähemmäs 40-vuotias ennen kuin pystyin hyväksymään pituuteni. Olen lapsesta lähtien ollut muita päätä pitempi. Pituuttani ovat kommentoineet niin tutut kuin tuntemattomatkin ja aina kauhistelevaan tapaan kuten "Kuinka hirveän pitkä sä oikein olet?" tai "Onneksi en ole niin pitkä, etten voisi käyttää korkkareita (ja samalla merkitsevä katse ylös alas minun vartaloani)". Ajattelin ennen olevani huomiota herättävän ruma pituuteni takia ja yritin kulkea polvet hieman koukussa.
t. N173cm
Itse olen 177 nainen ja nuorempana koin olevani liian pitkä, nykyään olen sinut pituuteni suhteen. Ihailen ystävääni joka on 182 ja kulkee korkkareissa, on todella upea näky, liikkuu elegantisti.
Vierailija kirjoitti:
Nää miksi - kyselijät tuskin ovat yli 180 cm naisia. Itse olen. Olen jo yli 50v ja lähes päivittäin saan kuulla kommentteja pituudestani tai niitä iänikuisia kysymyksiä mistä mä saan housuja ja kenkiä. Kyllä se vaikuttaa ihmisen psyykeeseen kun on koko aja silmätikkuna ja vitsien kohteena. Housukysyjät ovat itse lyhyitä, joten tuskin tarvitsevat vastausta vinkiksi. En ymmärrä muuta syytä tiedusteluun kuin v* ttuilu.
Nuorena kysyttiin onko malli tai koripallonpelaaja, mutta vanhana ei kysytä mitään, kerran joku sanoi uimahallissa olevansa kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituus ei ole ongelma. Urheilen tavoitteellisesti lajeissa, joissa pituudesta on hyötyä. Persjalkoja tappeja ei myöskään malleina juuri näe. Meidän perheessä veljet ja isä on yli 190 cm pitkiä. Itse olen vain 184 cm.
Unohtui mainita etten esim peruskoulussa/lukiossa luokallani on aina ollut myös useampia pitempiä tyttöjä.
Useampia pitempiä kuin 184? Aika pitkä luokka.
178 eikä haittaa yhtään. Miehen pituudellakaan ei ollut väliä kun aikoinaan treffailin hetken. Pidän myös korkokenkiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin lähemmäs 40-vuotias ennen kuin pystyin hyväksymään pituuteni. Olen lapsesta lähtien ollut muita päätä pitempi. Pituuttani ovat kommentoineet niin tutut kuin tuntemattomatkin ja aina kauhistelevaan tapaan kuten "Kuinka hirveän pitkä sä oikein olet?" tai "Onneksi en ole niin pitkä, etten voisi käyttää korkkareita (ja samalla merkitsevä katse ylös alas minun vartaloani)". Ajattelin ennen olevani huomiota herättävän ruma pituuteni takia ja yritin kulkea polvet hieman koukussa.
t. N173cm
Olet pätkä! Taidat olla aika vanha.
Miksi? Eikö ole mukava erottua niistä persjalkaisista kavereista ja katsella maailmaa ihmisten yläpuolelta?